Pelicans-käskijä Tommi Niemelä on tyytyväinen lahtelaisten alkukauteen vaikeuksista huolimatta – "Ailahtelevaisuus on joukkueen isoin haaste"

LIIGA / Haastattelu
Tommi Niemelä valmentaa Pelicansia toista kautta.
Kuva © Jari Mäki-Kuutti / https://www.instagram.com/fotokuutti
Pelicansilla on ollut alkukauden aikana hyviä ja huonoja jaksoja. Loukkaantumisistakin kärsinyt joukkue on onnistunut kääntämään kurssin takaisin voitokkaaksi maajoukkuetaukoa edeltäneen huonon jakson jäljiltä.

26 pelatun ottelun jälkeen Lahden Pelicans on kerännyt 47 pistettä, mikä oikeuttaa sarjataulukon viidenteen sijaan. Turkoosinuttujen pelisuoritukset ovat vaihdelleet otteluiden välillä melko paljon, mutta suurimmaksi osaksi ne ovat olleet positiivissävytteisiä.

Pelicansin pääkäskijä Tommi Niemelä on siis syystäkin tyytyväinen joukkueen otteisiin.

– Ehdottomasti tyytyväinen pitää olla siihen, että tämä joukkue mikä kauteen saatiin kasaan, on hienosti sitoutunut tekemään sitä asiaa, mihin me uskotaan. Päivittäinen ajatus paremmaksi tulemisesta on ollut läsnä, ja jätkät ovat päivästä yksi lähtien lähteneet toteuttamaan sitä. Ainahan se ei toteudu niin kuin haluttaisiin, välillä tulee huonompia päiviä ja välillä parempia. Olen erittäin tyytyväinen siihen, miten joukkue on suoriutunut meidän tavoitteessa.

Pelkästään tuloksia katsoessa pystyy huomaamaan, että Pelicansilla on ollut selkeitä vahvoja jaksoja ja toisaalta yksi vaikea jakso, mikä ajoittui loka-marraskuulle. Erot hyvien ja huonojen otteluiden välillä ovat olleet välillä hyvinkin isoja.

– Pelit ovat aina peilejä siitä, missä sillä hetkellä mennään. Ollaan parhaimmillaan pelattu erittäin hyvin ja laadukasta lätkää, ja toisaalta heikoimmillaan meidän peli on ollut kaukana laadukkaasta. Se on ollut se iso haaste, mikä tiedostettiin jo ennen kauden alkua, että ailahtelevaisuus on joukkueen isoin haaste ja sitä me yritetään parantaa päivästä toiseen.

Ailahtelevaisuuteen Niemelä näkee yhtenä syynä joukkueen nuoren ikärakenteen ja kokemattomuudesta johtuvan rutiinin puutteen.

– Se on nimenomaan siellä se tausta. Meillä on erittäin nuori joukkue, meillä on kuusitoista 2000-luvulla syntynyttä pelaajaa. Kaikki ei tietenkään joka pelissä ole ollut pelaamassa. Lähtökohtaisesti nuoret pelaajat ovat erittäin taitavia ja hyviä pelaajia, ja voivat olla ihan parhaita pelaajia tässä sarjassa oikeastaan any given night. Mutta sitten se rutiinitaso, pelistä toiseen itsensä lataaminen ja tasaisen suorittamisen taito heillä ei ole vielä niin hyvä.

– Taso heittelee lähtökohtaisesti enemmän nuorella jätkällä. Se tiedostettiin ennen kauden alkua ja se haaste meillä on myös ollut kauden aikana.

Pelicansilla oli ennen maajoukkuetaukoa vaikea ajanjakso, sillä turkoosinutut voittivat yhdeksästä pelatusta ottelusta vain kaksi. Niemelä kertoi yhdeksi syyksi vallinneen kovan fyysisen kuorman.

– Siinä oli vähän enemmänkin taustalla, oli tosi kova vaihe meidän joukkueella varsinkin fyysisesti, se oli enemmän siellä puolella. Siellä pelasi jätkät sellaisessa kondiksessa otteluruuhkaa, mitä olisi toivonut, ettei olisi tarvinnut pelata ja se näkyi suorittamisessa.

Fyysinen väsymys johti kierteeseen, missä yhdestä helpohkosta omiin menneestä maalista lahtelaisryhmä saattoi lamaantua kentällä täysin, eivätkä pelin perusasiat enää luonnistuneet. Tätä ruokki lisää paine tuloksen tekemisestä.

