VGK - SJS 2.00

Noora Räty: "Vähän jää kaivelemaan, että miksi maailmanmestaruus täytyy ratkaista rankkareilla"

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Maailmanmestaruus synnyinkaupungissa jäi Noora Rädyllä pienestä kiinni.
Kuva © Arno Hämäläinen https://www.instagram.com/hockeygrapher/
Suomi pisti USA:lle kovaa kampoihin MM-finaalissa. Monivaiheinen trilleri huipentui lopulta voittomaalikilpailuun, jossa USA vei pitemmän korren. Huikean illan Suomen maalilla pelannut Noora Räty ei arvostanut finaalin ratkaisutapaa, muttei halunnut jossitella.

Suomi lähti MM-finaaliin altavastaajana hallitsevaa maailmanmestari USA:ta vastaan. Alku oli vaikea, sillä yhdysvaltalaiset olivat askeleen edellä. Suomi kuitenkin nosti tasoaan jälleen ottelun edetessä ja venytti ottelun ratkaisua eteenpäin kerta toisensa jälkeen.

− Ensimmäisessä erässä ei oikein ollut tuulta purjeissa ja olimme siinä aika pesukoneessa samalla tavalla kuin aiemmin Kanadaa vastaan. Nostimme kuitenkin siitä hienosti tasoa. Mielestäni toinen erä meni meille ja kolmas oli tasainen, Suomen maalivahti Noora Räty kehui omiaan.

Ottelu eteni lopulta aina voittomaalikilpailuun asti, jossa suomalaisilta ei löytynyt aivan saman tason ratkaisuja kuin vastustajalta. MM-finaalin ratkaisutapa oli asia, josta Räty ei juuri perustanut.

"On joskus hienoa päästä näpäyttämään ihmisiä. Emme ole niin huonoja kuin monet luulevat"

− Vähän tuollainen jää kaivelemaan, että miksi maailmanmestaruus täytyy ratkaista jollain rankkareilla. Miksi ei mentäisi vaikka kymmenen minuuttia kolmella kolmea vastaan, niin saataisiin oikeasti pelaamalla se ratkaisu aikaan.

Räty ei ole myöskään henkilökohtaisella tasolla voittomaalikilpailun ystävä, sillä hän ei koe sitä suurimmaksi vahvuudekseen.

− Rankkarit ovat yksi heikkouksistani, eivät todellakaan mitään suosikkejani. Niissä tämä pieni kokoni ja tietynlainen kärsimättömyys tulevat enemmän esiin. En tykkää, kun pelaajalla on siinä liikaa aikaa kikkailla.

Amanda Kesselin ensimmäinen rankkari jäi harmittamaan. Hän on tosin yksi parhaista ystävistäni, niin alkoi hieman hymyilyttää, että sieltä se nyt tulee laukomaan. Jos olisin saanut siinä rankkarissa terän kiinni, niin varmaan olisin torjunut. Turha kuitenkin jossitella, Räty tuumasi.

Räty oli erittäin ylpeä joukkueestaan, vaikka tappio ottikin monen kohdalla koville.
Kuva © Arno Hämäläinen https://www.instagram.com/hockeygrapher/

Suomen joukkue teki MM-finaalitappiosta huolimatta historiaa ja teki peliesityksillään varmasti moneen suuren vaikutuksen. Räty antoi ansaitusti tunnustusta joukkueelleen, joka esitti kovan taistelun.

− Se on ehkä se suomalainen sisu ja periksiantamattomuus. Välillä niin katsojat, media kuin oma perhekään ei anna sinulle mitään mahdollisuuksia voittoon, niin on joskus hienoa päästä näpäyttämään ihmisiä. Emme ole niin huonoja kuin monet luulevat, Räty kuittasi.

− Huippupäivä tarvitaan, jos haluaa jenkkejä vastaan taistella, mutta nyt näytimme, ettemme ole kovinkaan kaukana, kun peli kulkee.

Räty sai pelata MM-kisoissa omassa synnyinkaupungissaan, mikä merkitsi hänelle erittäin paljon. Vastaavanlaisia tilaisuuksia ei uralla tule välttämättä kuin sen yhden ainoan kerran.

− Kyllähän tässä oli ihan huikea fiilis pelata kotikaupungissa MM-finaalissa. Monta kertaa eivät enää vanhempani ja isovanhempani pääse katsomaan pelaamistani, niin olihan tässä ihan epätodellinen olo. Olimme niin lähellä, että se harmittaa, mutta tulosta pitää kunnioittaa.

Illan, tai oikeammin sanottuna yön, jatkumisesta Räty ei osannut sen kummemmin sanoa. Tappion hetkellä häneltä kuitenkin löytyi huumoria, kuten monesti ennenkin.

− Kai meillä tässä joku ruoka on. Kellohan on jo yli puolen yön ja ainakin minun nukkumaanmenoaikani meni jo aikaa sitten. Mutta ei tässä nukkumaan vielä pääse, adrenaliini virtaa sen verran kovaa, Räty nauroi.

» Lähetä palautetta toimitukselle