TAP - KAL
VGK - MIN 1.00
FLA - SJS 2.00

"Pelataan niin kuin peli pyytää" - Jukka Jalonen linjaa Leijonien pelitapaa

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Leijonien kausi alkaa torstaina Helsingin EHT:llä.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

Leijonien penkin taakse palaa viiden vuoden tauon jälkeen Jukka Jalonen, joka valmensi Leijonat MM-kultaan keväällä 2011.

Kun on puhe Jalosesta, monilla tulee mieleen jääkiekon pelitavalliset seikat. Jalosen edellisen miesten maajoukkuepestin aikana Leijonille muodostui tunnistettava peli-identiteetti, joka koostuu esimerkiksi pelin rytmittämisestä, kenttätasapainosta, lyhytsyöttöpelistä ja keskustan kautta pelaamisesta.

Tuo sama pelillinen identiteetti on kulkenut Jalosen mukana niin Nuorissa Leijonissa kuin Helsingin Jokereissa, ja hänen omien sanojensa mukaan seuraa myös jatkossa.

– Se, mihin valmentaja uskoo ja mitä osaa tehdä, on aika tärkeää tässä hommassa. Ei ruveta kaivelemaan kaneja hatusta, Jalonen painottaa.

"Perussapluuna" on termi, jota Jalonen käyttää puhuessaan omasta viisikkotaktisesta ajatusmaailmastaan.

– Se on se perussapluuna ja sitten muutamia juttuja, joita olen nähnyt, mitä pitää muuttaa tai hienosäätää. Aina pitää jotain muuttaa, että pysyy kilpailukykyisenä.

Suomalaista pelitapakeskustelua on vuosikausia linjannut Meidän peli, viitekehys, jonka puitteissa jääkiekkoa pelataan suomalaisella tavalla. Meidän peli on viime vuosina varioitunut monin eri tavoin. Esimerkiksi Lauri Marjamäen pelitapa viime kaudella Leijonissa oli hyvin erilainen kuin vaikka Jalosen pelitapa viisi vuotta sitten Leijonissa.

En ole ikinä varsinaisesti puhunut Meidän pelistä.

Onko Jalosen perussapluuna sitten sitä perinteistä Meidän peliä?

– En ole ikinä varsinaisesti puhunut Meidän pelistä. Sanotaan niin, että se (perussapluuna) on total hockey. Pelataan niin kuin peli pyytää. Sitähän se peli on parhaimmillaan, että pelaajat tekevät ratkaisuja, joita peli vaatii ja jotka auttavat joukkuetta voittamaan, Jalonen pohtii.

Jalonen korostaa pelin rytmejä ja pelaajien reagointia.

– Joskus peli vaatii aktiivista häirintäpeliä, joskus vetäytymistä, joskus nopeaa vastaiskupeliä ja joskus kontrolloidumpaa kiekollista peliä. Tietyt elementit säilyvät, kuten maalineduspelaaminen, pelataan sitten millä tahansa viisikkopelitaktiikalla.

Monien näkemysten mukaan Marjamäen aikana Leijonien pelaaminen varioitui voimakkaastikin pelien välillä. Peliä ikään kuin pakotettiin tiukoin pelisuunnitelmin, joissa pelaajien oma reagointi jäi sivuun.

Jalonen ei ota kantaa siihen, kävikö oikeasti näin.

– En tiedä, en niin tarkkaan seurannut, varioitiinko Marjamäen aikana peliä vai sanoiko joku vaan niin. Oliko se paskapuhetta vai tapahtuiko oikeasti niin?

Kokenut luotsi uskoo kuitenkin siihen, että perussapluuna tarvittavilla pienillä lisämausteilla on menestymisen resepti.

– Lähden siitä, että on tietty perussapluuna, ja sitä tarvittaessa vähän fiksataan vastustajan mukaan. En mitään isoja muutoksia ala tekemään, koska eihän siitä mitään tulisi – varsinkaan maajoukkueessa, jossa ei olla yhdessä 300 vuorokautta vuodessa. Mitä enemmän peli tulee selkäytimestä sen parempi.

– En usko, että kovin monessa menestyvässä joukkueessa koko ajan muutetaan jotain.

NHL pelaajia saatava mukaan kisoihin keväällä

Jalosen edellisen miesten maajoukkuepestin aikana puhuttiin paljon pelitapaedusta. Suomen täytyy pelata niin laadukasta yhteistyön jääkiekkoa niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessa, että materiaaliero suhteessa kärkimaihin voidaan ottaa kiinni.

Viime vuosina on NHL:ään rynnännyt uusi suomalainen pelaajasukupolvi, joka komeilee jopa NHL:n pistepörssin kärkisijoilla.

Onko pelitapaetu vielä keskiössä Leijonissa?

