Reetta Valkjärvi pelasi juniorivuotensa Hollolassa, mutta hän on ehtinyt jo viiden kauden ajan kotiutua Espooseen muutaman Kuortaneella vietetyn vuoden jälkeen. Valkjärvellä on ollut aiemmin urallaan jonkin verran loukkaantumisista johtuvia rikkinäisiä kausia, muun muassa olkapäävamman takia. Tähänkin kauteen valmistautumiseen on liittynyt terveyshuolia
– Olen saanut valmistautua nyt paremmin. Sen olkapäävamman jälkeen on ollut nilkkavamma muutaman kerran. Ensin oli jalka hetken aikaa kipsissä, mutta se oli vain pieni juttu. Ne nilkkavammat kuitenkin olivat hoidettavissa, että pystyi pelaamaan, eikä mennyt isoa palaa kaudesta ohi. On ollut vähän vieläkin semmoista riesaa, ettei ole saanut täysin ehjiä kausia. Jouduin olemaan useamman kuukauden ajan treenaamatta täysipainoisesti, kun kärsin sairastelukierteestä.
Liigakauteen valmistavan noin kuukauden jakson Valkjärvi on päässyt harjoittelemaan kunnolla. Siirtyminen ulkoharjoituksista jäähalliharjoituksiin ei ole tuonut ongelmia.
"Tavoitteet pienemmiksi paloiksi"
Valkjärven tavoite on pääsy maajoukkueeseen. Hän on pelannut kolmet alle 18-vuotiaiden MM-kisat. Näiden jälkeen väylä näytti olevan auki aikuisten kansainvälisiin peleihin.
– Viime kaudella olin mukana 23-vuotiaiden tapahtumassa. Naisten maajoukkueessa en ole ikinä ollut yhdelläkään leirillä.
– Jo Kuortaneella pelaamieni vuosien aikana oli vahvasti tavoitteena naisten maajoukkue. Loukkaantumisten kautta on tullut vähän takapakkia ja on pitänyt pistää tavoitteet pienemmiksi paloiksi. Sen olkapääleikkauksen jälkeen oli tavoitteena, että pääsee pelaamaan ehjän kauden Naisten Liigaa, mutta ei naisten maajoukkue ole kertaakaan pois tavoitteista mennyt.
Valkjärvi suoritti lukion Kuortaneella ja pelasi usean muun nuoren tapaan urheiluakatemian joukkueessa. Tuolloin nuorten maajoukkue ja sen toimintatavat tulivat tutuiksi. Seuraava steppi on antanut kuitenkin odottaa itseään.
– En olettanut mitään, mutta odotin, että olisin saanut mahdollisuuden silloin. Siitä kun meni aikaa eteenpäin, niin ymmärsin myös, että pitää tehdä itse enemmän töitä, että sinne pääsee.
Joka kaudella naisten maajoukkueeseen nousee uusia nuoria pelaajia. Leireillä annetaan mahdollisuuksia näyttää.
– En ole enää junnu. Ehkä pitää päästä jotenkin muuten esille, että pääsisin sinne näin vähän vanhempana. Maajoukkueeseen on otettu tosi paljon uusia kasvoja mukaan ja eri puolilta maata. Esimerkiksi Emmi Rakkolainen meidän joukkueestamme sai mahdollisuuden ja käytti sen tosi hyvin. Hän on mennyt ihan hirveästi eteenpäin ja on vakiinnuttamassa paikkaa maajoukkueessa.
Elämä on muutakin kuin jääkiekkoa
Valkjärvi valmistui viime keväänä Laureasta liiketalouden tradenomiksi. Sairastelu hidasti harjoittelua, mutta tarjosi mahdollisuuden opintoihin panostamiseen.
– Viimeiset kolme vuotta olen opiskellut, tehnyt töitä ja pelannut jääkiekkoa. Sain opinnäytetyön korona-aikaan pakettiin. Oli aikaa, mikä sinänsä oli positiivista. Ihan heti en saanut töitä koronatilanteen takia, niin sain keskityttyä treenaamiseen, ja kaikki muu, mikä on taustalla pyörinyt, sai jäädä hetkeksi.
Naisten liigapelaajan päivärytmiin useimmilla pelaajilla kuuluvat työt tai opinnot pelaamisen lisäksi. Pelkkään urheiluun ei ole mahdollista keskittyä.
– Tänään aamujää oli kahdeksasta yhdeksään. Sitten menin kotiin, tein etätöitä. Päivällä olin poikien jäällä, joka alkoi kolmelta ja loppui puoli viideltä. Illalla pitää katsoa, jos vielä on työjuttuja, mitä en kerennyt aamupäivällä tekemään. Tietenkin pitää muistaa syödä kunnolla. Siinä aika lailla tämä päivä.
Kovat väännöt ja tutut pelaajat sytyttävät Valkjärven. Hänen on helppo nimetä suosikkivastustajiaan.
– Kärpät se on ollut jo pitkään. KalPasta tykkään kanssa, mutta Kärpissä on vanhoja joukkuekavereita Kuortaneelta ja heitä vastaan on aina kovaa kamppailua.
Kärpät on Valkjärvelle jonkinlainen punainen vaate.
– Olen hävinnyt toiset pelaamani finaalit juuri Kärppiä vastaan. Hävisimme ratkaisevassa ottelussa Oulussa. Se voi olla syynä, että itselleni on jäänyt tunne, että heidät pitää aina voittaa.
Pelireissut, päivätyöt ja opinnot
Kiekko-Espoon pelaajat ovat lukiolaisia, yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskelevia tai käyvät päivätöissä. Mahtuupa joukkueeseen myös peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia. Koti- ja vieraspeleihin valmistautuminen vaatii hyvää valmistautumista ja ymmärrystä työnantajalta.
