"Olen saanut jatkoajan ja se on elämän NHL" – Marko Jantunen puhuu toipumisesta päihteettömään elämään

Haastattelu

Marko Jantunen on kiitollinen mies.

– Kiitän itseäni joka aamu, että olen päättänyt lähteä tekemään työtä päihteettömyyden eteen. Olen nähnyt pelikavereiden kuolevan päihteisiin, mutta itse olen saanut jatkoajan ja se on elämän NHL.

Hän oli päihderiippuvainen jo pelivuosinaan, ja uran päätyttyä riippuvuussairaus vain paheni. Amfetamiini oli hänen pääpäihteensä, mutta ennen raitistumistaan hän ehti käyttää tai ainakin kokeilla kaikkia mahdollisia päihteitä: alkoholia ja lääkkeitä yhdessä sekä erikseen, kokaiinia, opiaatteja.

– Jokaisella seuralla mun kohdalla on varmasti taustalla ollut välittävä ajatus, ja on haluttu auttaa. Auttamiseksi on koettu se, että ei ainakaan anneta potkuja, niin ihminen saa jatkaa työtään. Tämä on totta kai kultainen ajatus, mutta riippuvuussairauden kohdalla tällainen välittävä ja lämmin toiminta on päihdekäytön jatkamisen mahdollistamista.

Vasta peliuransa päätyttyä Jantunen sai tehokasta päihdehoitoa Avominnellä ja hoidosta saamillaan opeilla hän kouluttautui päihdetyön ammattilaiseksi samaan yritykseen. Puhuimme Jantusen kanssa jääkiekosta yli kaksi tuntia, mutta päihteistä ja päihdehoidosta puhuttaessa hän vasta innostuu.

jos alkaa käyttää päihteitä, samaan aikaan kannattaa laittaa korkeakorkoiselle tilille rahaa päihdehoitoa varten

Ehkäisevä työ on ykkösjuttu

Jantunen jäi peliuransa aikana kiinni rattijuopumuksesta ja oli päihtyneenä myös joukkueen mukana – eikä hän suinkaan ole ainoa kiekkoilija, jolla on ollut ongelmia päihteiden kanssa.

Avominnellä on jo Liiga Alumnin ja Liigan sekä SJRY:n kanssa hoitoonohjaussopimukset, joita Jantunen koordinoi.

– Sopimuksen tärkein asia on ennaltaehkäisevyys. On tärkeää tuoda oikea tieto kaikille lajin parissa toimiville johtajille, lääkäreille, valmentajille, pelaajille ja huoltajille. Kun tieto lisääntyy koulutuksen kautta, seurat ja pelaajat osaavat toimia oikein.

– Riippuvuussairauteen tarvitaan seuroihin samanlainen selvä toimintamalli kuin esimerkiksi polvivammoissa: polvi kuvataan, jos löytyy vamma, niin se leikataan ja leikkauksen jälkeen on jälkiseuranta.

Ennaltaehkäisyn merkitystä Jantunen painottaa tämän tästä ja lätkäkontekstin lisäksi hän luennoi myös yrityksissä.

– Ensimmäinen asia on saada lisää tietoa ja oppia tunnistamaan, millainen sairaus päihderiippuvuus on. Ennaltaehkäisy olisi ykkösasia päihdeongelmissa, mutta se ei saa jäädä teoreettiseksi puheeksi, vaan tieto pitää konkreettisesti jalkauttaa: seuroihin, kouluille, valmentajakoulutuksiin, nuorten pelaajien vanhemmille.

Ehkäisevä työ eli tiedon ja ymmärryksen lisääminen on Jantusen mukaan ykkösjuttu, ja hänen luentonsa on kuullut jo yli 100 000 ihmistä. Toiseksi prioriteetiksi hän nostaa toimivan hoitomallin: varhainen puuttuminen, hoitoonohjaus ja tehokas hoito.

– Tärkeää on reagoida ja ottaa asia puheeksi heti, kun ongelmia ilmenee. Jos pelaajalla jää päihteiden takia harjoituksia väliin, on päihtyneenä hallilla, jää kiinni rattijuopumuksesta tai päihde- tai peliriippuvuus haittaa muuten arkea, niin ensimmäisellä kerralla varoitus, mikä tarkoittaa, että ongelman toistuessa seurauksena on hoitoonohjaus.

Jantunen puhuu toipumisestaan ja päihteettömästä elämästään suorastaan paatoksella.

