Toni Kallela vaihtoi hyvillä mielin kiekkokaukalot kiinteistönvälitykseen ja miettii jatko-opintoja − ”Nuorena oli ajatus mennä änäriin, tienata miljoonia ja nauttia elämästä”

LIIGA / Haastattelu
Sportissa Kallela pelasi liigauransa tehokkainta peliä.
Kuva © Saana Hakala

201 liigapeliä ja Liigan pistepörssin sija 20 kaudella 2018−19, U20 SM-sarjan maali- ja pistepörssin voitto kaudella 2011−12 ja Tanskan liigan pistepörssin voitto sekä hopeamitali keväällä 2018 − Toni Kallela lopetti peliuransa 27-vuotiaana ja aloittaa 1.12. Kuopion OP Kodeilla työt kiinteistövälittäjänä.

− Hyvät fiilikset, olen sinut päätökseni kanssa. Lopettamispäätöstä pyörittelin pitkään eikä ole tarvetta jälkikäteen jossitella. Joulukuun ensimmäinen päivä alkaa virallisesti uusi duuni. Teen kiinteistönvälittäjän työtä aluksi myyntineuvottelijan nimikkeellä, kunnes suoritan LKV-tentin. Aluksi on totta kai perehtymistäkin, mutta jos 1.12. joku haluaa jättää asuntonsa minulle välitettäväksi, voin ottaa tehtävän vastaan.

Kallelan molemmat lonkat operoitiin viime keväänä toista kertaa uran aikana, mikä oli iso syy lopettamisen taustalla.

− Ei jäänyt mikään harmittamaan, vaikka toisaalta olisi ollut mielenkiintoista kokeilla, vieläkö lonkilla olisi pystynyt pelaamaan. Enemmän olisi kuitenkin harmittanut, jos olisin vuoden tehnyt työtä jäälle paluun eteen, eikä pelaaminen olisi onnistunutkaan. Alun perin suunnitelma oli vielä muutama vuosi pelata, mutta en pysty vieläkään sanomaan, olisiko se terveyden puolesta ollut mahdollista.

opiskeluun täytyi panostaa pelaamisen ohella, mutta se vaati vain oikeaa asennoitumista

Jääkiekkoa ex-hyökkääjä katsoo jatkossa penkkiurheilijan silmin.

− En sano, ettenkö ikinä tekisi töitä jääkiekon parissa, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että jääkiekko tarkoittaa pelien katsomista Telialta tai koronatilanteen rauhoituttua hallissa. Oma ajatus on kuitenkin ollut, että jääkiekko on yksi ura ja sen jälkeen on mielenkiintoista kokeilla jotain aivan muuta.

− Tietysti myös säännöllinen treenaminen on peliuran jäljiltä jäänyt tavaksi eli päivittäin käyn edelleen salilla.

”Pelaamisen ohessa on aikaa opiskelulle”

Aivan kylmiltään Kallela ei kuitenkaan uudenlaiseen työelämään hyppää.

− Olen ollut kiinnostunut asunnoista sijoittamismielessä ja sitä kautta se maailma on alkanut entistä enemmän kiinnostaa − varsinkin viime kesän aikana, kun harjoittelun ohella oli aikaa perehtyä. Asunnonhankinta on tärkeä päätös, ja haluan auttaa ihmisiä siinä asiassa. Olen itse sijoitusmielessä huomannut, että välittäjällä on iso merkitys ja itsekin olen saanut osalta huonoa palvelua.

− Vaasaan kun menin, aloin opiskella kauppatieteitä avoimessa yliopistossa. Nekin opinnot ovat ihan hyvällä mallilla, ja ajatus on jossain vaiheessa suorittaa myös kauppatieteiden maisterin tutkinto. Nyt päädyin kuitenkin hyödyntämään tilaisuuden, kun oli mahdollisuus päästä heti työn syrjään kiinni.

Peliurallaan Kallela oli kiertolainen eikä pelannut missään joukkueessa kahta kokonaista kautta: Tappara-vuosinaan hyökkääjälle kertyi enemmän otteluita LeKissä ja esimerkiksi kaudella 2012−13 Kallela pelasi Liigaa, Mestistä, HockeyAllsvenskania ja juniorisarjaa sekä Suomessa että Ruotsissa.

Vuoden verran olisin tullut säästöillä toimeen, mutta sen jälkeen olisi kirstun pohja ollut tyhjä.

Nyt työolosuhteisiin on tulossa iso muutos, mikä parantaa myös yleistä elämänlaatua. Työsuhteiden määräaikaisuus onkin yksi jääkiekkoilijoiden työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavista tekijöistä.

− Puolen vuoden koeaika on, mutta muuten on ihan vakituinen pesti. Oma peliura onkin ollut melkoista seuranvaihtoa.

Kallela on tyytyväinen aloitettuaan valmistautumisen uuteen työuraan jo pelivuosina, mutta aiemminkin olisi voinut prosessia käynnistää.

