Psyykkinen valmennus Pikkuleijonien kisa-aseena – vaihtopenkin panikoiminen vaati valmennukselta toimenpiteitä

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Petri Karjalainen luotsaa Pikkuleijonia Texasissa.
Kuva © Pasi Mennander // Suomen jääkiekkoliitto
Texasista tavoitettu Pikkuleijonien päävalmentaja Petri Karjalainen painottaa henkisen kunnon merkitystä jääkiekossa ja lataa vastuuta vanhemmille. Psyykkinen valmennus on läsnä kaikessa kanssakäymisessä, vaikka pelaajat eivät sitä aina huomaakaan.

Pikkuleijonien psyykkinen valmennus pitää sisällään hyvinvointiin ja palautumiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta myös parhaan mahdollisen suorituskyvyn tavoittelemista. Päävalmentaja Petri Karjalaisen mukaan pelaajille opetetaan käytännössä, mitä tarkoittaa yhdessä pelaaminen ja toisille pelaaminen. Karjalaisen mukaan jokainen kanssakäyminen pelaajien kanssa on psyykkistä valmennusta. 

Ratkaisevaa on se ilmapiiri ja arvomaailma, jota kaikki joukkueen jäsenet ovat itse aktiivisesti rakentaneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Vaikka pelaajien yksilöllisyys huomioidaan, on joukkue kuitenkin yksilöä suurempi. Karjalainen edellyttää pelaajiltaan sitä, että jäällä teot noudattavat yhteistä pelikirjaa:

– Jokainen pelaaja saa olla ihmisenä sellainen kuin on, mutta tekojen tulee olla sellaiset, mitä on yhdessä sovittu.

Psyykkinen valmennus vie välillä epämukavuusalueelle ja kohtaamaan omat heikkoudet. Tällainen työskentely vaatii rehellisyyttä ja luottamusta.

– Pelaajien kanssa on käyty läpi, mitkä piirteet luonteessa tai pelaajana saattavat ärsyttää muita tai johtaa siihen, että heistä ei tykätä, Karjalainen kuvaa.

Itsensä tunteminen ja itsensä hyväksymisen näkyy tuloksentekovalmiudessa.

– Jokaisen pitää pystyä olemaan sellainen kuin on, että pystyy tiukassa paikassa suorittamaan parhaalla mahdollisella tavalla, perustelee Karjalainen.

– Onnistuminen vapauttaa ja ruokkii onnistumisia. Maalintekijä elää maaleista. Otteluiden voittamisen kannalta tärkeää on se, mitä tehdään ilman kiekkoa, mutta maalinteosta nauttivat pelaajat ei saa ikinä samanlaista buustia mistään muusta kuin maaleista, summaa Karjalainen.

Vaihtopenkillä ja erätauoilla puhutaan paljon

Keskushyökkääjä Sisu Yliniemen mukaan psyykkisen valmennuksen huomaa otteluiden tiukoissa paikoissa.

– Erätauoilla meitä on käyty psyykkaamassa, ja se on näkynyt kentällä aika hyvin. Olemme pystyneet sen ansiosta nousemaan kahden maalin takaa johtoon ja voittamaan pelejä, Yliniemi kuvaa.

Laitahyökkääjänä ahkeroiva Rasmus Ruusunen kertoo, että psyykkinen valmennus näkyy palautteen antamisen tavassa:

– Huonosti menneen pelin jälkeen annetaan palaute suorasti, mutta kuitenkin rakentavasti. Silloin saadaan asia ymmärretyksi. Samoin pelin aikana palaute annetaan rakentavasti eikä vihaisesti.

Vaihtopenkkikeskustelujen merkityksen nostaa esiin myös Karjalainen:

– Ensimmäisessä pelissä vaihtoaitiossa painikoitiin todella voimakkaasti. Siitä puhuttiin pelaajien kanssa, ja keskiviikon peli Tšekkiä vastaan oli aivan toisenlainen.

Suurinta mentaalivalmennusta on kotikasvatus

Kun pelaaja tulee osaksi joukkuetta, hänellä on jo takanaan historiaa, joka on vaikuttanut siihen, minkälainen jäsen hän joukkueessa on. Kotoa saatujen oppien jättämä jälki on iso.

– Suurinta mentaalivalmennusta on kotikasvatus. Sieltä kaikki lähtee, eli miten opetetaan käsittelemään arjen vastoinkäymisiä. Jääkiekon maailmassa vastoinkäymiset on aika pieniä, jos vertaa muihin elämän alueisiin, kiteyttää Karjalainen.

Pelaajat ovat psyykkisiltä valmiuksiltaan erilaisia ja heillä on erilaiset elämäntilanteet, vaikka ovatkin saman ikäisiä. Karjalaiselle se on positiivinen haaste.

– Koen sen isona valmentamisen haasteena ja hienoutena, että löydetään juuri ne asiat, joilla pystytään kutakin yksilöä houkuttelemaan, rohkaisemaan ja vaatimaan. Se tekee tästä työstä hienoa.

» Lähetä palautetta toimitukselle