HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen on saanut mainetta rohkeana jääkiekkoinnovaattorina ja innokkaana urheilukeskustelijana. Hänellä on keskustelukumppaneinaan lukuisia sparraajia. Hän keskustelee jääkiekosta ja pelin kehittämisestä Leijonien päävalmentajan Jukka Jalosen kanssa. Myös jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen on aiemmin kuulunut HPK-käskijän sparrailukumppaneihin.
Mutta yllättävin Pennasen vaikuttajapiirin jäsen löytyy jääkiekon ulkopuolelta. Jalkapallovalmentaja ja -toisinajattelija, virolainen Gert Remmel lukeutuu Pennasen tuttaviin. Nykyään Italiassa jalkapalloseura Giorgione Calciossa junioreita valmentava Remmel on yksi Pennasen ahkerimmista sparrailukumppaneista.
− Olemme pari kertaa olleet terveellä tavalla eri mieltä, mikä on aiheuttanut sen, että erimielisyys on venynyt parin viikon mököttämiseksi ja radiohiljaisuudeksi.
Remmel ja Pennanen tapasivat ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Tuolloin HPK:n A-nuoria valmentanut Pennanen otti yhdessä seuran B-nuoria valmentaneiden Sihvosen ja Olli-Pekka Yrjänheikin kanssa yhteyttä jalkapallon Veikkausliigan seuraan Espoon Honkaan ja siellä valmentaneisiin Mika Lehkosuohon ja Remmeliin.
− He halusivat tulla katsomaan treenejä ja puhumaan meidän metodologiasta. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, Remmel kuvailee ensitapaamista.
Sattuma toi kaksi valmentajaa jälleen yhteen vuonna 2015. Remmel työskenteli tuolloin Urheilulehdelle ja oli Vierumäellä tekemässä dokumenttia alle 20-vuotiaiden maajoukkuetta valmentaneesta Jalosesta.
− Siellä tapasin Pennasen uudelleen. Muistelimme tavanneemme aiemmin. Olemme suunnilleen samanikäisiä, valmennamme samasta syystä ja lähestymme valmentamista samalla tavalla. Myös meidän valmentajan tiemme on ollut tietyllä tavalla samanlainen, Remmel muistelee.
− Hän kävi Jalosen kanssa illallisella luonani Urheilukadulla ja siitä lähtien olemme olleet tiiviisti yhteydessä.
Puolitoista vuotta sitten Pennanen vieraili Remmelin luona Italiassa. Hän seurasi jalkapalloharjoituksia usean päivän ajan.
− Hän kyseli, kirjasi ylös ja reflektoi omaa toimintaansa, Remmel kuvailee.
Valmentajat ovat keskenään yhteydessä useita kertoja viikossa. Kun kaksi intohimoisesti valmentamiseen suhtautuvaa urheiluammattilaista keskustelevat yhteisestä intohimonsa kohteesta, ei se ole läheskään aina pelkkää ruusuilla tanssimista ja olalle taputtelua. Ja intohimo ei suinkaan ole tietty urheilulaji, vaan valmentajuus joukkuepalloilussa.
− Se ei ole sellaista yhteydenpitoa, että kehumme kilpaa toistemme erinomaisuutta. Asia on siitä kaukana. Olemme pari kertaa olleet terveellä tavalla eri mieltä, mikä on aiheuttanut sen, että erimielisyys on venynyt parin viikon mököttämiseksi ja radiohiljaisuudeksi. Sen jälkeen on palattu siihen, mihin jäätiin, Remmel toteaa.
− Konsensuksen ja jatkuvan pakkopositiivisuuden kautta ei kehity. Se vaatii aina tietynlaisia ideakonflikteja ja väittelyitä.
Mistä kaksi täysin eri pallopelin asiantuntijaa sitten keskustelevat?
− Puhumme kaikesta, mikä liittyy invaasiopelien logiikkaan, lainalaisuuksiin ja muuttuvaan dynamiikkaan. Lisäksi keskustelemme yksittäisten pelaajien kehitysohjelmista suhteessa joukkueen pelitapaan. Tämän lisäksi keskustelemme tietysti johtamisesta, Remmel taustoittaa.
