Tommi Niemelä näkee selvän pelillisen tavoitteen Pelicansin pelaamisessa: "Halutaan olla Suomen paras jatkopainejengi"

LIIGA / Haastattelu
Tommi Niemelä valmentaa Pelicansia kolmatta kautta.
Kuva © Juuso Koro
Sarjakakkosena maajoukkuetauolle lähteneen Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelä on pääpiirteissään tyytyväinen joukkueensa suorituksiin, mutta hän penää tekemiseen lisää tasaisuutta.

Pelicans on 20 pelatun ottelun jälkeen Liigan toisella sijalla, vain kaksi pistettä Lukon perässä, joka on pelannut yhden ottelun enemmän. Lahtelaiset ovat viimeistelleet viidenneksi eniten ja päästänyt toiseksi vähiten maaleja.

Syksy on siis ollut turkoosinutuilta onnistunut. Seurassa ollaan tyytyväisiä, vaikka päävalmentaja Tommi Niemelän mukaan sarjatulosta ei sinänsä tuijotella kesken kauden.

– Ei me olla ajateltu tulosta, joten silloin on vaikea sanoa, onko se vastannut odotuksia vai ei. Meidän tulosodotus on se, että me haluamme olla se jengi, joka on keväällä viimeinen, joka nostaa käsiä pystyyn. Totta kai me olemme onnellisia siitä, että me olemme voittaneet pelejä, sillä jokaista peliä lähdemme voittamaan, kuten kaikki kilpaurheilussa.

Kaukalotuotteen osalta Niemelä on suurimmaksi osaksi pitänyt näkemästään, ja tulosta on tullut heikommillakin otteilla.

– Pelillisesti meillä on ollut todella hyviä pätkiä, me olemme pelanneet pääosin erinomaisen syksyn. Meillä on ollut siellä myöskin ne vaikeammat pelit.

– Pelasimme selkeästi heikoimmat pelit otteluissa 11–16. Emme pystyneet hyökkäämään tarpeeksi laadukkaasti niissä, vaikka niistäkin voitettiin osa kyllä. Olemme totta kai silleen onnellisia, että olemme päässeet siihen tilaan, että saamme rauhassa vaan pelata ja treenata hyvin.

Pelicansin suorituksesta vakuuttavamman tekee se, että kärkipelaajia on ollut likipitäen koko alkukauden loukkaantuneena ja taustalta on tullut onnistujia. Se on pienemmän budjetin seuralle äärimmäisen tärkeä voimavara.

– Se on fakta, että on ollut aika mahtavia esiinnousuja monella yksittäisellä pelaajalla. Top-6 hyökkääjistä kolme on puuttunut käytännössä, ei nyt koko syksyä, mutta puolet syksystä. Se on kova juttu, että sieltä on noussut esiin sitten seuraavia jätkiä ja ennen kaikkea kollektiivina.

Iikka Kangasniemi on ollut loukkaantuneena viime otteluissa.

Peli toimii isossa kuvassa

Niemelä ei nimeä pelilliseltä puolelta mitään yksittäistä asiaa, mikä pelissä olisi toiminut erityisen hyvin, vaan painottaa kokonaisuuden onnistumista. Jatkopainepelaamista painotetaan kuitenkin paljon joukkueen tekemisessä.

– Kyllähän se meidän kollektiiviviisikkopelaaminen, sillä meidän tavoitteemme on se, että me haluamme olla Suomen paras jatkopainejengi. Me olemme lähteneet sen kautta, että jos joku on, mihin meidän pitäisi nojata tällä kaudella, se on jatkopaineen kautta virtauksen hallitseminen. Eli jos me pääsemme hyökkäysalueelle, me emme sieltä tule pois. Me emme tyydy siihen, että lähdetäänpä pois täältä, vaan pakotamme vastustajan hyökkäämään uudestaan ja uudestaan, väsyneempänä ja väsyneempänä.

Hyökkäysalueella jatkopaineistamisen pohjan rakentaminen lähtee kuitenkin jo siitä, minkälaisella rakenteella joukkue lähtee hyökkäämään omalta alueelta.

– Sitten niissä peleissä, joissa me emme ole pystyneet hyökkäämään niin, että me pääsisimme edes sinne hyökkäysalueelle, olemme olleet vaikeuksissa. Mutta kyllä me tyytyväisiä olemme meidän monipuolisuuteen, meiltä löytyvät kaikki rytmit ja me olemme ennen kaikkea pystyneet tiiviillä viisikolla pelaamaan.

Niemelä on puhunut pelin virtauksen päälle pääsemisen kannalta paljon jatkopaineistamisesta, mikä on oleellinen osa Pelicansin peli-identiteettiä. Hyökkäysalueella kiekon menetettyään Pelicans-viisikon ensimmäinen prioriteetti on pyrkiä riistämään kiekko takaisin paineistamalla.