– Me ihmiset eletään aina sitä hetkeä missä me ollaan, ei siinä jätkätkään aina muistanut, että me ollaan paljon parempi joukkue kuin mitä siinä vaiheessa pystyttiin lyömään jäälle. Negatiivinen kierre yksittäisissä peleissä lähti viemään väärään suuntaan sitä juttua, ja se johti muutamassa pelissä siihen, että yksittäinen takaisku heilutti yllättävän paljon, Niemelä analysoi.

– Siinä kävi se virhe, että tosiaan jätkät alkoivat sitä tulosta katsomaan. Ja silloin kun sitä alkaa katsoa liikaa, alkaa tulemaan sitä painetta ja toisaalta itseluottamuksen tippumista. 

Maajoukkuetauko tarjosi aikaa korjausliikkeisiin

Maajoukkuetauko tuli Pelicansille melkeinpä parhaaseen mahdolliseen paikkaan keskelle tappioputkea. Joukkue pääsi lepäämään, analysoimaan pelin ongelmakohtia sekä tekemään näihin tarvittavat muutokset.

– Se oli hemmetin hyvä pätkä, että me päästiin käymään läpi hyvin tarkkaan jätkien kanssa, että tämä oli se mikä meidän pelissä ei toiminut. Ja ennen kaikkea, että jätkiltä itseltä tuli se, että kyllä me vaan alettiin miettimään sitä tulosta. Ja se on hienoa, että saatiin se avoimesti esille, niin sitä oli helppo taas lähteä korjaamaan.

Pelilliseltä puolelta Niemelä esikuntineen löysi hyvinkin yksinkertaisen ja selvän syyn, mikä johti heikkoon pelin virtauksen hallintaan ja sitä kautta vaikeuksiin.

– Meillä oli viiteen peliin 99 kiekonmenetystä omissa. Jos 20 kiekkoa menetät omissa, sehän tarkoittaa, että olet tehnyt ihan hyvän duunin ja saanut kiekon itsellesi ja pääset hyökkäämään. Sitten hyökkäät laaduttomasti ja alat uudestaan puolustamaan vähän väsyneempänä. Ehkä saat vielä kerran kiekon pois ja taas menetät sen, se johtaa sellaiseen pelin virtaukseen, mikä on mahdotonta kääntää käytännössä.

– Noilla oman pään menetysmäärillä yksittäisen pelin voit vielä voittaa, mutta isossa kuvassa et pelejä enää voita. Se oli kauhean yksinkertainen syy, ja kun ne pelit tuli analysoitua läpi, se johti siihen, että mikään muukaan ei oikein toiminut. Pelaajien oli helppo se itse nähdä ja tunnistaa ongelma.

Pelicans on voinut luottaa maalivahtikaksikkoonsa.

Maajoukkuetauon jälkeen Pelicans on voittanut viisi pelaamastaan kuudesta ottelusta. Etenkin SaiPa-ottelut olivat loukkaantumisten vuoksi haastavia ja osin tästä johtuen Pelicans joutui ajoittain selviytymään kaukalossa.

Joukkue kesti kuitenkin haastavat jaksot näissäkin otteluissa ja pystyi kääntämään pelit voitoiksi. Niemelä näkee sen osoituksena joukkueen vahvuudesta.

– Ennen kaikkea jätkäthän itse tietää, että me pystytään pelaamaan paremmin kuin esimerkiksi ne viimeiset pelit. Mutta se on huikea osoitus joukkueen vahvuudesta, että me pystyttiin ne voittamaan. 

Pelicansin pelitavassa puolustajilla on iso rooli ja voisi kuvitella että pelaajien puuttuminen alakerrasta vaikeuttaa pelaamista aika lailla. Vastuunkantajia on kuitenkin löytynyt kiitettävästi, mikä on auttanut joukkuetta pysymään voitokkaassa jaksossa kiinni.

– Katsoo taas, ketä siellä oli pelaamassa. Pakithan tekee hyökkäyspelin, puolustajat on meidänkin pelissä se rykmentti, joka tekee meidän hyökkäyspelin. Sekä paineen alta että keskialueella. 

– Hehän ovat ne quarterbackit, ja jos kuudesta pelaavasta pakista neljä puuttuu, totta kai se vaatii isoja steppejä niiltä jätkiltä ketkä tulevat tilalle. Pitää olla hyvin ymmärtäväinen heitä kohtaan. Oli mahtava nähdä, miten ennakkoluulottomasti meidän nuoret jätkät sitten alkoi pelaamaan. Koko joukkuehan tulee yhtenäisemmäksi, kun nähdään, että meiltä voi tippua jätkiä aika paljonkin ja se on vaan next man up, ja edelleen löydetään keino voittaa.