NHL:n supertähti Carey Price ei ole tällä kaudella vielä pelannut, koska hän on hakeutunut NHL:n ja pelaajayhdistys NHLPA:n hoito-ohjelmaan päihdekäytön vuoksi. Jantusen mukaan Avominnen hoito-ohjelma pystytään tarvittaessa räätälöimään jopa pelikauden ajalle.

– Prioriteetti on, että terveys menee työn edelle.

Vaikka lätkäseurojen tavoite on tehdä tulosta, ovat ne myös ihmisten muodostamia yhteisöjä, joissa kaverista välitetään. Ja tuloksenkin kannalta hyvinvoiva pelaaja on mieluisampi vaihtoehto.

– En ole koskaan kohdannut lätkäseuraa, jossa ei olisi haluttu tukea pelaajan toipumista. Samalla tavalla kuin polvivammasta kärsivä pelaaja on sivussa ja kuntouttamassa vammaansa, myös riippuvuussairaudesta tai mielenterveysongelmasta kärsivä pelaaja pitää hoitaa kuntoon.

– Olen päihdetyön ammattilaisen lisäksi myös laji-ihminen ja ajattelen lajinkin parasta, mutta en terveyden kustannuksella. Salailu ja peittely vain mahdollistaa riippuvuuskäyttäytymisen jatkumista.

Työyhteisö ei saa olla hoitoyhteisö

Jantunen näkee tietoisuuden lisääntymisen vähentävän päihderiippuvuuteen liittyvää stigmaa ja madaltavan kynnystä hakeutua hoitoon.

– Niin sanottu normaali päihdekäyttäjä pystyy lauantain saunaillassa juomaan niin, että on maanantaina skarppina duunissa, mutta päihderiippuvuutta sairastavalla tulee poissaoloja tai muita ongelmia. Tiedetään, että noin kymmenen prosenttia päihteen käytön aloittavista jää koukkuun ja sairastuu.

– Kehotan kaikkia olemaan hoitomyönteisiä. Ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat meitä ihmisiä varten, ei meitä vastaan.

Jantusen mielestä päihde- ja peliriippuvuudet sekä mielenterveysongelmat pitää inhimillistää ja tuoda luotettava tieto osaksi kiekkokulttuuria.

– Ne ovat osa lajin kokonaisuutta ja läsnä nuorten pelaajien ympäröivässä elämässä. Siksi meillä yhteiskuntana on vastuu tarjota pelaajille, valmentajille, seurajohtajille, pelaajien vanhemmille ja koko kiekkoyhteisölle toimiva hoitomalli.

Aktiivisesta ennaltaehkäisevästä työstä huolimatta on inhimillistä, että myös hoidoille on tarvetta.

– Hyvää tulosta ei saavuteta yksittäisillä keinoilla, vaan systemaattisella ja pitkäjänteisellä työllä.

Jantunen on kiitollinen saamastaan päihdehoidosta ja haluaa auttaa muita riippuvuussairaudesta kärsiviä.

Päihde- ja peliriippuvuus ovat itsenäisiä sairauksia, mutta niihin voi liittyä muita ongelmia, kuten ahdistusta ja unettomuutta. Jantunen korostaa, kuinka tärkeää on selvittää mahdolliset riippuvuusongelmat pelaajan ahdistus- tai masennusoireilun yhteydessä.

– Päihde- tai peliriippuvuus kannattaa hoitaa ensin kuntoon, koska riippuvuussairaus altistaa ja ylläpitää psyykkistä oireilua. Kun riippuvuussairaus on saatu hoitoon ja jos edelleen pelaajalla on psyykkistä oireilua, se on tehokkaampaa diagnosoida ja hoitaa päihteettömänä.

– On tärkeää ulkoistaa apu pois joukkueesta, jotta valmentaja ja muut pelaajat pystyvät keskittymään joukkueen toimintaan. Työyhteisö ei saa olla hoitoyhteisö.

Vakava varoituksen sana

Jantunen on puhunut tiedon merkityksestä toistuvasti ja nyt hän jakaa itse arvokasta tietoa.

– Jos käytät lääkärin määräämää pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavaa kipu- tai unilääkettä reseptin mukaisesti, puhutaan lääkeaineesta. Jos taas otat parikin pilleriä ilman reseptiä, vaikka kaverilta, ja jäät kiinni esimerkiksi liikenteessä, niin rattijuopumuksen lisäksi kyseessä on huumausaineen käyttörikos. Ja tämä on suurta tyhmyyttä!

Addiktio on, vittu, ainoa vankila, jossa lukot on sisäpuolella.

Jantunen sai lääkkeensä aina lääkärin reseptillä, mutta riippuvuutta se ei estänyt − peliuransa loppumetreillä vuonna 2010 hän oli pahasti koukussa alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöön. 

