Kuva © Timo Savela

Menestys Turussa palautti lopettamista vakavasti harkinneen Janina Enströmin peli-ilon: ” Tämä on ollut ihan high lifea”

Haastattelu
Janina Enström oli jo aikeissa ripustaa hokkarit naulaan seitsemän pääsarjakauden jälkeen. Puolustaja väsyi kamppailemaan sarjapaikasta kaudesta toiseen, mutta Turussa koetut onnistumiset ovat palauttaneet hänen peli-ilonsa. Nyt hänen on vaikea olla hymyilemättä haastattelun aikana, vaikka täyttä päivää puurtavan pelaajan arki onkin tiukkaa.

TPS:ää edustava Janina Enström, 25, sai kipinän jääkiekkoon jo lapsena, Helsingissä varttunut puolustaja aloitti lajin HIFK:n pelien innostamana. Jalkapallo kulki pitkään rinnalla, mutta jääkiekko vei lopulta voiton.

– Jotenkin siitä innostuin. Aloitin pelaamaan futista ja lätkää oliko se nyt seitsemän- vai kahdeksanvuotiaana. Pelasin monta vuotta molempia lajeja, puolet vuodesta futista ja toisen puolet vuodesta lätkää. Lajit auttoivat toisiaan, sain nopeutta futiksesta ja voimaa lätkästä. En ollut futiksessa mikään taitopelaaja, vaan juoksija, joka kumosi toisia pelaajia siinä samalla. Futiksen lopetin ehkä viisitoistavuotiaana.

Jääkiekon pariin Enström päätyi Helsingin sijasta Klaukkalassa. Sieltä matka jatkui Keravalle Vantaan ja Tuusulan kautta.

– Aloitin Klaukkalan Kurrassa, Nurmijärvellä. Pelasin sellaisessa tyttöjoukkueessa, jossa monet olivat minua selvästi vanhempia. Siellä oli viisikin vuotta minua vanhempia tyttöjä. Siinä on aika isoja eroja, kun itse olet seitsemänvuotias ja toiset ovat viisi vuotta vanhempia. Pelasin siinä muutaman vuoden.

– Siirryin pelaamaan Kurran ja Kiekko-Vantaan yhteisjoukkueeseen. Se toimi Kiekko-Vantaan nimen alla, kunnes se muuttui TuusKiksi ja lopulta KJT:ksi. Saman pienen porukan kanssa tuli kasvettua ja noustua ihan pääsarjatasolle. Monet nykyiset maajoukkuetason pelaajat lähtivät sieltä sitten maailmalle.

"SIINÄ ALKOI MYÖS AJATTELEMAAN, ETTEN EHKÄ PÄRJÄÄ TÄSSÄ SARJASSA."

Enström pelasi kuusi kautta KJT:ssa. Hän oli mukana nostamassa joukkuetta aina Suomi-sarjasta pääsarjatasolle saakka, nykyiseen Naisten Liigaan, silloiseen Naisten SM-sarjaan. Menestystä ei tullut KJT-paidassa ja sarjanousijan arjen kovuus tuli tutuksi jo Keravalla.

– Harva on onnistunut sarjanousun jälkeen. HIFK on onnistunut hyvin. Siellä asiat ovat olleet kunnossa. Sitten on murheenkryyneinä olleet Lukko ja KJT, joilla ei ikinä oikein lähtenyt kulkemaan.

Opinnot veivät Enströmin Poriin. Pelit jatkuivat pääsarjatasolla Raumalla pääsarjatasolle nousseen Lukon paidassa. Vaikeudet jatkuivat kaukalossa, vaikka paikkakunta vaihtuikin.

– Pelasin viimeiset neljä vuotta Lukossa. Viihdyin siellä hyvin, mutta vuodesta toiseen sarjan viimeisimpinä oleminen oli rankkaa. Ei siitä enää saanut mitään.

– Siinä alkoi myös ajattelemaan, etten ehkä pärjää tässä sarjassa. Ajattelin pitkään, etten jatkaisi pelaamista.