Remmel ei ole ainoa jääkiekon ulkopuolinen henkilö, kenen kanssa HPK:n päävalmentaja on keskusteluyhteydessä. Pennanen on laajentanut piirinsä myös palloilulajien ja koko urheilun ulkopuolelle. Hän keskustelee valmentamisesta myös yritysmaailmassa johtotehtävissä olevien henkilöiden kanssa.
− Hän on pohtiva sielu. Hän on utelias ihminen, joka jossain pellolla etsii kepin kanssa yksinäistä perunaa. Ja kun hän löytää sen, hän alkaa kasvattaa sitä. Hänen pysyvät standardinsa ovat hänen arvonsa. Kaikki muu ympärillä muuttuu. Sen avulla hän on luonut itselleen kilpailuedun, Remmel kuvailee.
Yksi esimerkki Pennasen uteliaisuudesta ja omien uskomusten haastamisesta on se, että hän hyödyntää todennäköisyyksiä valmentamisessaan. Hän on muun muassa tutkinut 1000 maalia NHL:stä, jotta tietäisi paremmin, mistä ja miten maali todennäköisimmin tehdään.
− Prioriteettisten todennäköisyyksien ymmärtäminen, niiden bongaaminen ja hyötykäyttö vaatii todella paljon duunia. Se vaatii myös tietynlaista ymmärrystä. Mukavampi on valmentaa omien uskomuksien ja kokemusten pohjalta, Remmel pohtii.
− Palloiluvalmentajat lajista riippumatta ovat enemmän tai vähemmän käpertyneinä omiin piireihinsä ja väittävät siellä omia uskomuksiaan todeksi, hän kritisoi.
Keskustelu Remmelin kanssa kääntyy väistämättä käsittelemään valmentamista laajemmin. Hän vertaa Pennasta entiseen kollegaansa Espoosta, kotimaisen jalkapallon dynamon HJK:n nykyiseen päävalmentajaan Mika Lehkosuohon.
− On irvailtu, että Lehkosuo on diplomi-insinöörivalmentaja. Nörtti, joka vihaa ihmisiä. Hän on kaikkea muuta. Todellisuudessa pelaajalla ja valmentajalla on yksi asia, joka heitä yhdistää. Pelaaja odottaa, että valmentaja auttaa häntä kehittymään. Valmentaja ei pysty kehittämään pelaajaa abstrakteilla aforismeilla tai runoilloissa istumalla.
− Valmentaja voi olla raskas ihminen. Tai joku voi olla läppäveikko ja joku tosikko tai muuten vaikea. Ihmiset ovat erilaisia, mutta valmentajan pitää olla pelispesialisti.
Suorasanainen Remmel ruotii myös suomalaista journalistista mediaa ja sen luomaa kuvaa valmennuskulttuurista. Erityisesti hän kritisoi jääkiekossa esiintyviä valmentajien arkkityyppejä ja julkisuusrooleja.
− Pennasen vahvuus on myös se, että hänellä on energiaa valmentaa. Nykyään valmentajien stressinsietokyvyn pitää olla huikeaa. Jatkuvasti tulee kritiikkiä joka suunnasta. Tulee oikeaa kritiikkiä ja väärää, suoraa idiotismiakin, mutta se pitää vain kestää.
Mistä Pennanen sitten kaivaa energian valmentaa?
− Hänellä on energiaa, koska Antti Pennanen on Antti Pennanen. Suomen jääkiekossa on luotu median avustuksella roolit ja tietyt valmentajat pitävät roolia yllä. Kun jääkiekkovalmentajat esiintyvät medialle, heillä on kuin pidennetty selfiekeppi, josta he peilaavat jatkuvasti itseään. Kannanko roolini riittävän hyvin? Pennanen ei esitä mitään, niin hyvine kuin huonoine ominaisuuksineen. Siksi hänelle jää aikaa paneutua valmentamiseen, Remmel analysoi.
Muokattu juttua 1.5. klo 12.21: Sihvonen on aiemmin kuulunut Pennasen sparrailukumppaneihin, mutta ei kuulu enää.