– Riippuvuussairauteen kuuluu vähättely ja valehtelu, mikä vaatii lääkäriltä sen arvion, onko kyseessä riippuvuusoireilu. Unilääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet voivat toimia kriisitilanteessa hyvänä tukena psykososiaalisen kuntoutuksen rinnalla, mutta riippuvuusriski ohitetaan tai käsitellään lyhyesti eikä kunnolla perehdytä, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Päihteetön elämä maistuu Jantuselle.

Erityisesti päihderiippuvaisille PKV-lääkkeet ovat kyseenalainen hoito.

– PKV-lääkkeet toimivat alkoholisteilla ja narkomaaneilla päihdyttävinä ja krooniseen tilaan johtavina lääkkeinä eli ne kiihdyttävät neurobiologista prosessia, joka on riippuvuuden taustalla.

– Avominnessä puhutaan varhaisen riippuvuuden vaiheesta, keskivaiheen riippuvuuden vaihe ja kroonisen riippuvuuden vaiheesta. Alkuvaihe on sitä treffailua ja tutustumista, mikä ei tuota ongelmia. Keskivaiheeseen kun päästään, niin mun kohdalla esimerkiksi tuli ekat poissaolot duunista ja rattijuopumukset.

AUTTAMISEKSI ON KOETTU SE, ETTÄ EI AINAKAAN ANNETA POTKUJA. RIIPPUVUUSSAIRAUDEN KOHDALLA VÄLITTÄVÄ TOIMINTA ON PÄIHDEKÄYTÖN JATKAMISEN MAHDOLLISTAMISTA.

Tekemällä hoitoonohjaus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hoitaminen on helpompaa. Riippuvuuden edetessä myös ongelmat lisääntyvät.

– Välittävä auttaminen ilman oikeaa tietoa voi johtaa siihen, että asiaa peitellään ja lakaistaan maton alle, mutta riippuvuussairaus on luonteeltaan etenevä, niin jonain päivänä se pelaaja tuleekin hallille päihtyneenä eli ei ole työkykyinen. Siinä tilanteessa pitäisi sitten olla toimintamalli valmiina eli tapahtunut keskustellaan läpi ja tehdään selväksi, että seuraava kerta johtaa hoitoonohjaukseen.

– Varoituksen sana nuorille, että älkää lähtekö edes kokeilemaan unilääkkeitä! 

Esimerkiksi alkoholismin periytyvyys on suurempi kuin skitsofrenian tai diabeteksen, mutta päihderiippuvuuden syntyyn vaaditaan kuitenkin aina myös päihteen käyttöä.

– Jos on taipumusta riippuvuuteen, lääkkeet voivat alkaa maistua liian hyvin. Se ei ole enää lääkekäyttöä, jos lääkkeitä syödään rentoutumiseen tai alkoholin korvikkeena. Se on päihdekäyttöä!

– Riippuvuusriski on aina olemassa, mutta ei kukaan ala käyttää päihteitä tai pelata rahapelejä ajautuakseen alkoholistiksi, narkomaaniksi tai pelihelvettiin ja ehdoin tahdoin tuhoaisi elämänsä.

Jantuselta on kysytty, onko olemassa turvallista tai vastuullista päihteidenkäyttöä, mihin hän haluaa vastata sellaista olevan, jos ei käytä päihteitä ollenkaan.

– Addiktio on, vittu, ainoa vankila, jossa lukot on sisäpuolella.

Voiko jääkiekko altistaa riippuvuuksille äärikokemusten vuoksi?

Wicked game -podcastissa Jantunen ja Jere Karalahti muistelivat uransa huippuhetkiä. Molemmat tähtipelaajat ovat kokeneet, kuinka täpötäysi halli huutaa heidän nimeään.

– Tämä on hemmetin hyvä pointti! Me tiedetään, miten mielihyväjärjestelmä toimii. Normaaleja palkkioita on esimerkiksi ruoka, seksi ja selviytyminen. Päihteet, ison yleisön huomio, kirjoittelu lehdissä, onnistumiset, some: tällaiset tekijät rikkoo sitä palkkiojärjestelmää ja antaa dopamiini-karkkeja.

– Voin myöntää, että esiinnyin yleisölle ja hain sieltä sitä onnistumista ja hyvää fiilistä, on se voinut ruokkia ääriajattelua, mikä näkyi sitten päihteiden kanssa. Näen kyllä, että näillä lajiin kuuluvilla äärikokemuksilla voi olla yhteys siihen tunteeseen, mitä päihteistä haetaan.

