NHL:n historian menestyneimmän seuran Montréal Canadiensin viime vuosikymmenistä on ollut loisto kaukana. 110-vuotiaan seuran edellisestä Stanley Cupista tulee kuluneeksi tänä keväänä jo 27 vuotta, ja kyseessä on samalla edellinen kanadalaisseuran voittama mestaruus NHL:ssä.
Uutta mestaruusviiriä Centre Bellin kattoon ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessakaan, sillä Canadiens on jumittunut tukevasti keskinkertaisuuden kierteeseen. Seuran GM Marc Bergevin on yrittänyt johdattaa kovassa paineessa Canadiensia kohti menestystä laihoin tuloksin. The Athleticin toimittaja Marc Antoine Godin kritisoi Bergevinin ratkaisuja.
– Mielestäni hän kiertää noidankehää. Hän haluaa rakentaa joukkuetta varaustilaisuuksien kautta ja nuorentaa sitä, mutta samaan aikaan hän luottaa vanhempiin pelaajiinsa ja sanoo rakentavansa joukkueen heidän ympärilleen.
"Hän haluaa tehdä samaan aikaan liian paljon eri asioita"
– Hän haluaa tehdä samaan aikaan liian paljon eri asioita. Tämän taktiikan onnistumisen mahdollisuudet käyvät ohuemmiksi vuosi vuodelta, koska Carey Price ja Shea Weber alkavat olla jo iäkkäitä, Godin arvioi.
Bergevinin aikakaudella Canadiens ei ole myöskään päässyt varaustilaisuuksissa käsiksi huippulupauksiin, sillä kehnosta menestyksestä huolimatta seura on vain harvoin päässyt varaamaan kymmenen parhaan joukossa.
– Samaan aikaan täytyy kuitenkin varata pelaajia, jotka pystyisivät lyömään läpi nopeasti. Sitä ei kuitenkaan ole tapahtunut, mutta Bergevin on ollut kärsivällinen pelaajatarkkailuryhmänsä kanssa.
Tämä kausi on ollut jälleen Canadiensille pettymys, sillä sen tie tyssää hyvin todennäköisesti runkosarjaan. Tämä olisi jo neljäs kerta viiden kauden sisään, kun Montréalin kiekkoylpeys jää ulos pudotuspeleistä.
– Canadiens on hävinnyt aivan liikaa otteluja oltuaan jo johtoasemassa. Lisäksi heidän saldonsa kotikentällä on yksi koko sarjan huonoimmista.
– Heillä on myös ollut tällä kaudella kaksi kahdeksan ottelun jaksoa ilman voittoa, mikä on aivan liikaa, Godin kertoo.
Yleisesti ottaen Canadiensin vaisuuden syynä on epäonnistumisten summa, ja lisäksi epäonnellakin on ollut osuutta asiaan.
– Heillä ei tunnu koskaan onnistuvan kaikki samanaikaisesti. Esimerkiksi kun alivoima on hyvällä tasolla, ylivoima tökkii. Lisäksi johtavilla pelaajilla, kuten Max Domilla, on ollut vaisu kausi. Myös loukkaantumisia on ollut paljon.
Keskikertaisuus vaivasi Canadiensia jo Saku Koivun pelivuosina
Kun ollaan Montréalissa, Saku Koivu on nimi, jota ei voi suomalaisena sivuuttaa keskusteluissa paikallisten kanssa. Vuosina 1999–2009 Canadiensia kipparoinut Koivu jätti lähtemättömän vaikutuksen montréalilaisiin viimeistään sen jälkeen, kun hän toipui syövästä takaisin pelikuntoon 2000-luvun alussa.
– Minulla on hienoja muistoja Sakusta, ja oli kunnia saada olla hänen kanssaan tekemisissä. Hän oli herrasmies, ja hänen taistelunsa syöpää vastaan jätti hänet täällä kaikkien mieliin ikuisesti, Godin muistelee.
– Hän valloitti kaikkien sydämet tavalla, jolla hän palasi syövästä toivuttuaan keväällä 2002. Lisäksi hän jätti jälkensä tähän kaupunkiin, sillä hän teki esimerkiksi paljon vierailuja sairaaloihin, Godin jatkaa.
"Hän valloitti kaikkien sydämet tavalla, jolla hän palasi syövästä toivuttuaan keväällä 2002"
Parhaimmillaan Koivu oli täydessä kunnossaan Canadiensissa NHL:n parhaita hyökkääjiä, mutta suomalaisen epäonneksi pelivuodet Montréalissa osuivat Canadiensin heikolle ajanjaksolle.
14 vuotta kestäneen Canadiens-uransa aikana Koivu joukkueineen ei koskaan edennyt pudotuspelien toista kierrosta pidemmälle, ja voitettuja ottelusarjojakin kertyi vain neljä.
– Pelaajana hän ei ikinä saanut sellaista tukea Canadiensissa kuin olisi ansainnut. Hän oli täällä jumissa keskivertoa heikommassa joukkueessa.
– Canadiens ei koskaan löytänyt hänelle kunnollisia laitahyökkääjiä, eikä myöskään hänen viimeisinä vuosinaan sellaista ykkössentteriä, joiden avulla seura olisi voinut menestyä, Godin päättää.