− Oli hyvä päätös lähteä opiskelemaan ja jos peliurani olisikin kestänyt pidempään, olisi ollut entistä vaikeampaa irtautua jääkiekkoilijan rutiineista. En sano, että jääkiekkoilijan työ olisi helppoa, mutta se on niin erilaista moneen muuhun ammattiin verrattuna. Huomasin itse opiskeluja aloittaessani, että ihan perustietokonetaidot, kuten Excel ja Word, olivat unohtuneet. Jos olisinkin odottanut kymmenen vuotta, kaikki järjestelmät olisivat kehittyneet valtavasti.

Liiga-pelaajille tehdyssä työhyvinvointitutkimuksessa 22 prosenttia vastanneista oli suorittanut ainoastaan peruskoulun, ja yli 15 prosenttia koki pelaajauran jälkeisen elämän stressaavana tekijänä.

− Koin valaistumisen opiskelumahdollisuudesta vähän myöhään − nuorena oli ajatus mennä änäriin, tienata miljoonia ja nauttia elämästä. Pelaamisen ohessa on kuitenkin aikaa opiskelulle, varsinkin kun itselläni ei ole lapsia. Aamutreenien ja lounaan jälkeen ehtii hyvin tehdä kouluhommia, samoin pelireissuilla.

− Lisäksi avoimen yliopiston kaikki kurssit toteutuvat etänä eli itsenäiseen opiskeluun täytyy panostaa pelaamisen ohella, mutta se vaati vain oikeaa asennoitumista ja oivallusta siitä, että jossain vaiheessa on aika tehdä muuta kuin pelata jääkiekkoa.

Kallelalta asennoituminen todistettavasti onnistuikin erinomaisesti, sillä ensimmäinen kausi Sportissa opiskelujen ohella oli Liiga-uran ylivoimaisesti tehokkain − 53 pelissä kertyi 42 tehopistettä, joka on puolet koko Kallelan liigauran saldosta.

Tapparassa Kallelan ilonaiheet jäivät harvinaisiksi.
Kuva © Jarno Hietanen

”Liigan mediaanituloilla ei pääse herkuttelemaan”

Tuleva kiinteistövälittäjä suosittelee omia valintojaan muillekin kiekkoilijoille.

− Mielestäni avoimen yliopiston opinnot ovat kätevä systeemi ja jonkin verran olen huomannut sen lisääntyneen kiekkoilijoiden keskuudessa, mutta edelleen käsittääkseni se on aika vähäistä. Onhan kiekkoilijoille järjestetty myös omia opiskelumahdollisuuksia, mutta avointa yliopistoa voisi markkinoida nykyistä enemmän.

Jääkiekkoilijalla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, ja Kallelankin oli käytännössä siirryttävä heti takaisin työelämään.

− Sanotaan näin, että olisi ollut taloudellisesti mahdollista viivytellä töihin menon kanssa ja pitää niin sanotusti välivuotta, mutta se olisi tarkoittanut, että peliuralta kertyneet säästöt olisivat kuluneet loppuun. Vuoden verran olisin tullut säästöillä toimeen, mutta sen jälkeen olisi kirstun pohja ollut tyhjä.

− Kuusinumeroisia summia pitäisi tienata monta vuotta, että voisi pidempään mietiskellä ja naatiskella. Liigan mediaanituloilla ei pääse herkuttelemaan.

Kallelan taloudellista tilannetta rasittaa lisäksi keväällä tehdyt lonkkaleikkaukset ja byrokratia.

− Henkilökohtaisesti olin vielä viisi ja puoli kuukautta sairauslomalla enkä toistaiseksi ole saanut niitä rahoja. Pelasin viime kauden lopun Ruotsissa, niin sen kanssa olen joutunut taistelemaan koko kesän. Suomen Kela ja Ruotsin vastaava laitos yrittävät pallotella asiaa ja siirrellä vastuuta toisilleen.

− Onneksi olen ollut sen verran fiksu, että olen saanut vähän rahaa säästöön. Muuten olisin ollut ihmeissäni, kun puoleen vuoteen ei tullut mistään mitään rahaa.

Tiuhaan vaihtuneet joukkueet antavat myös avuja peliuran jälkeiseen työelämään.

− Ihmisenä kehittyy tosi vahvaksi ja oppii tiimityöskentelyä. Lisäksi oppii ottamaan vastaan rakentavaa palautetta ja välillä ihan paskaakin niskaan. Jääkiekkoilijana oppii sanomaan ja ottamaan vastaan asiat avoimesti ja rehellisesti, mikä voi joillain työpaikoilla olla vaikeaa. Olin nuorempana välillä tuittupää ja kiukuttelija, mistä koen kasvaneeni pois.

− Jääkiekkoilijan vahvuus verrattuna niihin, jotka hyppäävät suoraan koulun penkiltä työelämään, on siinä, että oppii tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa. Jokaisen joukkuekaverin kanssa on tultava toimeen, vaikka ei ihmisenä tykkäisikään. Uskoisin, että tällaista kokemusta arvostetaan työelämässä.

» Lähetä palautetta toimitukselle