– Periaatteessa kokonaisuudessaan meidän tasapaino pelille on se pohja. Jos meillä on kolmella kaistalla hyökkääjät ja meiltä löytyy syvyystasapaino, silloin me voimme jatkopaineistaa. Hyökkäysalueellakin meidän täytyy olla oikeinpäin koko ajan. Jos me olemme väärällä puolella vastustajaa, me emme voi jatkopaineistaa, sillä silloin on koko ajan riski ylivoimahyökkäykselle.

Pelicansin maalivahtikaksikolla on koppi tarttunut.
Kuva © Topi Lainio

Jatkopainepelaaminen on myös suuressa roolissa joukkueen harjoittelussa, vaikka muihinkin osa-alueisiin keskitytään.

– Sitähän me harjoittelemme todella paljon jokaisessa viikon teemassa. Vaikka me menemmekin teema kerrallaan, siellä on aina sitä jatkopainepeliä kanssa. Meidän täytyy oppia lukemaan tilanteita. Meidän täytyy oppia pyörähtämään oikealle puolelle, jos tilanne pysähtyy. Meidän täytyy oppia siihen, että me näemme sen jutun.

–Jos me olemme väärällä puolella, olemme koko ajan riskialttiita. Jos puolestaan olemme oikealla puolella, meillä on peli hallussa.

Pelillisesti Niemelä ei näe joukkueen pelaamisessa sinällään heikkoja lenkkejä, mutta hän nostaa esiin suoritusvarmuuden.

– Se (tasaisuus) on meidän isoin haaste. Totta kai se on myöskin haastava pelitapa, kun meidän täytyy pystyä hyökkäämään niin hyvin, että me jaksaisimme koko ajan paineistaa. Totta kai se on helpompaa, jos me voitamme vastustajan hyökkäysalueen kiekonpitoajassa. Jos olemme enemmän hyökkäysalueella kiekossa, joudumme paineistamaan vähemmän.

– Ja itse asiassa olemme siinä onnistuneet hyvin. Sitten on niitä pelejä, joissa se on ollut todella heikkoa ja silloin olemme vaikeuksissa. Jos joudumme itse puolustamaan pitkiä pätkiä, se nyt johtaa totta kai väsyneeseen hyökkäämiseen ja paineistamiseen.

Vaikka pelitapa perustuu voimakkaasti luisteluun, ei pelaajien Niemelän mukaan tarvitse sitä toteuttaakseen olla varsinaisia supermiehiä.

– Nythän ei ole kyse mistään absoluuttisesta luistelujaksamisesta, vaan siitä, miten se viisikko on pystynyt pelaamaan. Siellähän löytyy hetkiä, jolloin yksittäisen pelaajan ei tarvitse täysillä luistella, jos hän on jo oikealla puolella.

– Jos pelaaja on päässyt oikealle puolelle, se on siitä kiinni myös, mitä vastustaja tekee. Se ei ole pelkästään vaan sitä, että parhaassa kondiksessa oleva joukkue olisi paras siinä. Parhaiten tilanteita ennakoiva ja lukeva joukkue on todennäköisesti paras siinä.

Lahtelainen pelaajaidentiteetti

Pelicansin kokoonpanossa on merkittävä osa Lahdessa syntyneitä pelaajia, ja Pelicans-pelaajan määrittely juontaa juurensa jo pidemmältä ajalta.

– Se, minkälainen Pelicans-pelaaja on, on määritelty täällä jo pitkään. Täällä on vahvasti painotettu yksilövalmennusta ja sitä, että yritetään opettaa yksilöä kehittämään itse itseään. Sitten totta kai lajiteknisesti jos luistelusta pystyt syöttämään, laukomaan ja puolustamaan, on aika vahva valmius pelata tätä peliä korkealla tasolla.

– Ennen kaikkea se, minkälaisia pelaajia sieltä lapsivaiheesta tulee sitten huippuvaiheeseen, siellä on ollut hienoa Pelicans-identiteettiä kyllä. Pelaajan pitää osata pelata ja ratkoa tilanteita, pelata nimenomaan yhteistyön ja luistelun kautta.

Topias Vilén on viimeistellyt tällä kaudella viisi maalia.
Kuva © @PabloCassoSport

Pelicansin logon alla pelataan yhtenäisellä pelityylillä aina Liigaseurasta junioreihin asti ja Niemelä nostaa yhdeksi isoksi tekijäksi sen, että eri ikäluokkien valmentajat tuntevat toisensa.

– Yksittäiset pelivalinnat, joita koutsit tekee – meillä nyt pelaa hyvin samantyyppisesti varsinkin kilpajoukkueissa – on varmaan lopputulosta siitä, että valmentajat ovat olleet paljon yhdessä samoissa joukkueissa.