Päihteitä toki käytetään monista syistä: joku hakee rentoutusta, joku haluaa sosiaaliseen elämäänsä vähän lisäpiristettä.

– Yleisö on iso osa lajia, ja me pelaajat tykkäämme huomiosta. Jokaisen suhtautuminen on kuitenkin yksilöllinen. En voi puhua kenenkään muun suulla, mutta uskoisin, että esimerkiksi Lehtisen Jerellä on ollut aika terve suhtautuminen tähän osaan peliä, vaikka totta kai hänkin on tykännyt huomiosta.

Jantunen haluaa painottaa, että Avominnessä tehtävä työ keskittyy riippuvuussairauden hoitoon sekä yksilön että koko yhteiskunnan näkökulmasta.

– Mä en halua puuttua päihteiden viihdekäyttöön ja valtaväestöön, vaan siihen kymmeneen prosenttiin, joille päihteet on ongelma ja heidän läheisiinsä tietysti. Työssäkäyviä alkoholiriippuvaisia on noin 280 000. Päihderiippuvuus koskee isoa osaa väestöstä.

PKV-lääkkeet toimivat alkoholisteilla ja narkomaaneilla päihdyttävinä ja krooniseen tilaan johtavina lääkkeinä

– Ja mä ymmärrän entisenä pelaajana sen joukkueen ryhmädynamiikan, kuinka tarvitaan yhteisiä saunailtoja ja ravintolaillallisia. Mä olen aina rakastanut näitä yhteisiä illanviettoja.

Pysyvä elämäntapamuutos vaatii pitkäjänteistä työtä

Jantusella on kokemusta päihdehoidosta sekä asiakkaana että työntekijänä.

– Itse olen käynyt läpi katkaisuhoidon, ollut A-klinikalla, Antabus on ollut käytössä, olen ollut psykologin ja psykiatrin hoidossa, mutta vasta Avominnen kokonaisvaltainen ja toipumiskeskeinen 12 askeleen hoito-ohjelma sai muutoksen aikaan.

Joka paikassa Jantunen on saanut hyvää hoitoa eikä halua kritisoida mitään hoitomuotoa. Avominne on yksi hyvä hoitopaikka monien joukossa. 

– Vuoden hoitojakson aikana raitistutaan ja jatkohoidossa toivutaan, ja ihminen itse tekee työn päihteettömyyden eteen ammattilaisten avulla. Pieni osa päihderiippuvaisista pystyy lopettamaan käytön ilman hoitoa, mutta hekin prosessoivat riippuvuutensa syyt ja seuraukset.

– Ja valtaosa tarvitsee hyvän päihdehoidon. 12 askeleen ohjelmassa ensimmäinen askel on “Minulla on ongelma, jota en ole yksin pystynyt ratkaisemaan. Tarvitsen siihen apua”.

Hoitoon pääsyssä on kuitenkin isoja eroja julkisen ja yksityisen puolen välillä.

– Aiemmin sanoin, että vastuullista päihdekäyttöä on olla käyttämättä. Jatkoajatus tähän on, että jos alkaa käyttää päihteitä, samaan aikaan kannattaa laittaa korkeakorkoiselle tilille rahaa päihdehoitoa varten.

– Rahalla pääsee heti hyvään, toipumiskeskeiseen päihdehoitoon yksityissektorille. Julkisella puolella on oma protokollansa, kuinka hoitoon pääsee. Mullekin tulee viikonloppuisin puheluita, että on akuutti hätä, ja joudun tekemään hoitoonohjausta päivystykseen.

Päihderiippuvuus on krooninen primäärisairaus, josta ei voi parantua, mutta siitä voi toipua hyvään elämään.

– Pysyvään tulokseen ja elämäntapamuutokseen vaaditaan pitkäjänteistä työtä. Siksi Avominnen hoito-ohjelma kestää vuoden. Se on oppimisteoreettista hoitoa eli me opetetaan potilaita ja annetaan tietoa riippuvuussairaudesta.

Fyysisen päihteettömyyden lisäksi ihmisen on opittava päihteetön tunne-elämä eli tunteet ja ajatukset ovat sillä tavalla hallinnassa, ettei ihminen tarvitse sen takia enää päihdettä.

– Päihteettömyys on vain alku toipumiseen: ilman hoitoa ja mielekästä arjen sisältöä riippuvuustaipumus jää piileväksi ja voi johtaa riippuvuuskäyttäytymisen uusiutumiseen. 

Elämän NHL:ssä Jantunen on pelannut parasta peliään.

