TAP - KAL
VGK - MIN 1.00
FLA - SJS 2.00

Lue jättihaastattelu – Liigan puheenjohtaja Hiltunen: Muut maat ovat kasvattaneet eroaan Liigaan

LIIGA / Haastattelu
Nykyiset Liiga-seurat miekkailevat jatkossakin keskenään.
Liiga ja Jääkiekkoliitto solmivat uuden toistaiseksi voimassaolevan yhteistyösopimuksen. Jatkoajan haastattelussa Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen avaa näkemyksiään sopimuksesta sekä Liigan tulevaisuuden suunnasta, jossa vilahtaa idea myös Liigan joukkuemäärän pienentämisestä.

Jääkiekon SM-Liiga Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen, Liiga ja Suomen Jääkiekkoliitto tiedottivat viime viikon lauantaina uudesta yhteistyösopimuksesta. Koska kyseinen sopimus astuu voimaan?
Nykyinen loppuu 30.6.2019 eli 1.7.2019.

Miksi päädyttiin toistaiseksi voimassaolevaan sopimukseen eikä määräaikaiseen, kuten on aiemmin tehty?
Lähtökohtaisesti, kuten Harrikin (Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela) totesi se antaa mahdollisuuden reagoida nopeammin. Jos halutaan lähteä uusimaan joitain asioita niin ei olla sidottuja pitkään määräaikaan, joka jäykistää tekemistä. Toinen on ainakin Liigan puolelta se, että ei ole tietynlaisia paineita, että tulee tietty hetki, jolloin paine keskittyy uuden sopimuksen tekemiseen. Tämän pitää olla yhteistyösopimus Liigan ja liiton välillä ja jos se ei toimi niin on parempi, että keskustellaan eikä olla sellaisessa tilanteessa sitten pitkään. Meillä oli hyvä yhteishenki koko ajan enkä näe, että se määräaikaisuus olisi etu kummallekaan osapuolelle, mutta ei siitä haittakaan olisi. Joillakin yksilöillä voi olla se painetila ja sopimustilanne aiheuttaa henkistä painetta. Nyt on paine päällä koko ajan, että kumpikin osapuoli voi sen irtisanoa. En usko, että kukaan sitä ajattelee niin käyttää.

Onko tilanne muuttunut, kun tiettävästi aiemmin ei ole puhuttu toistaiseksi voimassaolevasta sopimuksesta? Valmistaudutaanko siihen, että tulevaisuudessa saatetaan joutua reagoimaan nopeammin?
Joo, yleensä maailma on dynaaminen ja menee dynaamisempaan suuntaan. Meillä on paljon asioita, joita mietitään yhdessä liiton kanssa. Kaikki ei ole Suomesta kiinni vaan kokonaisuuteen vaikuttaa monet muutkin asiat, esimerkiksi CHL sekä maajoukkuepelit. Emme voi olla kansallisella tasolla niin jäykkiä, että emme pystyisi reagoimaan mahdollisiin kansainvälisiin muutoksiin.

Kuten sanoitkin, Harri Nummela sanoi sopimuksen tiedottamisen jälkeen Jatkoajan haastattelussa, "Jääkiekkoliiton ajattelussa toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja kuuden kuukauden mittainen irtisanomisaika tarkoittavat mahdollisuutta viime vuosia nopeampaan reagointiin". Lähteekö Liiga samanlaisesta ajattelusta?
Olimme molemmat valmiita tähän toistaiseksi voimassaolevaan sopimukseen, eikä siinä nähty mitään ongelmaa kummallekaan osapuolelle.

