ILV - IFK
LUK - HPK
SAI - JUK
SPO - PEL
WSH - SJS 2.00
OTT - ARI 2.30
CHI - NYI 3.30
CGY - CAR 4.00
EDM - DET 4.00

Ahti Oksanen - seuraava suomalainen NHL-puolustaja

NHL, Muut Sarjat / Haastattelu
Ahti Oksasen (vasemmalla) tuuletukset ovat tuttu näky Bostonin yliopiston otteluissa.
Kuva © Boston University/Daily Free Press
Erik Haula antoi viimeistään Minskin MM-kisoissa kasvot suomalaiselle yliopistosarjakiekkoilijalle myös suuren yleisön silmissä. Haulan takaa NHL:ään on kuitenkin nousemassa myös muita suomalaiskykyjä, joista yksi lupaavimmista on puolustaja Ahti Oksanen.

Eräs lupaavimmista suomalaiskiekkoilijoista tällä hetkellä NHL:n ulkopuolella on Bostonin yliopistossa kiekkoileva Ahti Oksanen. 21-vuotias puolustaja on pelannut yhdessä Yhdysvaltain arvostetuimmista kiekkoyliopistoista nyt kahden kauden ajan.

Voi kuulostaa vähän ylimieliseltä, mutta NHL on ainoa tavoitteeni.

Espoosta maailmalle lähtenyt Oksanen nousi toisella kaudellaan Boston Universityn joukkueen tehokkaimmaksi puolustajaksi. Koko joukkueen pistepörssissäkin edelle ylsi vain yksi hyökkääjä. Isokokoinen mutta hyvin liikkuva Oksanen taitaa myös puolustushommat ja onkin herättänyt kiinnostusta aina NHL:ää myöten.

Suomalaisia pelaajia lähtee yliopistosarjoihin rapakon taakse vuosittain yleensä yhden käden sormilla laskettava määrä. Oksanen kertoo aloitteen lähteä tulleen nimenomaan Amerikan suunnalta.

- Ensimmäinen joukkue tuli kyselemään kiinnostusta kaksi kautta ennen kuin lopulta lähdin. Viimeisellä Suomen kaudellani useita joukkueita kyselikin sitten kiinnostustani lähteä.

- Bluesissa kun pelasin, niin Peter Ahola auttoi todella paljon miettiessäni, mikä olisi parasta juuri minulle. Ahola itse pelasi pari vuotta juurikin Boston Universityssä ennen kuin lähti NHL:ään.

"NHL on ainoa tavoitteeni"

19-vuotiaalle suomalaiselle päätös lähteä toiselle puolelle maapalloa on suuri, eikä sellaista voi tehdä hetkessä. Oksanen kuitenkin kertoo päätöksen olleen lopulta aika helppo.

- Voi kuulostaa vähän ylimieliseltä, mutta NHL on ainoa tavoitteeni. Yliopisto on sitä unelmaa huomattavasti lähempänä kuin SM-liiga. Se on se isoin juttu. Viime vuosina meidän valmentajan opista on noussut NHL:ään esimerkiksi Kevin Shattenkirk, Nick Bonino, Eric Gryba ja nyt viimeisimpänä Matt Nieto, jonka kanssa itsekin pelasin ensimmäisellä kaudellani.

- Täällä on jokaisessa pelissä kymmeniä NHL-skoutteja katsomassa, ero Suomeen on ihan valtava.

Myös pelillisesti lento Atlantin yli muuttaa jääkiekkoa merkittävästi. Yliopistokiekko onkin tasoltaan jossain määrin ammattilaisliigan ja juniorisarjan välimaastossa.

- Pelillisesti täällä pelataan NHL-kiekkoa, todella nopeaa ja fyysistä. Joka paikassa on pienet kaukalot ja kaikki osaavat esimerkiksi blokata laukauksia.

