KJT Haukkojen yhdysvaltalaismaalivahti Alanna Serviss muutti Suomeen jääkiekon perässä

Muut Sarjat / Haastattelu
Alanna Serviss torjuu kiekkoja naisten KJT Haukkojen maalilla.
Kuva © Timo Savela
Alanna Servissille sattui ja tapahtui hänen tullessaan Suomeen. Jääkiekko on kuitenkin maalivahdin mielestä paljon hauskempaa Suomessa kuin Yhdysvalloissa.

KJT:n naisten yhdysvaltalainen maalivahti Alanna Serviss matkusti Suomeen elokuun alussa pelaamaan jääkiekkoa. Hän löysi nykyisen joukkueensa toimitusjohtajan entisen koulukaverinsa kautta, joka oli pelannut viime vuonna Saksassa. KJT tarvitsi maalivahdin joten Alanna päätti lähteä Suomeen.

Hänestä on mukavaa pyöräillä eikä Suomessa asuminen ole ollut yhtä vaikeaa, mitä hän kuvitteli.

− En kaipaa kotiin kovinkaan paljon. On ollut todella helppoa sopeutua tänne, koska kaikki puhuvat englantia, se on todella mukavaa, Serviss toteaa.

− Pidän siitä, että ihmiset kävelevät ja pyöräilevät kaikkialle, kun on niin selkeät jalkakäytävät ja pyörätiet. USA:ssa on kyllä olemassa jalkakäytävät, mutta pyöräillessäsi olet autojen seassa. Täällä on mukavaa, kun voi pyöräillä joka paikkaan, koska pyörätiet on erotettu niin selkeästi autoteistä.

Ilman rahaa ja puhelinta uudessa maassa

Ongelmitta Serviss ei selvinnyt tullessaan Suomeen, sillä pankki- ja luottokortin kanssa oli alussa ongelmia. Hän ei pystynyt käyttämään korttejaan ensimmäiseen kahteen viikkoon, koska ne eivät toimineet missään liikkeessä. Puhelimen piti toimia, kun hän tuli tänne, mutta näin ei käynyt.

− Ensimmäisillä viikoilla ilmaantui ongelmia. Olin soittanut pankki- ja luottokorttiyhtiööni, että olen tulossa Suomeen, ja jos he näkevät ostoja Suomesta, niin totesin, että älkää sulkeko korttejani, sillä olen muuttamassa tänne.

− Kysyin heiltä, että laskutetaanko minua kansainvälisistä ostoksista ja he sanoivat, että ei. Minua laskutetaan vain, mikäli nostan käteistä pankkiautomaatista. Kun tulin tänne, minua laskutettiin kuitenkin kaikista tekemistäni ostoista. Ihmettelin, että miksi. Sitten minulle sanottiin, että kaikista ostoista laskutetaan, kun käytän korttejani kansainvälisesti, maalivahti kertoo hieman turhautuneena.

Tuohon aikaan KJT:n yhdysvaltalainen puolustaja Kristen Molina asui joukkueen toimitusjohtajan luona ja Serviss yksin asunnossaan ilman rahaa tai toimivaa puhelinta. Tästä johtuen myöhemmin myös Serviss asui toimitusjohtajan luona muutaman päivän, kunnes sai asiat selvitettyä. 

"Hämmästyin siitä, että pelaajat ovat täällä niin paljon isompia ja fyysisempiä"

Uusiin ihmisiin ei ole ollut vaikea tutustua, koska joukkueessa kaikki puhuvat englantia. Kun Serviss ja Molina keskustelevat keskenään, ihmiset tulevat kysymään, että mitä kaksikko tekee Suomessa. Tämä on maalivahdista mielenkiintoista. Serviss ja Molina menevät usein yhdessä ruokakauppaan, koska tuotteiden ymmärtäminen on hankalaa.

− Googlen kääntäjä lukee tuotteen ja kääntää sen kameran avulla. Seison käytävällä ja yleensä käännän koko ajan. Tuotteiden ymmärtäminen sujuu jo paremmin, mutta on silti vielä tuotteita, joista en tiedä, mitä ne ovat. Kun tulimme Kristenin kanssa tänne, meillä kesti todella pitkään selvittää tuotteiden nimet, mutta yhdessä kääntäminen teki siitä hieman helpompaa, Serviss naurahtaa.

Alanna Serviss on saanut tehdä rutkasti töitä KJT:n maalilla.
Kuva © Timo Savela

Yhdysvaltalaismaalivahti pitää itseään rentona ja omistautuneena, joka on urheillut pienestä asti. Kukaan ei olettanut hänen olevan hyvä, mutta hän urheili, koska se oli hauskaa. Luistelemaan Serviss oppi jo kolmevuotiaana ja jääkiekko kulki suvussa, joten pelaaminen oli häneltä luonnollinen valinta.