Kuinka kauan neuvottelut kestivät?
Kyllä me toista vuotta neuvoteltiin. Me tavattiin useammin, neuvoteltiin laajalla repertuaarilla ja asioita oli paljon pöydällä. Mutta lopulta sopimuksen iso muuttaminen koettiin aika vaikeaksi toteuttaa. Niin kun julkisuudessakin on sanottu, niin joissakin asioissa oltiin aika kaukana näkemyksissä. Koettiin, että on parempi tehdä nyt sopimus, kun on saatu joitakin asioita sovittua. Ei haluttu myöskään lähteä jarruttamaan neuvotteluita, että saavutetaan jotain, jota ei kuitenkaan sitten saavutettaisi. Minä ja Harri allekirjoitettiin myös erillinen ponsipaperi, jossa käydään läpi asioita joissa on tärkeää jatkaa työstöä joko Liigan tai liiton puolelta. Näitä olemme molemmat puheenjohtajat sitoutuneet viemään eteenpäin omissa organisaatiossamme. Ponsipaperissa on muun muassa kohta, että yritämme objektiivisesti katsoa tätä sarjajärjestelmä kokonaisuutta, johon kuuluu seurojen talous, pelaajapolku ja urheilullinen kilpailullisuus. Tätä isoa kokonaisuutta pyrimme katsomaan yhdessä, mutta myös ottaa apuja ulkopuolelta tarpeen mukaan. Haluamme viedä objektiivisesti isoja kysymyksiä eteenpäin eikä ainoastaan pyrkiä ratkaisemaan jotain tiettyä yksittäistä ongelmaa. Toisena asiana on esimerkiksi maaotteluiden ja Liigan otteluohjelman parempi yhteensovittaminen. Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita on ehkä vaikea kirjoittaa sopimustekstiin, mutta koettiin, että näistä on käytävä keskustelua uuden sopimuksen aikanakin ja haettava ratkaisuja.

Mitkä olivat suurimmat näkemyserot?
Varmaan Mestis olisi toivonut, että tulisi karsinnat ja karsintojen kautta voisi nousta Liigaan. Mutta onko siihen realistista mahdollisuutt yhdelläkään Mestis-seuralla tällä hetkellä? Tuntuu välillä siltä, että Mestiksessä koetaan, että Liigan avaaminen ratkaisisi kaikki ongelmat. Olen nähnyt henkilökohtaisesti Mestis-maailmaa sekä Liiga-maailmaa seurajohtajana. Silloin, kun me Sportissa aloimme rakentaa tahtotilaa nousta kohti Liigaa, sarja oli suljettu. Mutta siitä huolimatta me teimme viiden vuoden suunnitelman kaudella 2007–2008. Tavoitteenamme oli kehittää Sportia kokonaisvaltaisesti kaikilla eri osa-alueilla Liiga-kelpoiseksi. Meillä oli urheilullisuus, pelaajapolku, talous, olosuhteet ja organisaatio. Tässä näen suurimman ongelman. Mennään usein suoraan ehdottamaan ratkaisua, joka on avata Liiga, vaikka pitäisi miettiä, mitkä ovat ne vaatimustasot, joilla voi Liigaan nousta ja menestyä siellä. Jos nyt katsotaan vaikkapa Sportin tilannetta, ei tämä ole ollut ruusuilla tanssimista tähän saakka. Muistan hyvin sen keskustelun kymmenen vuotta sitten jota kävimme. Eli onko parempi olla Mestiksessä menestyvä seura vuodesta toiseen ja olla hyvä fiilis peleissä vai olla Liigassa häntäpäässä ja saada koko ajan turpiin. Minun mielestäni päättäjillä on tässä myös velvollisuus miettiä mallia, jossa kaikki Liigasssa pelaavat seurat tai sinne nousevat seurat pystyisivät taistelemaan pudotuspelipaikoista ja myös menestymään Liigassa. Toisaalta taas jos Liigasta putoaisi seura, pitäisi olla mahdollisimman pieni tasoero Liigan ja Mestiksen välillä, jotta mahdollinen sarjatason vaihto ei tuhoaisi koko seuran ja alueen huippukiekon pelaajapolkua. En jaksa uskoa, että kukaan on tästä kovin eri mieltä. Pitää myös pohtia, riittääkö Suomessa talousalueet sekä kaupungit, joihin rakentaa tällaisia kokonaisvaltaisesti pärjääviä seuroja. Keskiarvoinen Liiga-seuran vuosibudjetti on kuusi miljoonaa euroa. Saman verran kuin koko Mestiksen vuosibudjetti yhteensä. Meidän pitää myös miettiä vaihtoehtoja, joilla voimme kehittää pelaajia maajoukkueeseen sekä kansainvälisiin mittelöihin. Henkilökohtaisesti tämä ajoittain hieman turhauttaa, kun ei osata ajatella asiaa isossa kuvassa. En usko, että kukaan jääkiekonystävä vastustaa sitä, että tulisi uusia seuroja, mutta samaan aikaan jokainen Liiga-seura työllistää 50-60 henkilöä ja sitten alueiden pelaajapolut kulkee paljolti Liiga-seurojen kautta. On aika varoittavia esimerkkejä muista lajeista siitä, jos pääsarjaseura putoaa hallitsemattomasti alas. Se voi turmella koko juniorien pelaajapolun siellä alla. Mikä taas aiheuttaisi paljon vahinkoa koko suomalaiselle jääkiekolle.

