56-vuotias Risto Dufva on yksi kokeneimmista ja menestyneimmistä suomalaisista aktiivi-jääkiekkovalmentajista. Mies on toiminut seurajoukkuevalmentamisen lisäksi sekä Suomen juniori- ja miesten maajoukkueiden että Slovenian ja Puolan miesten maajoukkueiden valmennustiimeissä kaudesta 1996-1997 alkaen.
− Minulla on 19 eri arvokisat takana valmentajan roolissa ja olen ollut kolmen eri maan mukana. Olen nähnyt siinä aika paljon, Dufva toteaa.
Dufva on valmentanut miesten maajoukkueita kolmella eri sarjatasolla. Nähtynä on niin pääsarja kuin 1A- ja 1B divisioonatkin. Mies kertoo yllättyneensä aikanaan siitä, millaiset tasoerovaihtelut eri sarjaportaiden välillä on.
− Viime kaudella olin Slovenian kanssa 1A divisioonan kisoissa. Ero siitä 1B divisioonan kisoihin on ihan selvä, jopa merkittävämpi ero kuin ylimmän tason kisojen ja 1A divisioonan välillä.
− Omalla tavallaan nämä ovat vahvistaneet käsitystä siitä, mitä tason nousu merkitsee jääkiekon pelaamisessa ja mitä siinä prosessissa tapahtuu, kun pelataan eri tasoilla sekä miten niihin voi vaikuttaa. Näkee myös sen, missä erot tulevat.
Kansainväliseen jääkiekkoliittoon kuuluu 76 maan kansalliset jääkiekkoliitot. Nykyinen sarjajärjestelmä jakaa maat pääsarjaan ja divisiooniin 1-3. Huhti-toukokuussa pelatut 1B divisioonan MM-kisatkin sisälsivät ihan tällä vuosituhannellakin pääsarjassa pelanneita maita Ukrainan, Japanin ja Puolan muodossa. Dufvan mukaan tälle on vallan luonnollinen selitys.
− Kiekkoperhe on aika pieni. Se ei kuitenkaan poista yhtään mitään. Ihan huipullahan on todella tiivis ja kova taso, mutta kansainvälisessä jääkiekkoperheessä on käytännössä 20 maata, joissa jääkiekkoa tehdään vakavamielisesti.
Miten maat voivat nousta kansainvälisen jääkiekon huipulle?
Dufva on seurannut kansainvälisen jääkiekon kehitystä pitkään ja hänellä on selvä näkemys siitä, miten maiden jääkiekkoa voidaan kehittää paremmaksi. Kaikki lähtee aivan ruohonjuuritasolta.
− Kansallisten sarjojen merkitys on aika iso. Ne sisältävät sen kehittymisen mahdollisuuden. Jos vertaa vaikka sitä, mitä viime vuosina olen nähnyt viime vuosina kotimaisen kiekon lisäksi Sloveniaa ja Puolaa, näen Puolassa mahdollisuudet paremmaksi nousta kohti huippua, koska siellä on hyvä kansallinen sarja.
− Ylöspäin nousun tavoitttelu tarkoittaa käytännössä niitä ratkaisuja, joita tehdään sen edesauttamiseksi. Päivittäinen työ, mitä tehdään seuroissa, on se ratkaiseva asia. Ketkä siellä pelaavat, paljonko on kotimaisia pelaajia, mitkä ovat toimintaedellytykset. Koko ajan vahvistuu se, että arjen tekeminen ratkaisee kaiken. Se on ylivoimaisesti nopein tie ottaa askelia eteenpäin, Dufva painottaa voimakkaasti.
Asioissa on mukana toki myös runsaasti ulkojääkiekkoilullisia asioita. Dufva nostaa jääkiekon perusasiat myös oleelliseen asemaan.
− Huipulla ratkaisevat jo muutkin asiat, kuten paljonko lajin pariin ohjautuu lahjakkaita pelaajia ja mitkä muut lajit kilpailevat samoista pelaajista. Pääsarjan porteille pystyy venymään tekemällä päivittäisen työn seuroissa hyvin. Jääkiekkoa pelataan perustaitojen kautta, alempien tasojen mailla on vielä kehitettävää perustaidoissa ja pelin perusrakenteissa, mies päättää.