− Veljeni, isoisäni ja enoni pelasi jääkiekkoa, mutta kukaan ei pelannut sillä tasolla kuin minä. Suurin osa heistä pelasi huvikseen. Vanhin veljeni oli maalivahti, joten ajattelin, että minäkin haluan tehdä tuota.

Serviss valmistui koulusta viime vuonna ja hänellä on tutkinto markkinoinnista ja graafisesta suunnittelusta. Viime kesänä hän työskenteli graafisena suunnittelijana ja toivoo, että tekisi sitä myös tämän vuoden jälkeen.

Suomessa suuret pelilliset erot verrattuna kotimaan kaukaloihin

Suomalainen naisten jääkiekko on maalivahdista todella hyvää, mutta erilaista verrattuna USA:n jääkiekkoiluun. Se on paljon fyysisempää ja vaikeampaa, mitä Serviss ajatteli.

− NCAA-liigassa, jossa pelasin neljä vuotta, ollaan todella tarkkoja lyömisestä ja fyysisestä pelaamisesta. Olin niin tottunut siihen. Tullessani tänne hämmästyin siitä, että pelaajat ovat niin paljon isompia ja fyysisempiä. Peli on aivan erilaista, Serviss toteaa.

Suomalaisessa ja yhdysvaltalaisessa naiskiekossa on monia eroavaisuuksia, mutta suurin ero johtuu maalivahdin mukaan kaukalon koosta. Kaukalo on Suomessa leveämpi kuin USA:ssa, joten kiekkoa pidetään enemmän hallussa.

− USA:ssa suuri asia on se, että kiekko lauotaan siniviivalta päätyyn ja sitten mennään perään. Se on meille tyypillinen tapa toimia, mutta täällä kukaan ei tee sitä. Olen niin tottunut siihen, kun joku toisesta joukkueesta tulee siniviivalle ja odotan, että hän laukoo kiekon päätyyn. Sitten menen maalin taakse pysäyttämään sen, mutta täällä kukaan ei tee sitä. Se ei ole eurooppalainen tapa toimia.

− Pelasimme kerran venäläisiä vastaan ja he tekivät sitä paljon, mikä on mielenkiintoista. Mutta luulen, että suurin ero on siinä, että kiekkoa pidetään enemmän hallussa. Koska kaukalo on leveämpi, kiekko ei kimpoa laidasta niin paljon, eikä sitä lyödä laitaan niin usein, kun on enemmän tilaa pelata, maalivahti pohtii.

24-vuotias Serviss opettaa pelaamisen ohella myös englantia peruskoulussa ja pitää englannin kerhoja ensimmäisille ja toisille luokille. He urheilevat ja opettavat samalla englantia oppilaille. Maalivahdin mukaan se on hieman haastavaa, sillä hän ei osaa yhtään suomea.

"En ole koskaan pelannut näin lahjakkaita naisia vastaan"

Ennen peliä Alanna tykkää kuunnella yleensä rock- tai EDM-musiikkia, mutta se riippuu fiiliksestä. Tällä kaudella pelit eivät ole menneet toivotusti ja joukkue on kompastellut hieman. KJT:llä on nuori joukkue ja aika monta 16-17-vuotiasta pelaajaa verrattuna muihin joukkueisiin. Joukkue kuitenkin taistelee ottelusta toiseen.

− Maalivahtina oleminen tällaisessa joukkueessa on todella hauskaa. Otan noin 65 laukausta vastaan pelissä ja vastustajan maalivahti noin kymmenen, joten hän on tylsistynyt. Vaikka päästäisin kymmenen maalia, pystyn silti ottamaan noin 65 laukausta pelissä. Se on hyvää treeniä kahdesti viikonlopussa.

− Jos en olisi tullut tänne, en olisi koskaan päässyt pelaamaan Suomen maajoukkuepelaajia vastaan, koska niin harva suomalainen naispelaaja menee Yhdysvaltoihin pelaamaan. On kivaa pelata sellaista jääkiekkoa, mitä ei ole koskaan aikaisemmin pelannut ja en ole koskaan pelannut näin lahjakkaita naisia vastaan, Serviss toteaa.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat naisella vielä avoinna. Hän voisi pelata vielä toisen vuoden Suomessa, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä lyöty lukkoon. Nyt maalivahti haluaa vain pelata jääkiekkoa.

− Yliopistojääkiekko oli niin kurinalaista ja aikataulutettua. Täällä on paljon vapaampaa, mikä on todella mukavaa. Harjoittelemme pari kertaa viikossa ja tämä on todella hauskaa jääkiekkoa verrattuna yliopistojääkiekkoon. Olen todella onnellinen nyt, Serviss päättää.

» Lähetä palautetta toimitukselle