Käytiinkö neuvottelujen aikana keskustelua uudenlaisesta sarjajärjestelmästä? Esimerkiksi siitä, mikä olisi optimaalinen seuramäärä Liigaan?
Minä kävin kaikkien Liiga-seurojen omistajien kanssa keskustelun läpi muun muassa mitä mieltä he ovat Liigan joukkuemäärästä. Yleinen tahtotila oli, että nykyinen kokoluokka mieluummin pitkässä juoksussa pienenisi kuin kasvaisi. Mutta samalla todettiin, että kaikki seurat ovat omistajia ja omistajia ei tietenkään voi pudottaa pois noin vain, ellei vapaaehtoisesti halua lähteä pois. Jossakin on kirjoiteltu, että nyt kun on tällainen malli, niin Liigasta ei voi edes poistua. Kyllä sieltä voi aina vapaaehtoisesti poistua. Nythän on kaksi eri asiaa, olla Liigan osakas ja olla liigalisenssi. Osakkuus ei takaa liigalisenssiä. Se anotaan joka kausi uudelleen. Kyllähän Liiga-seura voi vapaaehtoisesti luopua liigapaikasta, mutta olla silti omistajana Liiga-osakeyhtiössä. Toki silloin on pohdittava muut asiat. Esimerkiksi ei varmasti ole oikeutettu siinä vaiheessa mediakorvaukseen, koska korvaus maksetaan Liiga-ottelujen televisioinnista. Myös tässä sopimuksessa pohdittiin sitä mahdollisuutta, jos Liiga-seura haluaa vapaaehtoisesti luopua Liiga-paikasta ilman, että menee konkurssiin, niin saisi pelipaikkaoikeuden Mestikseen. Voi hakea siis Mestis-lisenssiä. Tämän me koimme suomalaisen jääkiekon kannalta järkeväksi. Ettei tilanteessa, jossa seura kokee, että se ei voi saavuttaa Liigassa sitä, mitä joukkue haluaa, niin ei olisi mahdollisuutta pelata alempaa sarjaa. Nyt on hallittu siirtyminen, ettei käy niin, että luopuminen tappaa koko sen alueen pelaajapolun.

Tuliko keskusteluissa ilmi keinoja millä tämä hallittu pienentäminen voitaisiin toteuttaa?
Ehdotuksia tuli muutamia ja vaihtoehdoksi koettiin, että olisi jokin porkkana sarjapaikaista luopumiseen. Se oli selvää, että luopuminen pitää tapahtua vapaaehtoisesti, kun jokainen on osakkaana. Mutta mielipiteet vaihtelevat paljon seurojen välillä. Osa piti nykyistä systeemiä toimivana ja jotkut olivat sitä mieltä, että seuramäärää voidaan vielä kasvattaakin. Enemmistö näki, että määrä voisi olla tulevaisuudessa vähemmän kuin nykyisin.

Tiedotteessa puhuttiin merkittävästä rahallisesta tuesta Liigalta Mestikselle. Paljonko tuki Liigalta on?
Liiga on maksanut 370 000 euroa kaudessa tähän saakka. Nyt se muodostuu vähän eri elementeistä. Liiga panostaa strategiansa mukaisesti voimakkaasti toiminnan kehittämiseen. Olemme päivittäneet Liigan strategian, ja sen mukaan esimerkiksi olemme investoimassa hallien älykiekkoinfrastruktuuriin ja tekemässä uutta mobiiliapplikaatioalustaa sekä nettisivualustaa kaikille seuroille yhteiseksi. Uudessa yhteistyösopimuksessa on sovittu, että ensinnäkin on tietty rahallinen korvaus, joka on selkeästi enemmän kuin on nykyinen, mutta sen lisäksi myös kaikki nämä investoinnit, joita Liiga tekee ICT-puolelle tulevat Mestis-seurojen käyttöön ilman vaadittavia alkuinvestointeja. Mestis-seurat saavat esimerkiksi Liigan mobiilisovellusalustan käyttöönsä ilman kustannuksia ja voivat implementoida sillä oman mobiilisovelluksensa. Tai jos Mestis haluaa ottaa älykiekon käyttöön joillakin paikkakunnilla, meillä on valmis ratkaisu olemassa. Heidän pitää tietysti asentaa tekniikka käyttöön. Tai sitten älykiekosta saatu data voi olla esimerkiksi valmentajien käytössä. Meillä on vielä jatkohankkeitakin olemassa digitalisaatioon liittyen ja sovittiin, että ne ovat Mestiksenkin käytössä. Tämän pitäisi vapauttaa Mestiksen omaa rahaa käyttöön kaikkeen muuhun tekemiseen. Jos 15 Liiga-seuraa käyttää teknologiaa, se varmasti toimii myös muilla sarjatasoilla.