– Kotipeleissä on kotihalli ja sen fiilis. Mutta esimerkiksi pudotuspelien arkipäiväpeleissä vieraspelipäivä on yleensä vapaa, koska reissuun lähdetään aikaisin. Kotipeleissä saatat joutua olemaan töissä aamupäivän ja sitten tulet peliin. Matkustuspäivänä saat jo aamusta asti keskittyä illan matsiin.
Alkusarjassa pisin bussireissu suuntautuu pohjoiseen. Palautumiseen ennen seuraavaa viikkoa ei jää aikaa.
– Lauantaina Oulu ja sunnuntaina Rovaniemi. Viime kaudella ainakin lähdimme perjantaina kohti Oulua.
"Kun voitimme mestaruuden Espoonlahdessa, meillä oli katsomo täynnä"
Sunnuntain ottelun jälkeen paluu Espooseen tapahtuu maanantaiaamuna. Töihin tai opiskelemaan on haastavaa mennä.
– No, siitä pitää lähteä hallin pihasta. Sen Oulussa hävityn finaalin jälkeen olimme hallilla ehkä viiden, kuuden aikaan. Muistan, että jengi lähti tästä suoraan töihin. Itse en onneksi joutunut.
Tappio niskassa, bussissa vietetyn yön jälkeen, nämä ahkerat ja kuuliaiset työntekijät ovat tarjonneet vielä työnantajilleen energiaansa – sen, mitä jäljellä on ollut.
"Pikkutytöt hakkasivat pleksiä koko pelin ajan"
Yleisömäärillä on merkitystä huippu-urheilijan omaan suorittamiseen. Kun jääkiekkoilija liukuu jäälle pukukopista ja näkee täyden katsomon edessään, hän tuntee välittömästi jonkinlaisen adrenaliinipiikin kehossaan. Tyhjien penkkirivien sijasta edessä on yleisömeri.
– On tosi hieno fiilis pelata. Tässä meidänkin hallissamme, kun katsomo on vastapäätä vaihtoaitioita, niin jo silloin, kun tulet sinne luistelemaan, ja on penkkirivit täynnä, niin jotenkin siinä saa semmoisen pienen latauksen lisää, Valkjärvi fiilistelee.
Naisten jääkiekko nousi jo suomalaisten ykköspuheenaiheeksi huhtikuussa 2019 dramaattisen maailmanmestaruusfinaalin jälkeen. Vastaavaa kiinnostuspiikkiä ei ole sen jälkeen ollut. Suuri haaste jääkiekkoliitollekin olisi hyödyntää saatu julkisuus.
– Kyllä ihmiset katsovat naisten lätkää, kun siinä on tunnetta mukana. Kun voitimme mestaruuden Espoonlahdessa, meillä oli katsomo täynnä, ja EKS:n pikkutytöt hakkasivat pleksiä koko pelin ajan. Se on varmasti yksi hienoimmista peleistä, mitä olen pelannut.
Urheilutapahtumissa lapset eläytyvät tunteella helpommin kuin aikuiset, jotka tuntevat häpeää liiallisesta riehaantumisesta. Lapset jaksavat kannustaa koko pelin ajan.
Naisten lätkä on viihdyttävää
Naisten jääkiekko onkin mennyt selvästi eteenpäin Suomessa ja kansainvälisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Naisten Liigassa on nykyään jo vähintään kuusi kovaa joukkuetta, jotka taistelevat mitaleista.
– Hirveästi kuulee sitä, että en katso naisten lätkää, koska se on hidasta. Mielestäni se on viihdyttävää.
Naisten Liigan viihdyttävyyttä pääseekin heti syyskuun alusta katsomaan useilla paikkakunnilla. Espoossa ollaan valmiita.
– Kun kotimainen liiga on mennyt eteenpäin, niin pelaajana voit oikeasti kokea olevasi urheilija – et toki ammattiurheilija, kun et saa siitä palkkaa. Ainakin minä koen olevani urheilija.
Ammattilaisuuteen on Naisten Liigan pelaajilla vielä pitkä matka. Onko meillä opittavaa Ruotsin liigasta?
– Ruotsin liigassa pelaajat ovat puoliammattilaisia. Ruotsissa on aloitettu panostaminen naisiin aiemmin kuin Suomessa. Ilmeisesti miesten joukkueet ovat vahvasti tukena naisten joukkueille.
Nais- ja miesjoukkueiden yhteistyö
Kiekko-Espoossakin on lisätty miesten Mestis-joukkueen ja naisten liigajoukkueen yhteistyötä.
– Viime kaudella jo panostettiin otteluiden yhteismainoksiin. Meillä oli yhteinen pikkujoulutapahtuma. Heillä on somessa seuraajia triplasti enemmän kuin meillä. Heidän avullaan saimme lisää näkyvyyttä.
Espoolaisella jääkiekolla on jo oma yleisönsä ja omat perinteensä. Miten se hyödynnetään myös naiskiekon hyväksi, on tärkeää ratkaista. Pieniä viritelmiä on jo olemassa.
– Uskon, että Espoossa miesten joukkueessa halutaan ottaa naiset mukaan, ja he haluavat auttaa, miten pystyvät. Juuri somenäkyvyys on yksi asia ja he tarjoavat apuja ottelutapahtumaan.
Naisten joukkueen pelaajat tarjoavat vastavuoroisesti apua miesten joukkueelle.
– Todella pienellä tasolla olemme usein olleet tekemässä kasvomaalauksia heidän otteluissaan. Usein tapahtumissa järjestämme lapsille aktiviteettia. Myös pelaajissamme on paljon osaamista. Esimerkiksi liikunnanohjaaja voisi yhteistyökumppanin virkistystapahtumassa vetää zumbatunnit.