Peli on suhteessa vastustajaan

Pelicans kohtasi maajoukkuetauon jälkeisissä viidessä ottelussa kolme kertaa SaiPan, sekä kertaalleen KalPan ja Sportin. Kaikki näistä joukkueista pelaavat hyvin eri tavalla, mutta Niemelän suojatit ovat kyenneet vastaamaan jokaisen ottelun asettamaan pelilliseen haasteeseen.

– Ne joukkueet ketä vastaan me ollaan pelattu, pakottaa siihen, että pelataan peliä vähän enemmän ylöspäin. Periaatteessa vastustaja voi määritellä omalla puolustusvalinnalla pelin tempoa. Jos vastassa on joukkue, joka pelaa trapia paljon, sitä vastaan ei kannata hyökätä hirveän vahvasti pystysuuntaan. Silloin kannattaa hyökätä vähän hitaammin ja otetaan viisikko kasaan ja lähdetään viiveellä.

– Sitten jos on joukkue, joka paineistaa ja jatkopaineistaa vahvasti ja jopa pitkältä matkaltakin pelaa viuhkapaineen, eikä pelaa trapia, niin silloin ei kannata pyörähtää uudestaan omiin päin, koska se jatkopaine tulee. Ja siinä kun olet jo voittanut yhden tai kaksi pelaajaa, ei ole enää järkeä päästää vastustajan viisikkoa taas alle.

Jiří Smejkal on suoraviivainen hyökkääjä.

Pelicansin peli saattaa näyttää siis otteluiden välillä hyvinkin erilaiselta, riippuen minkälaisen haasteen vastapuoli joukkueelle asettaa. Niemelän mukaan puolustava joukkue määrittää pitkälti pelin rytmiä, vaikka kiekkoa hallitsevakin osapuoli pystyy siihen vaikuttamaan.

– Totta kai hyökkäyspelijoukkuekin voi vaikuttaa siihen, että lähdetään nostamaan ja tiputetaan sen jälkeen alas ja kiekotellaan se painevaihe pois. Mutta jos peli vaatii, että mennään nopeasti, pitää olla valmis pelaamaan nopeasti. Sen pitäisi olla meidänkin tapauksessa aina ykkösvaihtoehto. Me uskotaan siihen, että nopea peli on aina parempi kuin hidas peli, mutta kummatkin pitää hallita. Monipuolisuushan on meidän pelin ehkä isoin vahvuus, Niemelä kuvailee.

Menestys tuo turvaa

Liigan pistepörssin kärkinelikosta löytyy kolme Pelicans-hyökkääjää. Lukáš JašekJiři Smejkal sekä Iikka Kangasniemi pelaavat kaikki erinomaista kautta tehopisteiden osalta. Vaikka pitkään yhdessä pelannut kolmikko onkin ollut jonkin aikaa erotettuna, on tulosta edelleen tullut.

– On mahtavaa että "Jasu", "Smejki", "Ike" ja "Ertsi" (Teemu Eronen) on pystyneet tekemään tulosta. Oikeastaan kaikki kolme hyökkääjää pelaavat pisteiden valossa ennätyskausiaan tällä hetkellä ja se on tietysti merkki jostain.

– Toki siellä on vielä aika paljon myös kehitettävää. Heidän pelinsähän on paljon maalipaikoissa tällaista 7-5 -pelaamista, tai 7-4. Seitsemän tonttia ne rakentaa, mutta myös omiin tulee paikkoja aika reippaasti. Siinä on iso kehityspaikka varsinkin meidän tšekkikaksikolla. Mutta ovathan he mahtavia pelimiehiä ja ennen kaikkea hienoja ihmisiä, Niemelä arvioi.

Kärkihevosten tuloksenteko ja joukkueen menestys tuo hengitystilaa varsinkin alempien ketjujen nuoremmille pelaajille, mutta se ei ole heille tekosyy pelata tehottomasti.

– Uskon niin, että joo se antaa tietynlaisen rauhan tuloksen kannalta. Toisaalta nuoremmilla jätkillä ketkä sitten eivät ole pisteitä pystyneet ihan niin hyvin tekemään mitä he ovat itse olettaneet, niin heillä se on isoa henkistä kasvua kanssa, että miten kova sarja on kyseessä ja miten tulla paremmaksi päivästä toiseen.

– Varmaan se rauhoittaa jonkin verran, että joukkue on tuloksellisesti menestynyt, mutta eiköhän jokainen tee aina itselleen ne kovimmat paineet. Uskon että meidänkin nuoremmilla jätkillä he ovat itse itsensä pahimpia kriitikoita ja paineiden asettajia. Meidän tehtävä on taas yrittää malttaa heitä saamaan ajatus taas siihen, että tulee paremmaksi päivästä toiseen, eikä niinkään keskittyä vaan tulokseen.

