Pohjois-Amerikan eri sarjaportaat läpikäynyt Kalle Kossila toivoo olevansa Jokereille hyvä hankinta – ”Haluan olla luotettava ammattilainen ja vahvistaa joukkuetta”

KHL / Haastattelu
Taitava keskushyökkääjä on pelannut kauteen valmistavissa peleissä tehokkaasti.
Kuva © Topi Lainio
Jokereiden hyökkääjähankinta Kalle Kossila ehti pelata Pohjois-Amerikassa yhdeksän vuotta. AHL oli taitavan keskushyökkääjän mielestä hyvä sarja, mutta NHL-organisaation selittely jätti pahan maun.

176 tehopistettä 210 AHL-ottelussa, Yhdysvaltain yliopistosarja NCAA:n mestaruus ja huipputehot – mutta ei yhtään ottelua Liigassa ja Suomessakin edelliset pelit kymmenen kautta sitten. Kalle Kossila on pelannut jo pitkän uran ja yltänyt NHL:ään asti, mutta siirryttyään alkavaksi kaudeksi Jokereihin hän on paremmin suomalaisen kiekkoyleisön näköpiirissä kuin koskaan aiemmin.

– Toivottavasti Jokerit saa minusta hyvän pelaajan. Haluan olla luotettava ammattilainen ja vahvistaa joukkuetta – vapaamatkustajille ei ole tilaa näin kovalla tasolla.

Taitava keskushyökkääjä on edustanut Jokereita aiemmin C-nuorissa kaudella 2008–09, mutta nyt hän on tullut pelaamaan maailman toiseksi parhaaseen ammattilaissarjaan.  Kauteen valmistavissa otteluissa Kossila onkin ollut vahvassa vireessä: kolmessa pelissä on syntynyt tehot 2+5.

– Olen saanut Jokereista hyvän vaikutelman: tekeminen on todella ammattimaista, asiat hoidetaan viimeisen päälle ja pelaajat keskittyvät harjoituksiin täysillä. Mukavalta on tuntunut.

NHL:ssä varsinkin duunaripelaajat elivät todella kokonaisvaltaisesti elämäänsä jääkiekkoa varten.

Viime kaudella Kossila virkisti muistiaan Euroopassa pelaamisesta ja haki alkukaudesta 13 ottelun verran tuntumaa DEL:n EHC Münchenissä.

– DEL oli hyvä kokemus, joka oli hyvä saada, kun en ollut aiemmin eurooppalaisessa pääsarjassa pelannut. Siellä oli paljon rennompi ilmapiiri, mihin olen tottunut – esimerkiksi salilla sai tehdä omia juttujaan ja ylipäänsä oli rennompi meininki, mutta peleissä tietysti mentiin täysillä. Keski-Euroopassa on ymmärtääkseni erityisen hyvä fanikulttuuri, niin harmittaa, etten sitä päässyt kokemaan.

Pohjoisamerikkalaiseen peliin tottunut hyökkääjä koki Saksan-kaukalot erilaisiksi.

– DEL:ssä peli oli hyvin erilaista, mihin olin AHL:ssä tottunut. AHL:ssä on paljon nuoria pelaajia, joilla on kova näytönhalu ja usein enemmän vauhtia kuin taitoa, mutta DEL:n tilanne oli vähän päinvastainen. Veteraanipelaajat olivat taitavia ja kovatasoisia, mutta pelin tempo ja karvauspeli oli rauhallisempaa.

Kossila pelasi neljä kautta NCAA:ssa St. Cloud Staten joukkueessa.
Kuva © St. Cloud State University

Kiekkoa ja koulutusta

Kossila lähti 19-vuotiaana vuonna 2012 Bluesin A-nuorista Pohjois-Amerikkaan St. Cloudin yliopistoon opiskelemaan ja pelasi samalla yliopistojääkiekkoa. Tuore NCAA:n kautta NHL-kaukaloihin noussut suomalaishyökkääjä Henrik Borgström koki vielä yliopistosarjassa pelatessaan harjoittelun tasoa hyvänä. Kuitenkin niin NHL:ään, AHL:ään kuin Liigaan tutustunut Borgström koki sittemmin Elmon haastattelussa NCAA:n harjoittelun määrällisesti heikompana kuin Liigassa.

