– Varmasti elämäni vaikein vuosi on takana. Jouduin puntaroimaan sitäkin, onko kipinää pelaamiseen enää riittävästi, näin tiivistää viime kauttaan Taavi Vartiainen.
27-vuotias hyökkääjä siirtyi kuuden Pelicans-kauden jälkeen Ilvekseen, mutta kauden 2020–21 aikana Vartiainen pelasi vain yhden ottelun Mestistä KOOVEEssa. Syksyllä sairauslomansa aikana Vartiainen kertoi julkisesti sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ja psyykkinen sairastaminen sotkikin Vartiaisen Ilves-kauden.
– En pystynyt omassa ammatissani enää toimimaan, ja Ilveksen kanssa yhteisymmärryksessä sopimus purettiin.
Tällä hetkellä Vartiainen kuitenkin voi hyvin ja valmistautuu uuteen kauteen Peliitoissa.
– Loistavalla mielellä siirryn Peliittoihin! On aivan mahtavaa päästä pitkän tauon jälkeen pelaamaan. Sarjatasolla ei tällä hetkellä ole merkitystä, ja Peliitat tarjosi mahtavan alustan ponnistaa kohti omia tavoitteitani eli Liigaa.
Vaikka Peliitoilla ja Pelicansilla on pelaajayhteistyötä, eivät liigapelit ole Vartiaisen päällimmäinen ajatus.
– Olisi tosi upeaa vetää turkoosi Pelicans-paita päälle, mutta täytyy edetä maltilla. Ykkösfokukseni on Heinolassa ja ison roolin ottaminen Peliitoissa. Haluaisin esimerkiksi kehittyä enemmän pisteitä tekeväksi hyökkääjäksi, jollainen vielä juniorina olin.
Loistavalla mielellä siirryn Peliittoihin! On aivan mahtavaa päästä pitkän tauon jälkeen pelaamaan.
Vartiainen uskoo kovana maalitykkinä pelaajana tunnetun tuoreen Peliittojen päävalmentajan Hannes Hyvösen pystyvän auttamaan pelillisessä kehityksessä.
– Hanneksen kanssa käytiin kesällä pari kertaa syömässä ja mietittiin, olisiko pelaaminen mahdollista. Pelaajana hän oli kovia pisteitä tekevä voimahyökkääjä, niin osaa antaa hyviä pelillisiä vinkkejä ja erityisesti maalintekoon, missä haluan kehittyä.
Vartiaista ja Hyvöstä yhdistää jääkiekon lisäksi myös kokemukset mielenterveysongelmasta, ja tuoreessa Wicked game -podcastin jaksossa Hyvönen korosti peliuransa päätyttyä löytäneensä kipinää työntekoon vasta aloitettuaan valmentajana.
– Vaihdoimme ajatuksia myös henkisistä asioista ja koin, että tässä on hyvä tyyppi, joka ymmärtää minua, on empaattinen ja uskon, että hän osaa tällä hetkellä parhaiten auttaa käynnistämään peliurani uudelleen. Varmasti pystymme molemmin puolin auttamaan toisiamme – minä voin omalla kokemuksellani nostaa joukkueen tekemisestä tärkeitä huomioita.
”Yksin en olisi jaksanut tätä kaikkea käydä läpi”
Kun Vartiaisen psyykkinen vointi ei mahdollistanut harjoittelua tai pelaamista, hän palasi kotiseudulleen Lahteen. Pikkuhiljaa tilanne alkoi kääntyä parempaan suuntaan.
– Harjoittelun aloitin Lahdessa sinänsä nopeasti, mutta sairausloma loppui vasta kesäkuun lopussa. Sinne asti säädettiin lääkitystä ja oli oireilua. Heinäkuun alusta asti on ollut tasaista ja oireetonta vointia. Nyt tuntuu siltä, että taisteluni on palkittu.
Yksin Vartiainen ei kamppailuaan käynyt ja hän jakaakin kiitosta saamastaan tuesta.
– Voimaharjoitteluvalmentajalleni Kousan Antille haluan antaa isoa kiitosta, että hän on ollut tukena ja vähän henkisenä valmentajanakin. Joka päivä ollaan tehty hommia ja välillä käyty syömässä tai kahvilla ja siinä yhteydessä juteltu asioista. Yksin en olisi jaksanut tätä kaikkea käydä läpi tai lähteä aamulenkeille eli tällaisella tukihenkilöllä on ollut iso merkitys.
Tukea Vartiainen onkin saanut monelta eri taholta.
– Pelaajayhdistys on ollut aktiivinen, ja kun tulin mielenterveysongelmastani julkisuuteen, entinen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela oli heti yhteydessä ja ilmaisi, että aina voi ottaa yhteyttä ja pyytää apua. Sairauskassaa yhdistyksellä ei ole, mutta muunlaista apua ja tukea olen kyllä saanut.
– Olen käynyt läheisteni kanssa tilannettani läpi – heidän ymmärrys on lisääntynyt, ja samalla itse olen oivaltanut, ettei minulla ole hätää.
Koko yhteiskuntaa kurittanut koronapandemia on vaikuttanut myös Vartiaisen vointiin.
