Nykyaikainen luistelutaito syntyy täsmävalmennuksella – Ketterää teränkäyttöä opettava Lari Joutsenlahti on muun muassa Miro Heiskasen taustalla

LIIGA, NHL / Haastattelu
Lari Joutsenlahden treeneissä pitää olla hauskaa.
Kuva © Petri Mattila
Viime vuosina jääkiekon pelinopeus on kasvanut merkittävästi. Se on pakottanut pelaajat ja valmentajat ajattelemaan peliä uudella tavalla. Samalla kehitys on avannut ovia Lari Joutsenlahdelle ja muille uuden polven luisteluvalmentajille.

On tiistai-ilta ja kello lyö iltayhdeksää. Luisteluvalmentaja Lari Joutsenlahti liukuu Riihimäen jäähallin jäälle. Alkamassa on hänelle jo päivän viidennet jääharjoitukset, tällä kertaa paikallisen Play Teamin harrastekiekkojoukkueen kanssa. Parikymmentä eri-ikäistä ja -tasoista pelaajaa kuuntelee korvat tarkkana, mitä valmentajalla on sanottavaa.

Joutsenlahti kertoo pelin kehittymisestä ja kaivaa esimerkkejä nykypäivän huippupelaajista. Esiin nousevat muun muassa Connor McDavidin kaarreluistelu, Sidney Crosbyn nopeat ja terävät käännökset, Kasperi Kapasen tapa pudottaa vastustaja kyydistä nopealla suunnan vaihdolla sekä Sebastian Ahon tehokas luistelu nostamatta terää jäästä.

Valmentaja huokuu intoa, mikä tarttuu myös muihin. Joutsenlahti näyttää esimerkkiä jäällä, ja muut tekevät parhaansa mukaan perässä. Vähän väliä joku kaatuu, mutta kaikilla vaikuttaa olevan hauskaa. Treenien jälkeen valmentaja kerää kiitokset onnistuneesta suorituksesta.

− Siitä lähdetään, että luistelun pitää olla hauskaa, Joutsenlahti toteaa.

Skaala Joutsenlahden valmennettavissa on laaja. Arkisin hän pitää tehoharjoituksia junioreille, joiden lisäksi joukkoon mahtuu niin harrastekiekkoilijoita kuin ammattilaisia. Valmennustyö on vienyt Joutsenlahden 15 maahan opettamaan luistelun saloja niin leireillä, yksityistunneilla kuin pienryhmäharjoituksissa.

− Yritän pitää valmennukseni monipuolisena, niin säilyy omakin mielenkiinto paremmin, Joutsenlahti naurahtaa.

Valmentajaksi vahingossa

Joutsenlahti muistetaan yhtenä Suomen menestyneimpänä alamäkiluistelijana. Ura valmentajana ei hänen mukaansa ollut oma valinta, vaan alkoi täysin sattumalta. Urheiluruudun toimittaja oli kehunut lähetyksessä Joutsenlahden räjähtävää lähtöä ja seuraavana päivänä puhelin soi. Pian Joutsenlahti löysi itsensä valmentamasta junnuja harjoitellen itse mukana. Joku näki harjoitukset hallilla ja taas puhelin soi uudestaan. Niin lumipalloefekti pikkuhiljaa vei hänet syvemmälle valmennushommiin.

− Aloin valmentaa alamäkiluistelun ohessa. Sitten tuli iso jackpot, kun Ville Peltonen näki minut jäähallilla ja pyysi vetämään harjoituksia. Pari vuotta myöhemmin olinkin HIFK:ssa valmentamassa Peltosen kanssa. Siellä oli silloin nykyisiä kovia pelimiehiä valmennettavana, Joutsenlahti muistelee.

Yksi näistä tulevista tähdistä oli NHL:ssä läpimurtoa tekevä Miro Heiskanen. Joutsenlahden huulilta putoaa Heiskasen nimi heti, kun kysytään parasta luistelijaa hänen valmennettavistaan.

"Sitten tuli iso jackpot"

− Heiskanen oli hyvä jo silloin, kun valmensin häntä. Hän oli loukkaantuneena ja treenasimme silloin paljon terän käyttöä. Heiskanen teki pohja-ajan 500 metrin testiin. Hänellä on mieletön terän tuntuma jäähän. Luistelu opitaan aikaisessa vaiheessa, mutta Heiskanen saikin jo kaksivuotiaana luistimet jalkaan. Silti vaatii paljon harjoittelua ja toistoja tulla hyväksi luistelijaksi, Joutsenlahti kertoo.