Erilaiset kaukalot

Pelicans pelaa viikonloppuna tuplaottelun sarjan toisena olevaa Kouvolan KooKoota vastaan. Niemelä ihmetteleekin, miten KooKoosta ei ole puhuttu tämän enempää.

– Kyllähän KooKoo on huippujoukkue. Yksi sarjapeli ja yksi treenipeli ollaan pelattu. Huippujengi on vastassa, missä on tosi hyviä yksilöitä. En tiedä minkä takia sitä ei ole nostettu enemmän esiin. Sanoin jo kesällä, että tämä on mitalijengi, kun katsoo miten se on rakennettu. Kaksi huippuveskaria ja pakistosta löytyy tähän sarjaan ihan huipputavaraa, ja sitten hyökkäys, mistä puuttuu vielä Miska Siikonen, Niemelä muistuttaa.

Niemelä näkee Olli Salon valmentaman KooKoon hyvin samantyyppisenä joukkueena mitä Pelicans on pelin perusajatuksen osalta.

– Tulee tosi monipuolinen joukkue vastaan. Hyvin samantyyppinen ajatus pelistä niin kuin meilläkin. Puolustusrytmejä on kolme ja hyökkäysrytmejä kaksi tai kolme, miten sen haluaa ajatella. Hienoa päästä haastamaan heitä tässä vaiheessa. Perjantaina mennään isoon kaukaloon ja se on luistelupeli. Lauantaina sitten vähän pienemmässä kaukalossa, jossa tulee ehkä vähän enemmän kamppailua.

Kaukaloiden koko ei vaikuta liiemmin Pelicansin pelisuunnitelmaan otteluihin lähdettäessä, mutta pieniä ohjeistuksia esimerkiksi isoon Kouvolan jäähän liittyy.

– Keskitytään oman joukkueen pelaamiseen vahvasti, mutta siihen vaikuttaa, että isossa kaukalossa meidänkin ohjeet on, että riistosta pitää luistella aina ensiksi. Se on niin iso jää, että jos jäät paikalleen, mitään ei tapahdu. Mutta jos pääset luistelemaan kiekon kanssa jonkun verran, tilaa on. Sitä kautta peliä on mahdollista pelata paljon paremmin.

– Pienessä kaukalossa tilanne tulee nopeammin ja pystyt saamaan helpommin pieniä 2v1-tilanteita kun isolla jäällä, mutta isolla jäällä jos pääset liikkeelle kiekon kanssa, sua on tosi vaikeata puolustaa.

Pelicans pelaa perjantaina KooKoota vastaan vieraissa. Iso kaukalo asettaa myös erilaisen vaatimuksen karvauspelin osalta, sillä vahvasti kiekolla operoiva KooKoo kykenee purkamaan löyhän paineen kerran kerrasta. Niemelä ei kuitenkaan näe ongelmaa ison kaukalon prässipelaamisessa, mikäli se on järkevää.

– Jos KooKoo pelaa hyvin kiekottomana ja heidän kiekoton tarjontatyö on hyvää ja me joudutaan kaukaa puolustamaan, silloin ei kannata höökiä hölmösti. Toisaalta jos me hyökätään laadukkaasti ja päästään hyvällä rytmillä jatkopaineistamaan,  se on isoimpia meidän vahvuuksia. Jos me pystytään läheltä puolustamaan ja sitä kautta saamaan kiekkoja pois ja myös peli haltuun meille. Rohkea puolustaminen on tässä pelissä se mikä johtaa menestykseen. Välillä se epäonnistuu, välillä onnistuu. Kysymys on siitä, että sitä pitää oppia tekemään paremmin koko ajan.

Haastattelu on tehty ennen KooKoo-otteluita. Pelicans hävisi perjantaina KooKoolle voittolaukauskilpailun jälkeen numeroin 2−1. Ottelu oli hyvin tasainen ja molemmat joukkueet pyrkivät hallitsemaan kiekkoa, joskin KooKoo pysyi enemmän kiekossa hyökkäysalueella. 

Pelicans pelasi Kouvolan isossa kaukalossa runsaat 20 kappaletta trapia, eikä lähtenyt prässäämään pitkiltä etäisyyksiltä, mikä luultavasti muuttuu jonkun verran Isku Areenan pienempään kaukaloon siirryttäessä.

» Lähetä palautetta toimitukselle