90-luvulla yhden kauden yliopistossa pelannut Jarkko Ruutu puolestaan koki opiskelun ja urheilun yhdistämisen liian raskaaksi ja päätti panostaa pelkästään jääkiekkoon. Kossilan kohdalla ratkaisu oli kuitenkin toimiva.

– Omalla kohdalla NCAA oli todella onnistunut valinta. Paljon varmasti riippuu siitä, millaiseen joukkueeseen pääsee – millainen on valmentaja ja seuran kulttuuri. Meillä St. Cloudissa luotettiin taitopelaamiseen ja saimme pelata kiekolla. Monissa joukkueissa vain luistellaan täysillä ja lyödään kiekkoa päätyyn.

St. Cloudissa Jää oli aina meidän käytössä eli yhteisten harjoitusten jälkeen jäätiin usein lätkimään. Vastaavia resursseja harjoitteluun ei Suomessa ole.

Pelityylin lisäksi myös harjoittelukulttuuri sopi Kossilalle.

– Koulua oli aina aamulla ja jääharjoitukset alkoivat iltapäivällä klo 14.30. Iso kulttuuriero oli se, että seuran puolesta ei järjestetty alkulämpöjä, vaan paikalliseen kulttuuriin kuului, että saavuttiin omin päin hallille ja laitettiin varusteet päälle. Jonkinlaista lämmittelyä sitten vedettiin, mutta jäällä mentiin aina kovaa.

– Parit punttitreenit oli maanantaina ja keskiviikkona jäiden jälkeen ja perjantaina ja lauantaina pelattiin. Jää oli kuitenkin aina meidän käytössä eli yhteisten harjoitusten jälkeen jäätiin vielä usein lätkimään – tai mentiin aamujäille, jos opinto-ohjelma antoi myöden. Vastaavia resursseja harjoitteluun ei esimerkiksi Suomessa ole parikymppiselle pelaajalle.

Yliopisto on Yhdysvalloissa merkittävä taho sinänsä, ja Kossilan mukaan St. Cloudissa jääkiekko oli laitoksen ykköslaji, mikä näkyi panostuksessa resursseihin. Tuore Norris Trophy -voittaja Adam Fox on mainio esimerkki onnistuneesta siirtymisestä NCAA:sta NHL:ään – kolmen yliopistokauden jälkeen Fox on New York Rangers -paidassa tehoillut 89 pistettä 125 ottelussa.

Neljän kiekkokauden – joista viimeisen 2015–16 kruunasi NCAA:n mestaruus ja valinta kakkostähdistökentälliseen – lisäksi Kossila oli Minnesotassa myös opiskelemassa.

–Valmistuin kauppatieteiden kandidaatiksi, pääaineena oli kansainvälinen liiketalous (international business).

Tällä hetkellä Kossilalla ei ole varmoja suunnitelmia peliuran jälkeiselle ajalle, mutta opiskelun yhdistämistä urheilu-uraan hän pitää hyvänä asiana.

– Ajatukset ovat menneet eri suuntiin siitä, mitä haluaisin kiekkoilun jälkeen tehdä. Ajattelin joka tapauksessa hoitaa opinnot loppuun maisteriksi asti. Sen jälkeen voi tarkemmin miettiä, mikä kiinnostaa. Yhdysvalloissa on yleinen käytäntö, että ammattiurheilijat opiskelevat peliuran kanssa yhtä aikaa. Suomessa ei ole vastaavaa, mutta resurssit eivät ehkä riitä.

Ducks-paitaan Kossila pukeutui 19 peliin ja sai myös maali- ja pistetilinsä auki.
Kuva © Getty Images

AHL:n kautta ammattilaiseksi

Kossilaa ei varattu NHL:ään, mutta neljän tehokkaan NCAA-kauden – 153 pistettä 157 ottelussa – jälkeen suomalainen sai sopimuksen Anaheim Ducksin organisaatioon. Ammattilaisura alkoi AHL:ssä San Diego Gullsissa heti kaudella 2015–16 NCAA-pelien päätyttyä. Kossilan saldo kuudessa pelissä oli lupaava 2+2, ja joukkuekavereina oli tulevia NHL-pelaajia, kuten Shea Theodore, Brandon Montour ja Ondřej Kaše.

Selittely kuuluu siihen kulttuuriin, eikä farmiin lähettämisen syitä sanota rehellisesti.