Enström päätti kokeilla pelien jatkamista uudessa ympäristössä eikä päätöstä ole tarvinnut katua.
Kuva © Timo Savela

Muutto Piikkiöön

Enströmin opinnot tulivat päätökseen kauden 2019–20 aikana ja vastavalmistunut sosionomi muutti Turun seudulle kauden päätyttyä. Pelien piti jo olla pelattu, mutta mieli muuttui ennen kauden alkua ja puolustaja päätti vielä kokeilla, miltä meno tuntuisi uudessa ympäristössä.

– Valmistuin viime marraskuussa sosionomiksi. Muutin Piikkiöön miesystäväni kanssa, ostimme sieltä asunnon. Ajattelin ensin, etten pelaisi, mutta päätin kuitenkin vielä kokeilla. Täällä ollaan. Arki menee lätkän ja duunin parissa.

"ONHAN TÄMÄ RANKKAA, MUTTA TOISAALTA MITÄ TEKISIN, JOS EN PELAISI?"

Monista pelaajista poiketen Enström tekee täyttä työviikkoa, jonka lisäksi hän harjoittelee illat ja pelaa viikonloput. Kuormaa riittää, mutta väsymys ei näy ulospäin.

– Toimin vammaisten lasten ohjaajana. Luokassamme on esimerkiksi viisi oppilasta ja meitä aikuisia on saman verran. Teemme töitä hyvin läheisesti lasten kanssa. On se raskasta, mutta siitä saa myös paljon. Ei ole samanlaisia päiviä ja töitä tekee sellaisena kuin on, omana itsenään.

– On raskasta pelata töiden ohessa, mutta ei se näköjään ole liian raskasta, jos kerran tässä vielä ollaan. Viehän se paljon voimia. Tulen pääsääntöisesti harjoituksiin suoraan töistä. Päivät ovat pitkiä.

Tekemistä riittää aamusta iltaan, mutta se ei tunnu vaivaavan TPS-puolustajaa. Onnistumiset uudessa ympäristössä ovat saaneet Enströmin toisiin ajatuksiin.

– Onhan tämä rankkaa, mutta toisaalta mitä tekisin, jos en pelaisi? Olisin ihan tyhjän päällä. Tämä vie paljon, mutta myös tuo paljon. Ei tätä muuten jaksaisi.

– Monta vuotta olen miettinyt lopettamista, mutta aina on päättänyt jatkaa. En muista milloin olisi viimeksi ollut näin hyvä ja motivoitunut fiilis. Tämä on ollut hyvä vaihdos. Hyvä porukka. Viihdyn tosi hyvin.

Enström on ollut vastuullisessa roolissa TPS-paidassa.
Kuva © Timo Savela

Helsinkiläislähtöinen puolustaja ei vaihtanut paikkakuntaa ja joukkuetta siinä toivossa, että pelit helpottuisivat. Lukon ja KJT:n tavoin TPS:n sijoitus on aiempina kausina ollut sarjan häntäpäässä sarjanousun jälkeen.

– Muutaman vuoden olemme taistelleet vastakkain, Lukko ja TPS, ja on se ollut aika vaikeaa molemmille.

– Minun on aina ollut vaikea lähteä. En muuta lätkän perässä. Se on ollut itselle se viimeinen syy. Tämä meni siinä mielessä hyvin, että päädyimme sellaiselle paikkakunnalle, missä homma toimii.

Enström tiedostaa omat rajansa ja antaa joukkueelle sen, mitä voi antaa muun elämän puitteissa. Paremman joukkueen perässä hän ei ole muuttanut eikä ole myöskään aikeissa muuttaa.

– Haluan, että tämä joukkue menestyy mahdollisimman pitkälle ja teen parhaani sen mukaan. Tämä on kuitenkin vain harrastus. Tiedän, että tästä en tule saamaan oikeastaan muuta kuin hyvän mielen. En varmaankaan ikinä tule muuttamaan mihinkään lätkän perässä.

Vastuuta, menestystä ja motivaatiota

Vaikka Enström ei ole ollut pistelinko, on hän kuitenkin pelannut pääsarjatasolla jo kaudesta 2012–13 saakka. Turussa vastuuta ja kuormitusta on riittänyt.

– On tullut vastuuta, ehkä vähän liikaakin. On ollut pelejä, missä olen ollut tosi huono. Sen väsymyksen on huomannut itsekin. On rankkaa yhdistää työ ja pelaaminen. Se on vienyt voimia ja pelit ovat menneet hyvin vaihtelevasti. Olen sellainen pelaaja, että jos peli menee huonosti, sieltä on vaikea nostaa itsensä omalle tasolleen. En kuitenkaan ole antanut sen haitata liikaa.