– Kyllä meidän täytyy olla pelitavallisesti ihan kärkeä. Ei meillä muuten ole mitään palaa, ei tosin ole kenelläkään muullakaan, Jalonen analysoi,

– Kaikki huippumaat pelaavat omalla tavallaan sitä oma lätkää erittäin hyvin, mikä se tapa sitten onkaan. Ei ole yhtä tai kahta oikeaa tapaa pelata, niin kuin jonkun mielestä voi olla. Voittaa voi monella tavalla, kunhan kaikki sitoutuu siihen juttuun, hän jatkaa.

Suomalaisen pelaajan taso on keskimäärin varmasti parempi kuin kymmenen vuotta sitten, mutta sama tilanne on myös muualla. Pelaajat ja peli kehittyvät.

Kyllä meidän täytyy olla pelitavallisesti ihan kärkeä.

– Ihan varmasti se joukkue joka tulee keväällä MM-kisoihin on parempi kuin kymmenen vuotta sitten, mutta niin ovat myös vastustajat. Se, onko suhteessa parempi, sitä ei oikein vielä tiedä.

– Kaikki on aina suhteessa vastustajaan. Jos suomalaiset kehittyvät, kehittyvät muutkin maalaiset. Taso on laajentunut.

Realiteetti on se, että menestyäkseen MM-jäillä tai muissa arvoturnauksissa Suomen on saatava kärkipelaajiaan NHL:stä mukaan kisoihin.

– Turha haihatella mitään muuta. Joukkue, joka havittelee kultaa, ei voi olla pääsääntöisesti Euroopassa pelaavista pelaajista koottu lähtökohtaisesti. Kaikki on aina mahdollista, mutta on paremmat eväät menestyä, jos meidän kärkipelaajia NHL:stä on mukana, Jalonen sanoo.

– Iso osa kevään MM-joukkueen rakentamista on se, että saadaan luotua hyvät yhteydet Pohjois-Amerikkaan.

Viime vuosina Suomi on saanut suhteellisen hyvin NHL-pelaajiaan mukaan MM-kisoihin. Mikko Rantanen, Sebastian Aho, Teuvo Teräväinen ja Mikael Granlund heiluttivat tahtipuikkoa viime keväänä, kun Suomi mätti MM-kisojen alkulohkossa kovaa tahtia maaleja.

– Onneksi Suomen maajoukkueen, valmennuksen ja kansankin kannalta meidän nämä parhaat nuoret jätkät ovat aika kiinnostuneita Leijonista. Se on nähty tässä viime vuosina, Jalonen iloitsee.

Valmentaminen alkaa EHT:llä ensimmäisen pelin jälkeen

Kokenut Jalonen tietää maajoukkuepestin lainalaisuudet. Syksyn EHT-peleissä ei ratkaista sitä, onko Leijonien kausi onnistunut vai ei. Kevät, MM-kisat ja tarkemmin vielä puolivälieräottelu on usein se, joka määrittää ison yleisön silmissä Leijonien kauden.

EHT-turnausten tuloksia ei iso kiekkoyleisö muista.

– Tiedän, että ei tässä vielä jaeta mitään mitaleja marraskuussa. Totta kai jokaista peliä lähdetään voittamaan, mutta tässä pestissä kevät on se juttu, joka ratkaisee.

– Kauden tavoite on MM-kisoissa. EHT:llä harjoitellaan ja opetellaan peliä ja opitaan tuntemaan pelaajat, Jalonen kertoo.

Viime kaudella Marjamäen alaisuudessa Leijonat jäi sekä olympialaisissa että MM-kisoissa mitalipelien ulkopuolelle. Vaikka pelaaminen EHT-turnauksissa oli pelillisesti ja tuloksellisesti vakuuttavaa, on Marjamäen kaudesta jäänyt mieleen nimenomaan epäonnistumiset ratkaisupeleissä.

Helsingin EHT-turnaus käynnistyy Leijonilla torstaina. Valmistautumisaika EHT:lle on lyhyt, sillä osa pelaajista pelasi seurajoukkueissaan vielä tiistaina. Joukkue ehtii harjoitella kerran yhdessä, ja sen jälkeen jo pelataankin.

– Siinä täytyy valmentajana miettiä, mikä on se informaatio, mitä pelaajille antaa ennen ensimmäistä peliä. Kyllä se aika pientä pitää olla, että sen pystyy sisäistämään, Jalonen kertoo.

Jalosen mukaan varsinainen valmentaminen alkaakin vasta ensimmäisen pelin jälkeen.

– Meillä ei ole mitään mustaa valkoisella ennen ensimmäistä peliä, emmekä ehdi pohtimaan ja pähkäilemään muutamaa päivää aikaisemmin.

» Lähetä palautetta toimitukselle