– Pelillisesti AHL oli mielestäni hyvä sarja. Siellä kehitetään nuoria pelaajia, mikä korostui viime kaudella, kun ei ollut pudotuspelejä. Eli haluttiin peluuttaa nuoria kokeneempien pelaajien sijaan eikä menty voittaminen edellä. NHL-organisaation kannalta on parempi, että nuoret pelaajat saavat pelata paljon.

Kossila olikin Gullsin johtavia pelaajia ja parhaita pistemiehiä reilun kolmen kautensa aikana. Edeltävien sukupolvien tarinoissa AHL on raskaan bussiliigan maineessa, mutta Kaliforniassa asuneen Kossilan kokemus oli erilainen.

– AHL:ssä pelasin pääasiassa San Diego Gullsissa, ja San Diegosta pisimmät bussimatkat olivat neljästä viiteen tuntia – pidemmät matkat lennettiin. Paljon pelattiin maantieteellisesti lähellä olevia joukkueita vastaan. Matkustaminen ei ollut mitenkään paha homma.

Kaudet 2019–21 Kossila pelasi Toronto Maple Leafsin organisaatiossa AHL:ää Toronto Marliesissa. Siellä joukkuekavereina olivat Nic Petan ja Rich Clune, jotka ovat puhuneet avoimesti mielenterveys- ja päihdeongelmista – eivätkä poikkeukselliset persoonat jääneet Kossilaltakaan huomaamatta.

– Petan ja Clune osasivat käsitellä ongelmansa hyvin eivätkä tuoneet niitä muiden pelaajien murheiksi. Clune varsinkin oli todella positiivinen tyyppi nuoruuden ongelmistaan huolimatta – hän oli avoin asioistaan ja näytti nuorille esimerkkiä. Huikea kaveri!

Kossila haluaa pelata Jokereissa vahvuuksillaan eli rakentaa peliä.
Kuva © Juuso Pellava - www.jpellava.fi

Ducks-organisaatiossa Kossila pääsi kolmen kauden aikana kokeilemaan 19 peliä NHL:ssä tehoin 2+1.

– NHL:ssä oli totta kai hieno pelata, mutta en päässyt omaan rooliini. Turha kuitenkin selitellä, ettei saanut tilaisuutta. Olisi pitänyt olla parempi. On vaikea laittaa kokemiani sarjoja paremmuusjärjestykseen, mutta AHL on kova sarja, ja parhaat pelaajat nousevat sieltä NHL:ään.

Kossilan mielestä tilannetta ei käsitelty organisaatiossa rehellisesti.

– Selittely toisaalta kuuluu siihen kulttuuriin, eikä esimerkiksi farmiin lähettämisen syitä sanota rehellisesti. Joskus minulle sanottiin, etten tehnyt tarpeeksi pisteitä – olin pelannut kolme peliä ketjukavereinani puhdasverinen tappelija ja puolustaja toisella laidalla. Niissä olosuhteissa ei hirveästi synny tehopisteitä.

Maailman kovimmassa kiekkosarjassa pelaaminen opetti Kossilalle vaatimustasoa.

– Iso ero AHL:ään verrattuna oli, että luontaisesti lahjakkaiden pelaajien lisäksi NHL:ssä oli paljon pelaajia, jotka olivat ottaneet paikkansa kovalla työnteolla ja tekivät kaikki pienet asiat viimeisen päälle. AHL:ssä oli tällaisiakin pelaajia, mutta vielä enemmän pelaajia, jotka tyytyivät osaansa eivätkä panostaneet täysillä.

– NHL:ssä varsinkin duunaripelaajat elivät todella kokonaisvaltaisesti elämäänsä jääkiekkoa varten.

Pohjois-Amerikassa pelatessaan Kossila kärsi loukkaantumisista, mutta tällä hetkellä 28-vuotiaan keskushyökkääjä kroppa tuntuu parhaalta moneen vuoteen. Tavoitteet KHL-kaudelle ovat selvät.

– Toivoisin pääseväni pelaamaan vahvuuksillani eli rakentaa peliä, luoda tilanteita ja pelata tunnollisesti puolustussuuntaan. Jokereissa on niin paljon kovatasoisia pelaajia, että kun kaikki pelaavat omilla vahvuuksillaan, uskon, että saadaan hyvä lopputulos.

» Lähetä palautetta toimitukselle