- Minulla oli se etu, että sain treenata ennen lähtöäni koko kesän liigajoukkueen mukana, mutta oli alku silti hiukan vaikeaa. Peli on kuitenkin täällä todella kovatasoista: parhaat pelaajat lähtevät joka vuosi suoraan NHL:ään. Tälläkin kaudella pelasin koko vuoden Johnny Gaudreauta ja Kevin Hayesiä vastaan, jotka edustivat Yhdysvaltoja keväällä MM-kisoissa.

SM-liigassakin olisi ollut ottajia

A-nuorten SM-liigassa kaudella 2011-12 puolustajien pistepörssissä toiseksi sijoittuneelle Oksaselle olisi läpimurtokauden jälkeen ollut ottajia myös kotoisessa päässarjassa.

- Kyllä tarjouksia tuli, ja raha on aina rahaa. Alkuun vanhempani olivat hiukan sitä mieltä, että voisin jäädä Suomeen, ryhtyä ammattilaiseksi ja tienata rahaa. Lopulta tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että aina voi palata Suomeen ja Boston Universityn papereilla pitäisi saada töitä mistä päin maailmaa tahansa.

Tiedon ja taidon taso on täällä aivan eri luokkaa kuin Suomessa.

Yliopistosarjojen sääntöihin kuuluu, että pelaaja ei ole saanut pelata otteluakaan missään ammattilaissarjassa. SM-liiga oli siis Oksaselle koko ajan poissuljettu vaihtoehto, vaikka paikkaa olikin tarjolla keväällä 2012.

- Alkuun oli vaikeaa kieltäytyä, mutta mitä pidempään vaihtoehtoja punnitsi, niin sitä helpommaksi se oikeastaan muuttui. Bluesin päävalmentaja Lauri Marjamäki ymmärsi kuvion oikein hyvin, vaikka voin kuvitella, että osa valmentajista ei oikein ymmärtäisi kieltäytymistä pelata Liigassa.

Ei koulua, vaan elämää varten

Bostonin yliopisto on sekä koulutuksellisesti että urheilullisesti kovatasoinen ja arvostettu. Yhdysvalloissa on kuitenkin tarjontaa joka lähtöön.

- Sekä koulujen että jääkiekon välillä on valtavia eroja. Sen huomaa kyllä helposti. Tietyt koulut menestyvät joka vuosi, ja niiltä lähtee aina pelaajia NHL:ään, kun taas osa kouluista on joka vuosi lohkojensa hännillä.

- Joku voi olla toistakin mieltä ja se riippuu aina vaihtoehdoista, mutta minun kohdallani kun piti valita SM-liigan ja yliopistojen väliltä, niin ihan mikä tahansa koulu ei olisi kelvannut.

Vaikka yliopistourheilu onkin Yhdysvalloissa todella iso juttu ja pelaajien amatööristatuksesta huolimatta myös suuri bisnes, ei urheilun harrastaminen tuo tutkintoa ilmaiseksi.

- Jokaisessa jaksossa pitää olla tietty määrä kursseja, ja niistä pitää saada vähintään tietty keskiarvo, jotta saa pelata. Itse opiskelen School of Communicationsissa Advertisement -linjalla.

Juniorivalmennusta kehitetään Suomessa kovaa vauhtia, ja sen taso nouseekin koko ajan. Oksasen mukaan rapakon takana ollaan kuitenkin vielä pitkällä karkumatkalla.

- Tiedon ja taidon taso on täällä aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Meidän päävalmentajamme oli aiemmin Coloradon farmijoukkueen päävalmentaja, jonka jälkeen hän oli vuoden Avalanchen apuvalmentajana ennen kuin tuli meille.

Jopa apuvalmentajatasolta löytyy NHL-tason nimiä.

- Uusi apuvalmentajammekin on Scott Young, joka on pelannut 18 vuotta NHL:ssä ja taisi voittaa siellä pari Stanley Cupiakin. Toinen apuvalmentaja on entinen Kingsin pääskoutti Steve Greeley. Tietotaito on täällä ihan uskomattomalla tasolla.