Elämän NHL

– Minut ohjasi päihdehoitoon lapsuudenystäväni Pasi Tuomaila. 14.9. oli kuusivuotispäivä siitä, kun Pasi toi mut hoitoon. Sain silloin päihdeinfossa ensimmäistä kertaa kuulla sairauskäsityksestä, mikä oli tosi herättävä kokemus, että mä olenkin sairas. Kun hoito alkoi, mulle heräsi ajatus, että luovuttaminen ei ole mikään vaihtoehto.

Tuomaila oli Jantusen pelikaveri Kiekkoreippaan junioreissa, mutta lätkä jäi jo nuorena kakkoseksi päihteille. Tuomaila raitistui muutama vuosi ennen Jantusta jouduttuaan sydänleikkaukseen, kun hän oli saanut likaisesta neulasta stafylokokin.

– Pasi näki sairaalassa äitinsä pitkästä aikaa ja sai kuulla käyneensä lähellä kuolemaa. Siitä huolimatta hän yritti vielä tilata kaveriltaan sairaalaan muuntohuume MDPV:tä, koska halusi vielä ennen leikkausta kerran käyttää. Tämä kaveri ei kuitenkaan sairaalaan toimittanut, niin Pasi pysyi päihteettömänä.

Siellä hoidossa tajusin oman yksinäisyyteni ja että maailma pyörii ilman muakin. Se oli tosi vapauttava kokemus.

– Siellä hoidossa tajusin oman yksinäisyyteni ja että maailma pyörii ilman muakin. Se oli toisaalta tosi vapauttava kokemus. Helvetisti teki mieli kamaa, mutta samaan aikaan tuli ahaa-elämys, että nyt mun pitää hoitaa itseni kuntoon.

Kun ensimmäisenä hoitopäivänä käytiin läpi hoidon säännöt ja ohjeet, Jantunen oppi, kuinka ne ovat tie pysyvään raittiuteen.

– Vittu, mä tartuin noihin ja katsoin, mihin tää johtaa. Musta tuli taas se kollektiivinen pelaaja, “älä Marko enää järkeile ja kikkaile”. Löysin taas rutiinit ja päätin siellä hoidossa, että nyt alkaa mun elämän NHL.

Lätkässä NHL jäi Jantuselta saavuttamatta, mutta päihdehoitoon hän sitoutui tosissaan.

– Olen noudattanut montaa pelikirjaa, mutta Avominnen 12 askeleen ohjelma on yksi vaikuttavimmista: 2. askel, “Opin uskomaan, että voin saada avun Avominnestä”, kolmas askel eli otan avun vastaan ja 4. askeleella itsetutkiskelu. Operoin itseni tähän hoito-ohjelmaan, ja sen jälkeen ohjelma alkoi elää arjessani.

Lätkässä opittu periaate pelata vaihto kerrallaan toteutui myös päihdehoidossa, kun hän alkoi elää elämäänsä päivä kerrallaan.

– Tästä kaikesta heräsi sisäinen motivaatio eli halusin lisätä hyvinvointiani. Minulla on joka aamu vapaus valita päihteetön elämä: tapahtui mitä tahansa, tänään en käytä päihteitä ja vietän hienon raittiin päivän. Teen tietoisesti jokaisesta päivästä itselleni kivan. Hoidan duunini hyvin, urheilen, vietän aikaa perheen kanssa.

Negatiivisetkin tunteet kuuluvat elämään, mutta Jantunen kokee, että nyt hänellä on kykyä elää niiden kanssa.

– On helvetin hienoa, että on tunteita! Päihteitä käyttäessä ei ollut surua tai iloa, ei kykyä empatiaan. Nyt päätän joka päivä, että olen tietoisesti läsnä elämässäni ja erityisesti lapsilleni sekä muille läheisille.

– Mussa on herännyt uteliaisuus oppia uutta ja haluan elää elämääni täysillä, se on just se elämän NHL.

Nyt päihteettömänä Jantunen vasta kokee elävänsä täysillä. Päihteiden käyttöön liittyvä ajatus “täysillä elämisestä” on lopulta vain tuhoisaa.

– Olen kiitollinen, että olen hengissä! On tärkeää kiittää ihmisiä, jotka olivat vaikuttamassa ja tekivät päätöksen myöntää minulle hoitorahan hyvään päihdehoitoon. Kiitos. Tämä työ, mitä nyt teen, on jatkumoa siitä.

Lue Marko Jantusen pitkän erikoishaastattelun aiemmat osat: NHL-unelma joka ei toteutunut ja Pelaajapolku lapsuuden idolien rinnalta Euroopan huipulle.

» Lähetä palautetta toimitukselle