Rauman Lukko on tällä hetkellä sarjataulukossa sijalla viisi. Kauaa ei ole aikaa siitä, kun viime kauden mestari kamppaili pelinsä kanssa ja oli molempien pudotuspeliviivojen alapuolella. Yksi joukkueen monista onnistujista ja tasonnostajista on takalinjoilla luutiva Samuli Piipponen.
Piipponen hyppäsi viime kaudella liikkuvaan junaan, kun puolustaja siirtyi siirtorajan puitteissa viimeisenä mahdollisena päivänä Mikkelistä Raumalle. Kausi päättyi mestaruuteen Lukon riveissä, mutta syksyllä yksin treenatessaan ei Piipponen itsekään voinut kuvitella sellaista lopetusta kaudelle.
– Pelit lähti Lukossakin hyvin käyntiin ja sain paljon vastuuta. Ei sitä ihan kauden aikana ehtinyt tuollaista tarinaa miettiä.
"En missään vaiheessa kokenut, ettenkö kuuluisi sarjaan tai olisin huono pelaaja."
Syksyllä 2020 Piipponen oli työtön pelaaja. Korona vavisutti pelaajamarkkinoita, kun monet seurat ympäri maailman kärsivät talousvaikeuksista. Piipposen henkilökohtainen usko ei kuitenkaan horjunut missään vaiheessa, vaikka seuraa ei heti löytynyt.
– Alkukausi meni itsekseen treenatessa ja syntyjä syviä miettiessä. Taustalla jyskytti ajatus siitä, että kun paikka tulee, olen fyysisesti ja etenkin henkisesti valmis näyttämään. Tilanne kuvastaa hyvin tätä lajia ja tätä työtä. Vaikka oli vaikea tilanne alkukaudesta, minun täytyi olla valmis.
– En missään vaiheessa kokenut, ettenkö kuuluisi sarjaan tai olisin huono pelaaja. Korona loi omat haasteensa ja tällaiset asiat vaikuttivat lopulta enemmän omaan asemaani. Olin luottavainen sen suhteen, että kun treenaan, se paikka kyllä tulee.
Lopulta Piipponen sai pelipaikan Mikkelin Jukureista. Hän oli pelannut jo sitä ennen Jukureissa kuusi kokonaista kautta, joten ympäristö oli tuttu. Siirtorajan kynnyksellä Lukko ilmaisi mielenkiintonsa pelaajaa kohtaan, ja loppu on historiaa.
– Jukureista aukesi paikka ja siihen tartuttiin. Omasta mielestäni pelasin hyvin, mutta into piukassa lähdin uusiin haasteisiin. Olin avoimin mielin, eikä minun tarvinnut kauaa miettiä. Lukko oli pelannut todella hyvin kaksi aiempaa kautta, Piipponen muistelee.
Jukureiden ja Lukon pelitapa erosi huomattavasti toisistaan. Pekka Virran alaisuudessa pelatessaan Lukossa vallitsi vahva kiekkonkontrollin aikakausi. Syöttö saattoi tulla lapaan milloin tahansa, kun peliä pelattiin mielummin alakerran kautta kuin väkisin eteenpäin puskiessa.
– Ero pelitavassa oli huomattava. Koronatestien vuoksi en heti pelannut, joten katsoin yhden pelin livenä ja yritin havainnoida pelissä tapahtuvia asioita. Ensimmäinen peli oli etenkin fyysisesti raskas, kun koko ajan piti olla hereillä. Siinä teki tavallaan turhaa työtä, kun kaikki pelilliset asiat eivät olleet vielä selkäytimessä, Piipponen kertaa.
Runkosarjaa oli jäljellä 15 ottelun verran ennen pudotuspelejä. Puolustajan ei siis ei tarvinut olla heti terävimmillään.
– Asia helpottui ja yritinkin koko ajan olla korvat ja silmät auki. Treeneistä lähtien halusin havainnoida ympäristöä ja päästä nopeasti mukaan. Aika hyvin siinä onnistuinkin.
– Pidän itseäni sellaisena pelaajana, joka osaa syöttää hyvin. Pelitapa tuntui siis minulle sopivalta ihan alusta lähtien, rohkeaksi yleispelaajaksi itseään kuvaava Piipponen kertoo.
Hankalan alkukauden jälkeen Lukko on noussut jälleen kärkikamppailuun
Piipponen solmi viime kauden päätteeksi Lukon kanssa vuoden jatkosopimuksen. 29-vuotias puolustaja kertoo olleensa tyytyväinen päätökseensä. Katseet on kuitenkin suunnattu menneisyyden sijaan tulevaisuuteen ja tähän kauteen.
Lukon alkukausi oli hankala, mutta 12 perättäistä voittoa ja pelitavallinen muutos ovat nostaneet Lukon kuuden parhaan joukkoon. Lukko pelasi CHL:n vuoksi ylimääräisiä otteluita ja joukkuetta ravisutti myös koronavirus. Nyt suosta on kuitenkin noustu, ja Piipponen näkee siihen selkeät syyt.
"Asioihin kuitenkin reagoitiin ja niistä keskusteltiin. Ilman sitä tilanne ei olisi nyt tämä."