– Meidän U16-joukkueen valmentaja on ollut apuvalmentajana U18-joukkueessa ja U20-joukkueessa taas on ollu apuvalmentajana entinen U18-porukan valmentaja. Siinä on paljon sitä kautta sitä juttua, Niemelä taustoittaa.

Liigan maalimäärät

Alkukauden yksi suurimmista puheenaiheista on ollut alhaiset maalimäärät, mikä on poikinut kannanottoja sieltä sun täältä. Niemelä nostaa yhden oleellisen tekijän alhaisissa maalimäärien, eikä näe asiaa ollenkaan negatiivisessa valossa.

– Itse asiassa sellainen iso muutos, joka mielestäni on ihan positiivinen, on se, että jäähymäärät ovat tippuneet. Eli sarjassa on saanut pelata viidellä viittä vastaan vähän enemmän. Silloin on sitten luonnollista, että maalimäärätkin tippuvat.

– Eli se on hyvin yksi yhteen siinä vaiheessa, jos pelissä on – meilläkin on ollut yleensä sellaiset kaksi ylivoimaa per peli – niin silloin et välttämättä tee sitä ylivoimamaalia. Ja se tiputtaa sitä kokonaismaalimäärää tietenkin heti, kun sieltä jää yksi tyhjä maali ja yksi ylivoimamaali mahdollisesti pois.

Niemelä näkee kasvaneen viisi vastaan viisi pelaamisen ennen kaikkea yksilön etuna.

– Yllättävän vähän on itse asiassa puhuttu siitä. Kaikki ovat ajatelleet vain, että maalimäärät ovat tippuneet. Fakta on kuitenkin se, että kun erikoistilanteet ovat vähentyneet. Kuitenkin erikoistilanteiden aikana tehdään paljon maaleja. Mielestäni se on vain hyvä asia, että pelataan enemmän viidellä viittä vastaan, sillä se myöskin kehittää pelaajaa enemmän, Niemelä linjaa.

Yhdeksi syyksi maalimäärien tippumiseen on esitetty maajoukkueen puolustusvoittoista pelitapaa, josta Liigaseurat ottavat mallia. Vaikka Liigavalmentajat ottavat maajoukkueen pelaamisesta joitain asioita omaan tekemiseen, ei se Niemelän mukaan kuitenkaan varsinaisesti ohjaa Liigaseurojen tekemistä.

– Aika vähän ohjaa. Suomalainen jääkiekko on yhteistyön jääkiekkoa, se on fakta. Olemme oikeastaan rytmien tällainen lätkäkansakunta. Olemme yksi harvoista maista, joka uskoo siihen ja tekee sitä itse asiassa hemmetin hyvin. Mutta maajoukkuehan pelaa turnausta, siellä pelataan aina yksittäinen peli prosenttivoittamisesta vahvasti.

– Siellä on viety pois käytännössä kaikki tällainen tuuripomppu pelaamisesta. 5v5-peli voitetaan 1–0 ja sitten luotetaan siihen, että erikoistilanteet ovat vähintään tasoissa, jolloin peli voitetaan 2–1.

Maajoukkueen tyly pelaaminen on viime vuosina tullut jääkiekkoa seuraavalle yleisölle tutuksi.

– Jos maajoukkuetta katsoo, hehän hyökkäävät käytännössä paineen alta. Ei siitä edes yritetä väkisin keskelle, vaan pyritään pitkään hyökkäysalueen hyökkäyspelaamiseen ja riistoista hyökätään ainoastaan, jos on ihan satavarma paikka. Muuten pelaajat kääntyvät omiin ja lähtevät viiveellä, Niemelä kertaa.

Jukka Jalosen maajoukkue saakin tekemisestään suitsutusta Niemelältä.

– Sehän on tämmöisessä turnauspelaamisessa minun mielestä ihan nerokasta, kun muut joukkueet eivät ole sitä hiffanneet vielä. Kun pelataan yksittäisiä pelejä, joissa on yksi puolivälierä, yksi välierä ja yksi finaali, viedään pois kaikki sattuma, jauhetaan sitä juttua ja voitetaan sen kautta.

Kun ajatellaan Liigaa, Niemelä nostaa esiin mahdollisuuden kehittää peliä pitkässä juoksussa virheitä pelkäämättä.

– Liiga on aina vähän eri asia, ja runkosarja on aina vähän eri juttu. Tässä on mahdollisuus niin paljon enemmän harjoitella ja niin paljon syvemmälle viedä sitä juttua, jolloin se on vähän erilaista. Se antaa mahdollisuuden myöskin meille, sillä meidän ei tarvitse olla niin ehdottomia ja konservatiivisia pelaamisessa.

» Lähetä palautetta toimitukselle