Intohimona valmennus

Joutsenlahti pelasi nuorempana itsekin jääkiekkoa parhaimmillaan Mestiksessä, mutta päälaji vaihtui alamäkiluisteluun vuonna 2007. Hän toteaa haaveilleensa pikkupoikana NHL-urasta monen muun nuoren tapaan, mutta jälkikäteen ajateltuna Joutsenlahti sanoo löytäneensä suuremman intohimon valmentamiseen kuin mitä pelaajana harjoittelemiseen.

Hänen perheensä saa elannon luisteluvalmennuksesta, sillä myös Joutsenlahden vaimo on täysipäiväisenä työntekijänä yrityksessä.

− Rehellisesti sanottuna elän unelmaani. Pitää olla nöyrä ja kiitollinen siitä, mitä olen saavuttanut, Joutsenlahti hehkuttaa.

Hän ei varsinaisesti haaveile valmentavansa NHL:ssä, vaan kertoo ennemminkin saavansa virtaa ajatuksesta, että jonain päivänä saisi vielä paremmin tunnustusta tekemästään työstä.

Laitaa käytetään apuna oikean asennon löytämiseen.
Laitaa käytetään apuna oikean asennon löytämiseen.
Kuva © Lauri Hyytiäinen

Tunnustusta Joutsenlahti toki on jo saanutkin, sillä töitä on tarjolla enemmän kuin hän ehtii tekemään. Pelinopeuden kasvaminen on yksi syy, miksi Joutsenlahden kaltaisille uuden sukupolven ajattelijoille on tilausta. Pitkää päivää painavalle valmentajalle on viimeisen viiden vuoden ajan kertynyt vuosittain 700 jääharjoitusta.

− Tuntuu, että se on liikaa. Väitän silti, että olen laittanut itseni likoon jokaisessa harjoituksessa. Kyllä minä silti vapaapäiviäkin kalenteriin merkitsen, Joutsenlahti hymähtää.

Monipuolinen tausta apuna

Jääkiekkovalmentajan paperit Vierumäellä opiskellut Joutsenlahti ottaa työnsä tosissaan. Hän kertoo tutkineensa paljon alaa biomekaniikasta lähtien. Jääkiekko- ja alamäkiluistelun lisäksi Joutsenlahdella on kokemusta taitoluistelusta, rullalätkästä, jääpallosta ja kaukalopallosta, jossa hän voitti SM-kultaa Bewen riveissä. Lisäksi hän on perehtynyt myös pikaluistelun saloihin.

− Olen ollut tosi kiinnostunut oppimaan uutta. Olen keskustellut paljon entisten ja nykyisten huippupelaajien kanssa. Peltonen esitti minulle aina paljon kysymyksiä ja ideoita, että voisinko opettaa niitä ja näitä asioita. Siitä prosessi on pikkuhiljaa kypsynyt, ja olen testaillut ja kokeillut erilaisia asioita ja sitä kautta kehittänyt harjoituksia, Joutsenlahti kertoo

"Luistelua opetetaan edelleen kivikautisilla metodeilla"

Nykykiekko on vauhdikasta ja pelaajilla on entistä vähemmän tilaa ja aikaa tehdä ratkaisuja. Silloin hyvän luistelun merkitys korostuu, ja tähän huutoon Joutsenlahden kaltaiset valmentajat pyrkivät vastaamaan. Ennen pikaluistelusta haettiin potkua jääkiekkoon, mutta Joutsenlahden ajatusmaailmaan se ei enää mahdu.

− Pikaluistelu on vanhan liiton juttuja. Jääkiekossa on niin paljon nopeita liikkeitä, ettei pikaluistelu palvele siinä lainkaan. Perusteet pitää toki olla kunnossa, mutta en lähtisi pitkistä teristä hakemaan vaikutteita, Joutsenlahti veistelee.

Joskus suomalainen kiekkoilija, etenkin puolustaja, saatettiin mieltää hieman kankeaksi ja hitaaksi, mutta pelin muuttuessa tähän on tullut muutosta. Juuri Heiskasen ja Kapasen kaltaiset virtuoosit ovat nostaneet luistelun uudelle tasolle. Joutsenlahden mielestä suomalaisessa luisteluvalmennuksessa tehdään asioita hyvin. Hän muistuttaa kuitenkin, että ei saa tuudittautua ajatukseen siitä, että asiat sujuvat, vaan pitää jatkuvasti kehittää tekemistä.