Rahallisen korvauksen määrä nousee siis selkeästi? Paljonko tuo korvaus jatkossa on?
Sovimme, että summaa ei sanota julkisuuteen. Mutta tärkeätä Liigalle on, että summa käytetään Mestiksen kehittämiseen ja nämä kaikki kokonaisuuteen kuuluvat osat täyttävät tuon tavoitteen. Sanoin Harrille, että tämä kokonaisuus on reilusti yli miljoonan verran vuodessa. Meille on tärkeää se, että annetaan tukea Mestiksen kehittämiseen. Mestiksen rooli on tärkeä huippupelaajan pelaajapolulla. Tässäkin on hieman turhauttavaa puhetta varsinkin keskustelupalstoilla, että Liiga ei ymmärrä eikä välitä siitä, miten Mestis voi. Kyllä Liiga-seurat ymmärtävät ja arvostavat sitä, kuinka moni pelaaja on tullut Mestiksen kautta Liigaan ja päässyt ponnahtamaan sitä kautta huipulle. Tässä sopimuksessa on hyvää, että pystytään tukemaan tätä polkua ja tuomaan Liigan osaamista Mestiksen kehittämiseen. Lisäksi tärkeätä on, että jatkossa etsitään myös ratkaisuja siihen, miten Mestistä voidaan kehittää ja tämä sopimus antaa siihenkin hyvän lähtökohdan.

Kun iso kuva ei muutu sitten edellisen yhteistyösopimuksen, onko siitä pääteltävissä, että nykyinen asiain tola on osapuolten mielestä ideaali suomalaiselle jääkiekolla?
Ideaali on ehkä väärä sana. Sanoisin, että se on paras kompromissi, joka tällä hetkellä voidaan saavuttaa työrauhan tekemiseksi. Koen, että on parempi olla sopimustilassa kuin sopimuksettomassa tilassa. Sekin olisi aika hallitsematon tilanne. Moni näkee nämä aika mustavalkoisesti. Liigan kannalta se ei olisi toivottavaa ja tuskin se olisi liitonkaan kannalta toivottavaa lähteä neuvottelemaan, pääsevätkö pelaajat pelaamaan maajoukkueessa. Suomi-kiekolle se ei olisi hyvä ja varmasti tämä sopimus on nyt paras kompromissi, joka voidaan tällä hetkellä saavuttaa. Se oli lähtökohta, että päästään sopimukseen. Olemme pystyneet keskustelemaan ja lähentymään näissä asioissa. Meillä on yhteinen ymmärrys, miksi tietyt asiat ovat tärkeitä liitolle ja miksi taas toiset ovat Liigalle tärkeitä.