"TÄMÄ ON OLLUT IHAN HIGH LIFEA."

Aiempien kausien heikosti sujuneet pelit eivät voi olla heijastumatta puolustajan näkemyksiin tämän kauden otteista. Itsekritiikki on ehkä hieman turhan rankkaa, sillä alkusarjan päätteeksi hän oli TPS:n sisäisen pistepörssin viides ja puolustajien ykkönen kahdella maalilla ja kymmenellä syötöllä.

Hän on myös tasapisteissä kahden edelliskauden parhaiden puolustajien, Anni Timosen ja Juulia Salosen, kanssa. Lisäksi hän on pisteen päässä omasta ennätyksestään. Lyhyen itsekritiikin jälkeen Enström löytää kuitenkin positiivista sanottavaa otteistaan.

– On mennyt yläkanttiin suhteessa omiin tavoitteisiin. Tämä on ollut ihan high lifea.

– Itseluottamusta on nostanut se, että rinnalla on pelaajia, jotka pystyvät paikkaamaan pakkina tekemiäni virheitä sen sijaan, että omissa soi tai se kostautuu muutoin. Nyt ei ole niin ollut sellaista hätää.

Oikeastaan Enströmille kausi on ollut niin huikea menestys, ettei hän osaa edes ajatella koko asiaa eikä ole löytää sanoja kuvailemaan, miltä tuntuu jatkaa pelejä vuodenvaihteen jälkeen ylemmässä jatkosarjassa. Lopettamista vakavasti miettinyt pääsarjatason vakiokasvo on löytänyt ihan uuden kipinän tekemiseen.

– En ehkä ole edes tajunnut, että olemme ylemmässä jatkosarjassa. Tosi hyvällä mielin kuitenkin. On motivoitunut olo. Aikaisemmat vuodet ovat olleet sitä, ettei ole ollut muuta kuin hävittäviä otteluita edessä. Nyt kaikki on auki.

Enström on päässyt juhlimaan maaleja ja voittoja TPS-paidassa.
Kuva © Timo Savela

Enström pelaa kahdeksatta kauttaan pääsarjatasolla, mutta kausi 2020–21 kausi on hänelle ensimmäinen vailla pelkoa sarjasta putoamisesta, mikäli kautta 2017–18 oteta huomioon, sillä tuon kauden päätteeksi sarjaa laajennettiin kymmeneen joukkueeseen.

Hänen on jopa vähän vaikeaa löytää sanoja kuvailemaan sitä tunnetta, kun oman joukkueen pelit eivät ole yhtä selviytymistaistelua pelistä toiseen.

– On tässä ihan jäätävä ero aiempaan. Montakohan vuotta olen pelannut SM-sarjaa tai tätä Liigaa? Nostimme KJT:n pääsarjaan ja olimme sitten aina viimeisiä. Siirryin Lukkoon ja sama homma jatkui. Tämä on ensimmäinen vuosi ikinä, kun en ole joukkueessa, joka on vaarassa pudota sarjasta. Tämä on itsessään voitto.

– Nyt on sellainen olo, että tätä tekee mielellään. Ei ole pakkopullaa.

Korona-aika ei ole vaikuttanut TPS:n arkeen merkittävällä tavalla eikä sitä Enströmin mukaan ole tullut juuri edes ajateltua. Pääsarjatason joukkue onkin etuoikeutetussa asemassa, sillä joukkue on saanut harjoitella normaalisti tai ainakin lähes normaalisti samalla, kun liikuntapaikkojen ovet ovat monilta muilta sulkeutuneet. Viime kevään pelien katkeamista ei voinut olla huomaamatta, mutta Enströmille se oli osaltaan helpotus, sillä karsinnat ovat käyneet puolustajalle turhan tutuksi.

– Aika vapaasti olemme saaneet toimia. Ei sitä ole tullut niin tiedostettua. Keväällä sen huomasi, kun pelit katkesivat eikä karsintoja tarvinnut pelata loppuun.

» Lähetä palautetta toimitukselle