− Vaikka peli ja valmennus ovat muuttuneet, Suomessa on vielä paljon vanhan liiton ajattelutapaa. Monessa paikassa luistelua opetetaan edelleen kivikautisilla metodeilla. On kuitenkin ollut ilo huomata, että olen itse pystynyt vaikuttamaan suomalaiseen luisteluvalmennukseen, Joutsenlahti riemuitsee.

Luistelu ei ole rakettitiedettä

Joutsenlahti ei tee suurta eroa ammattilaisten ja harrastelijoiden valmentamiseen. Suurimpana erona hänen mukaansa höntsäkiekkoilijoiden kanssa ei ole lainkaan paineita, vaan voi keskittyä pitämään hauskaa.

− Oli siinä sitten Liiga-pelaaja tai harrastelija, yritän luoda hyvän ilmapiirin. Aistin vähän tunnelmaa ja vedän treenit sen mukaan. Tosin välillä, kun tiedossa on, että tällainen kaveri on tulossa harjoituksia pitämään, ovat odotukset korkealla ja toivotaan jotain mullistavaa. Ei luistelu kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä, Joutsenlahti miettii.

"Pitää uskaltaa välillä kaatua"

Kysyttäessä vinkkejä luisteluun harrastekiekkoilijalle, Joutsenlahti nostaa perusperiaatteiksi riittävät toistomäärät ja rohkeuden. Hänen mukaansa luistelussa kehittyminen vaatii omien rajojen etsimistä ja uskallusta kokeilla uusia asioita.

− Yksinkertaisia toistoja alle, mutta sitten pitää etsiä niitä rajoja. Välillä pitää uskaltaa kaatuakin. Pitää myös muistaa perusasioiden kertaaminen. Jos haluaa taloudelliseksi luistelijaksi, teränkäyttö on se juttu. Tekniikka edellä ei pidä lähteä miettimään, vaan enemmän ketteryyttä terään. Silloin luistelu on helpompaa, Joutsenlahti opastaa.

PlayTeamin pelaajat kuuntelevat tarkkaan mitä Joutsenlahdella on sanottavaa.
PlayTeamin pelaajat kuuntelevat tarkkaan mitä Joutsenlahdella on sanottavaa.
Kuva © Lauri Hyytiäinen

Joutsenlahden harjoituksissa pelaajien kasvoilta paistaa välillä epätoivo, kunnes lamppu kirkastuu heidän oivallettua jotain uutta. Myös riihimäkeläisen Play Teamin hyökkääjä ja joukkueenjohtaja Janne Paajanen jakaa kiitosta Joutsenlahdelle.

− Jo tämän yhden tunnin aikana löysin monta juttua, joilla voin kehittää omaa luisteluani, Paajanen kiitteli.

Yhteistyössä on tulevaisuus

Joutsenlahti on iloinen, että hänelle on töitä riittänyt rakkaan lajin parissa. Hän kertoo nykyisin seuraavansa entistä enemmän jääkiekkoa ja pitää nopeaa peliä viihdyttävänä. Joutsenlahti ei kuitenkaan pidä asemaansa kiveen hakattuna.

− Ei voi liikaa katsoa tulevaisuuteen, sillä jos joku iso päättäjä sanoo, että yksityisvalmennus kielletään, niin sitten voi olla vaikea paikka. Pitää varmaan silloin palata markettiin töihin, Joutsenlahti pohtii pilke silmäkulmassa.

"Haluan olla voimavara"

Vaikka Joutsenlahti toivookin tunnustusta työlleen, hän muistuttaa, että pääosassa ovat hänen valmentamansa pelaajat.

− Tavoitteeni on auttaa pelaajia ja tehdä heistä parempia luistelijoita. Yritän viedä heitä eteenpäin ja samalla se vie myös minua eteenpäin, Joutsenlahti sanoo.

Joutsenlahti kuuluttaa yhteistyön perään valmennuksessa. Hän ei omien sanojensa mukaan halua kilpailla muiden valmentajien kanssa vaan olla heille enemmänkin voimavara. Jääkiekko on vielä murroksessa ja niin on valmennuskin, joten saumatonta yhteistyötä ja ajattelumallien yhdistämistä ei vielä ole saavutettu.

− Kyllä tässä vielä ristiriitoja on. Itsekin olen räiskyvä persoona, mikä saattaa vaikuttaa asiaan, Joutsenlahti naureskelee ennen kuin kääntää autonsa nokan kohti Espoon kotiaan. Päivä ehtii vaihtua keskiviikon puolelle ennen kuin valmentajan pitkä päivä on pulkassa.

» Lähetä palautetta toimitukselle