– Olen sosiaalinen tyyppi ja tykkään käydä kavereiden kanssa kahvilla tai syömässä, niin onhan tämä ollut perseestä. Tekee pahaa myös nähdä, kuinka ihmiset kärsivät rajoituksista. Enkä voi kuvitellakaan, millaista on ollut pelata ilman yleisöä, joka on itselle ollut todella iso elementti. Toivon sydämeni pohjasta, että touhu muuttuu ensi kaudelle. Seurat hoitivat kuitenkin viime kaudella turvatoimet viimeisen päälle.
”Tiesin katuvani, jos en kokeilisi laittaa kaikkea sisään”
Kun Vartiainen sai elämänsä perusasioita järjestykseen, alkoi myös pelaaminen taas kiinnostaa. Vartiainen kuvaakin haastattelussa jääkiekkoa elämäntavakseen.
– Lahdessa pääsin treenamaan porukassa, mikä palautti mieleen joukkuehenkeä ja toimi pukukoppisimulaationa. Pikkuhiljaa homma alkoi tuntua kivemmalta ja kivemmalta eikä siinä kohtaa ollut mitään painetta olla huippukunnossa polkupyörätestissä, vaan sain tehdä hommia oman aikatauluni mukaan.
– Kesän mittaan tavoite alkoi kirkastua, enkä halunnut jättää jossittelun mahdollisuutta – tiesin katuvani myöhemmin, jos en kokeilisi laittaa kaikkea sisään. Hoitohenkilökunnan kanssa saatiin lääkityskin siihen kuntoon, ettei se häirinnyt harjoittelua.
Tällä hetkellä Vartiainen voi hyvin, elää taas jääkiekkoilijan arkea ja nauttii joka hetkestä. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sopeutumista hän kutsuu elämän mittaiseksi maratoniksi.
– On hyvät ja huonot hetket, mutta tärkeää on pysähtyä tarkastelemaan, missä mennään ja nauttia onnistumisista. En halua esimerkiksi pelätä, että voi paska, koska tulee seuraava oireinen jakso. Olen kuitenkin tehnyt elämääni hyviä muutoksia, kuten jättänyt kokonaan pois alkoholin, joka voi aiheuttaa sairausjaksoja.
– Kuljen maratoniani päivä kerrallaan ja nautin matkasta. Tällä hetkellä jääkiekko on ihan helvetin hauskaa! Pitkä aika tuli syötyä paskaa, niin nyt on aika nauttia.
En voi kuvitellakaan, millaista on ollut pelata ilman yleisöä. Toivon sydämeni pohjasta, että touhu muuttuu ensi kaudelle.
Ammattiurheilu altistaa jo itsessään masennukselle ja ahdistukselle, joten vakavan mielenterveysongelman yhdistäminen tavoitteelliseen ja stressaavaan ammattiin ei ole yksinkertaista. Vartiainen saa säännöllistä ammattiapua, jossa huomioidaan myös kuormittavan työn erityispiirteet.
– Psykiatrinen hoitoni on siirtynyt kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville kohdennettuun hoitoryhmään ja hoitoa käsitellään paitsi persoonani myös ammattini näkökulmasta eli siellä tiedetään tasan tarkkaan, millainen päivärytmini on ja koska on pelejä. Hoitotasapainon kannalta on oleellista, että päivärytmi toteutuu säännöllisenä eli otan lääkkeet joka päivä samaan aikaan ja menen nukkumaan sekä herään aina samaan aikaan.
Uusien sairausjaksojen ennaltaehkäiseminen on hoidossa keskeistä.
– Kuluneesta vuodesta pystyy hakemaan positiivistakin eli olen oppinut tuhat asiaa lisää, kuinka kroppa reagoi stressiin ja väsymykseen. Nyt kun olen taas joukkueharjoittelussa mukana ja vaatimustaso kasvaa, niin hoitotahon kanssa on puhuttu, että tätä asiaa pitää tarkkailla. Sairauteeni vaikuttaa monet ulkoiset asiat, ja huonoja päiviä on kaikilla, mutta tarkoitus on oppia ennaltaehkäisemään viime talven kaltaiset tilanteet.
– Oleellista on myös nopea reagointi ongelmiin, ja sitä Hannes on Peliitoissa sanonut, että yksin ei tarvitse yrittää.
Vartiainen ei ollut kokoonpanossa vielä Peliittojen ensimmäisessä kauteen valmistavassa ottelussa SaPKon vieraana, mutta kokenut hyökkääjä tavoittelee merkittävää roolia nuoressa ryhmässä.
– Joukkue on nuori ja nälkäinen, taidan olla vanhin pelaaja. Asiallisia nuoria miehiä: kaikki tulivat heti kättelemään, eikä puhelimen räpläämistä näkynyt kopissa. Hyvää läpänheittoa oli heti ja jäällä oli todella intensiivinen meininki. Joka päivä täytyy kaikkensa lyödä likoon.
– Haluan myös tuoda liigakokemukseni nuoren joukkueen käyttöön ja opettaa työmoraalia ja vaatimustasoa. Nousu Mestiksestä Liigaan ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii päivittäistä lujaa työntekoa. Itse en halua tulevaisuutta miettiä ja stressata, vaan nauttia harjoittelusta ja pelaamisesta, tulos tulee sitä kautta.