Pelin loppusummerin soitua hallin kamerat keskittyivät Marko Anttilaan, joka jäi istumaan vaihtopenkille. Vähitellen hän valui takaisin jäälle kiittämään joukkuetovereita ja yleisöä, samalla kun kotiyleisö kiitti Anttilaa hienosta maajoukkueurasta.

− Ensin oli niin pelissä kiinni ja pettynyt häviöstä. Sen jälkeen, kun tajusi mitä tapahtuu, ja kiitoksista tuli kylmät väreet ja kyyneleet.

Anttila lähti vielä ylimääräiselle kunniakierrokselle.

− Joukkue tätä esitti, [Atte] Ohtamaa siinä sanoi että käy vielä pyörähtämässä.

Anttila ei jätä mitään takaporttia sille, että palaisi vielä maajoukkueen riveissä kehiin.

− Kyllä se on nyt tässä. Täytän ylihuomenna 38. Nuoremmilla on paremmat kropat ja enemmän virtaa, ei tässä mitään hätää. Muutenkin on vaikea sisäistää tätä lopettamisasiaa, kun tarkoitus oli kuitenkin pelata vielä viikonloppuna. Ehkä se iskee siinä vaiheessa, kun palaa koppiin.

Anttila myöntää, että päätös lopettamisesta maajoukkueessa syntyi vasta toukokuussa, mutta hän kertoi harkinneensa vastaavaa jo viime kesänä.

− Tässä kisojen aikana varmaan selkiytyi, että on aika siirtyä faniksi. Viime kesänä jo sitä mietin, mutta kun syksyllä kroppa tuntui hyvältä, ja silloin oli selvää, että yritetään saada paikka kotikisoissa.

Kiitokset lähtevät totutusti yhteisille joukkuekavereille, ja Anttila ei unohda myöskään taustaryhmää.

− Tämä on ollut hieno yhteisö ja antanut minulle paljon. Viimeiset viisi vuotta on ollut mahtavaa aikaa. Olen saanut olla isossa roolissa ja nauttinut siitä. Tosi lämmöllä näitä vuosia muistelen. Johtoryhmä, joukkuekaverit, hieroja "Julli" ja koko huoltoryhmä. Ikävähän heitä tulee, mutta se on normaalia elämää. Tässä on saanut kokea niin paljon, onhan siitä nauttinut, vaikka se on kuluttavaa, Anttila kiittelee.

Anttila on vielä sen sukupolven pelaajia, joka ei voinut lapsuudessaan katsoa kaikkia mahdollisia NHL-pelejä, ja se on näkynyt hänen asenteessaan maajoukkueeseen.

− Ihan valtavastihan leijonapaita on merkinnyt. Silloin kun 6-7-vuotiaana pelattiin jääkiekkoa, NHL-pelejä ei juurikaan Suomessa näkynyt. Juti-pumput ja maajoukkuepelit jäivät mieleen. Niitä pelattiin kaikenlaisilla kentillä.

Mitä Anttila ajattelee sitten siitä, millainen maajoukkue tulee olemaan hänen jälkeensä. Yhden merkittävän ohjeen hän jakaa tuleville leijonapaitaa pitäville pelaajille.

− Haluan sen, että pitää olla oma itsensä ja heittäytyä peliin. En ole huolissani johtajuuden suhteen yhtään. Johtava ryhmä on niin laaja, että ei se ole yhden miehen show vaikka C onkin rinnassa. Esimerkiksi "Valle" (Valtteri Filppula) auttoi siinä viime vuonna, Anttila viittaa viime kaudella kapteenin roolia kantanutta pelaajaa.