Koska ollaan Pohjois-Amerikassa, ovat pelaajat myös maantieteellisesti paljon lähempänä NHL:ää, ja se näkyy katsomossa kykyjenetsijöiden näkyvämpänä läsnäolona.

- Joka pelissä on aina useita skoutteja. Meille he eivät tule koskaan suoraan puhumaan, mutta valmentajien kanssa he keskustelevat kyllä jopa ihan päivittäin. Sitten valmentajien kanssa henkilökohtaisissa palavereissa käydään läpi, mitä he ovat minusta tykänneet ja sanoneet.

Ahti Oksaselta sujuu hyökkäyspelin lisäksi myös oman pään siivoaminen.
Kuva © USCHO.com

NHL-unelman toteutuminen on lähellä

Yliopistosarjoista siirtyy NHL-tasolle vuosittain useita pelaajia, ja monet pystyvät vakiinnuttamaan paikan jopa suoraan ylhäällä kulkematta AHL:n kautta. Osa lähtee tavoittelemaan ammattilaisuraa jopa kesken koulunkäynnin. Oksasen kohdalla tilanne on vielä ainakin julkisuuteen päin auki.

- Kyllähän se riiippuu tilanteesta. En uskalla, enkä oikein pystykään sanomaan tuohon vielä mitään.

NHL:n suunnalta on kuitenkin tullut jo kiinnostusta.

- Sen voin kyllä sanoa, että nyt kun viime vuosi meni ihan hyvin, niin heti oli joukkueita seuraamassa pelejä.

Suomalaispelaajia pelaa Yhdysvaltain yliopistosarjoissa vuosittain vain kourallinen. Oksasen mielestä Suomesta lähdetäänkin rapakon taakse aivan liian harvoin.

- Jos stipendiä tarjotaan, niin kyllä mielestäni kannattaisi lähteä. Yliopistoissa pelataan todella hyvää kiekkoa, ja se on jokaiselle suomalaiselle aika hieno kokemus, kun neljä-viisi kertaa kaudessa pääsee pelaamaan isoja pelejä, joissa on jopa 17 tuhatta katsojaa.

- En tiedä paljonko stipendejä suomalaisille yleensä tarjotaan. Meidän Bluesin A:n ryhmästä, missä itse pelasin, minun lisäkseni stipendiä tarjottiin Kalle Kossilalle ja Rasmus Reijolalle, ja me kaikki lähdimme.

Maalivahtina pelaava Reijola ei ole saanut yliopistojoukkueessaan kauheasti vastuuta, mutta joukkueensa johtavaksi puolustajaksi noussut Oksanen sekä minnesotalaisessa St. Cloud Universityssä lähes piste per peli -tahdilla pelannut Kossila ovat myös menestyneet uudella mantereella.

- Kyllä me kaikki olemme tykänneet. Kossilan kanssa juttelemme vähän väliä puhelimessa, ja molemmat olemme tykänneet täällä pelaamisesta.

Suomalaisjuniorille, joka pohtii mahdollisesti yliopistosarjaan lähtemistä, Oksanen lähettää seuraavanlaisia terveisiä:

Suomalaiset eivät oikein ymmärrä, kuinka hyvää jääkiekkoa täällä pelataan.

- En tiedä kannattaako ehdottomasti lähteä, mutta tarkkaan kannattaa pohtia, että onko se oikeasti kannattavaa jäädä Suomeen, jos täältä tarjotaan hyvää pelipaikkaa. Kuten aiemmin jo sanoin, niin suomalaiset eivät oikein ymmärrä, kuinka hyvää jääkiekkoa täällä pelataan.

Haastattelun päätteeksi sovimme Oksasen kanssa palaavamme asiaan viimeistään silloin, kun NHL-sopimus on kädessä. Vastaus on paljon puhuva.

- Toivotaan siis, että mahdollisimman pian!

» Lähetä palautetta toimitukselle