– Itse näkisin sen niin, että päästiin kollektiivisesti samalle sivulle. Sitä kautta rupesi tulemaan tulosta ja itseluottamus kasvoi. Hävittiin aika paljon alkukaudesta maalin pelejä ja tulokset eivät olleet sellaisia, joita joukkueelta odotettiin. Asioihin kuitenkin reagoitiin ja niistä keskusteltiin. Ilman sitä tilanne ei olisi nyt tämä.
Kaikkien pelaajien sitoutuessa samaan pelikirjaan Lukon peli on vaikuttavan näköistä. Kiekkoa liikutellaan sulavasti pelaajalta toiselle, jolloin vastustajan energia menee kiekkokontrollin katkomiseen. Parantamisen varaa kuitenkin Piipposen mielestä löytyy edelleen, kuten urheilussa aina.
– Maalivahtipeli sujuu oikein hyvin. Lukko hallitsee reilusti suurinta osaa peleistä ja me olemme paljon hyökkäysalueella. Jollakin tapaa maalinteon tehokkuutta ja siihen liittyviä tukitoimia pitää vielä kehittää.
– Lisäksi sellainen tilanteiden tunnistaminen on tärkeä asia. Mitä pidemmällä kevättä mennään, täytyy pelaajana tietää, milloin voi ottaa riskin hyökkäyspäähän ja milloin täytyy heittää kiekkoa vain niin kauas omasta maalista kuin mahdollista. Ne on sellaisia pieniä voittavia asioita, joista yksittäisellä pelaajalla on vastuu.
Piipponen on päässyt pelaamaan lähes koko kauden Vili Saarijärven pakkiparina Lukon ykkösparissa. Kemiat ovat osuneet hyvin yhteen, sillä Saarijärvi pelaa luovemmin hyökkäyspäähän, kun vastaavasti Piipponen toimii tasapainottavana alakerran puolustusvelvoitteet hoitavana osapuolena.
– Joukkue odottaa minulta hyvää puolustuspelaamista. Tykkään olla aika paljon äänessä kentällä ja penkillä, joten kenties minun odotetaan olevan myös sellainen pelillinen johtaja, Piipponen kertoo omasta roolistaan joukkueessa.
– Vili tekee paljon peliä ja hyviä pelillisiä ratkaisuja. Pyrin itsekin siihen, että on ihan sama kummalla kiekko on silloin, kun lähdetään peliä avaamaan. Sellainen rutiini on pelaamiseen tullut, kun on saanut Vilin kanssa pelata lähes koko kauden ajan.
Vaikka pelit kulkee, kriittisyys ei ole kadonnut
Vaikka Piipponen on jo sivunnut uransa henkilökohtaista piste-ennätystä ja laukonut ahkerammin kuin koskaan aiemmin, löytyy pelaamisesta Piipposen itsensä mielestä vielä parannettavaa. Myöskään tähän tilanteeseen ei ole päästy taikasauvaa heiluttamalla, vaan kovalla työnteolla.
"Jos on pelattu huono erä tai huono ottelu, se ei ole ollut ok."
– Pyrin olemaan kriittinen itseäni kohtaan. Peli kerrallaan etenen, yritän ajatella kriittisesti ja parantaa aina parhaani mukaan. Joukkueessa pelaajalähtöisesti tulee se, että jos on pelattu huono erä tai huono ottelu, se ei ole ollut ok, Piipponen kertoo kovasta joukkueen ja itsensä työmoraalista.
Piipposen uran alkuvaiheita häiritsivät monet loukkaantumiset. Nyt puolustaja on kuitenkin päässyt treenaamaan terveenä monta vuotta putkeen. Kriittisyys itseä kohtaan paistaa Piipposen vastauksista läpi, kun keskustelu kääntyy omaan pelaamiseen.
– On tullut kovuutta lisää, mikä on osa omaa identiteettiäni ja vahvuutta. Ja kyllä olen sitä mieltä, että pelaan urani parasta kiekkoa. Siihen en ole vielä kuitenkaan tyytyväinen. Resursseja löytyy parempaan ja sitä kohti tehdään töitä päivittäin.
Edessä on seuraavaksi vieraskiertueen toinen ottelu juurikin Piipposen edellistä seuraa eli Jukureita vastaan. Lukko lähtee otteluun tappio allaan eiliseltä, joten parannettavaa riittää. Runkosarjan kääntyessä loppusuoralle, on jokainen ottelu erittäin tärkeä.
– Peräkkäisinä päivinä kun pelataan, on raskas reissu edessä. Pelaaminen on kuitenkin keskimäärin hauskempaa kuin treenaaminen. Reissussakin viihtyy, kun on hyvä ilmapiiri, Piipponen kertoo linja-autossa istuessaan ja naurunremakan kuuluessa taustalla.
Hyvä ilmapiiri on näkynyt myös kentällä, kun jokainen pelaaja tuulettaa niin omaa kuin joukkuekaverinsakin maalia. Matka on kuitenkin kesken ja edessä siintää vielä kevään tosipelit.
– Jukurit-peli varsinkin tulee olemaan meille tärkeä ottelu. Vastassa on Liigan kovakuntoisin joukkue ja ottelu on meille todellä hyvä mittari ajatellen lähestyviä kevään pelejä.