Mikä olisi oma mielipiteesi ideaalista tilanteesta Suomi-kiekolle?
Minä näen sen, että meillä on toimiva pelaajapolku, jonka vaatimustaso niin nuorissa kuin Mestiksessä kuin Liigassa on riittävä. Pystymme tuottamaan kansainvälisen tason pelaajia. Vaatimustaso pitää saada sovitettua kaikilla portailla kohdilleen. Huippulahjakkaat nuoret pääsevät Liigaan tällä hetkellä helpommin kuin ennen, mutta samaan aikaan meillä on nuoria, jotka kehittyvät ehkä luontaisesti muutaman vuoden myöhemmin, mutta edelleen pystyvät pääsemään ammattilaisiksi jopa NHL:ään asti. Meidän pitää löytää myös heille se sopivin pelipaikka. Liigan näkökulmasta ainakin nämä nuoret pelaajat, sinne 20–22:een ikävuoteen asti voisivat aika vapaasti siirtyä Liigan ja Mestiksen välillä. Jotta heille saataisiin peliaikaa. Liigassa koko kauden läpivieminen on rankka rypistys parikymppiselle palaajalle. Fysiikka ei vain yksinkertaisesti riitä. Pitäisi olla paikka, jossa voisi haastaa itsensä. Pelaajapolun kannalta olisi ideaalia, että meillä olisi tällainen tilanne. Varmasti yksi juttu olisi, jos meillä olisi kaksi kaupallisesti lähellä toisiaan olevaa ammattilaissarjaa. Kaikki lähtee ensikädessä seuroista. Seurajohtajien ja seurojen omistajien on asetettava tahtotila oman seuran kehittämiseen. Eihän sitä kukaan muu kehitä. Esimerkiksi aikoinaan Sportissa me päätimme toimenpiteet, joilla kehitimme sitä. Silloinkin oli Mestis kiinni. Lähdimme systemaattisesti rakentamaan ja totesimme, että jossakin vaiheessa tilanne on sellainen, että ne haluaa meidät Liigaan. Mielestäni ideaalitilanteessa nämä ammattilaisuuteen pyrkivät seurat pistäisivät sen oman pesän kuntoon. Esimerkiksi ei ainoastaan unelmoitaisi siitä, että ulkopuolelta tuleva mediakorvaus pelastaisi. Vaan taloudellinen tulos tehtäisiin lippuluukulta sekä yhteistyökumppaneilta. Tänä päivänä suomalaiset huippuseurat – esimerkiksi Kärpät, Tappara tai Lukko – ovat hankkineet uusia varainhankintakeinoja kiekon ulkopuolelta. Pienellä markkinalla tämä on pakollista suomalaisille seuroille. Pitää pohtia, kuinka minun seurani tässä kaupungissa, jossa on 30 000 asukasta, voisi hankkia muita tulonlähteitä. Jos me pääsisimme siihen, että meillä olisi kaksi sarjaa tällaisia joukkueita ja ero sarjojen välillä olisi pieni, sarjojen vaihtelullekin olisi hyvä keskustelunpaikka. Tällä hetkellä se ei ole realistinen vaihtoehto nopealla tähtäimellä. Mielestäni Mestiksessä pitäisi olla seuroja, jotka haluavat mennä eteenpäin ja osoittaa sen omalla tekemisellään. Toisaalta mahdollisesti voisi olla niitä seuroja, jotka haluavat kasvattaa pelaajia eivätkä halua edes pyrkiä Liigaan. Me tarvitsemme Suomeen sarjan, jossa vaatimustaso olisi riittävän kova, jotta siellä voisi kehittyä valmiiksi ammattilaiseksi, mutta myös liigapelaajat voisi palautua siellä esimerkiksi loukkaantumisen jälkeen. Niin, että oikeasti palautuvat Liiga-tasolle ja pelaajat suostuvat menemään pelaamaan sinne kovaan valmennukseen sekä hyvään harjoitteluun.

Montako seuraa tähän kahden sarjan malliin voisi kuulua mielestäsi?
Kyllä minä uskon, että 18–20 se voisi olla jollain aikajänteellä. Mukaan lukien Jokerit. 24 olisi mielestäni liikaa, mutta 20 voisi olla realistinen. Jokainen liigaseura on joutunut investoimaan paljon olosuhteisiin. Mestis-paikkakunnilla fasiliteetit eivät tarjoa olosuhteita Liigassa pelaamiseen ja ongelmana on, että Suomessa hallit ovat kuntien ylläpitämiä. Miten voidaan tehdä Suomeen parikymmentä Liiga-tason hallia?

Mitkä ovat Liigan tulevaisuuden suunnitelmat suomalaisen jääkiekon kokonaisuutta silmällä pitäen?
Liigan tavoitteena on se, että strategiamme mukaisesti olemme eurooppalainen huippusarja. Kilpailemme esimerkiksi SHL:n kanssa. Ja jos nyt jätetään KHL pois, meillä on huoli omasta asemastamme ja siitä mihin Sveitsin tai Saksan liigat kehittyvät. Tavoitteenamme on olla Euroopasta eniten huippuammattilaisia tuottava sarja eli että NHL:ään pääsisi mahdollisimman moni. Tässähän meillä on yhteinen intressi liiton kanssa, koska NHL-pelaajien myötä maajoukkue voi hyvin ja voimme saada muualta tulevia nuoria Suomeen kehittymään. Me tarvitsemme jatkossakin nuoria pelaajia. Emme voi kopioida suoraan mallia muualta, vaan meidän pitää kehittää oma Suomeen sopiva malli. Meidän markkina on omanlaisemme ja esimerkiksi mediakumppanuudesta tulevat tulot ovat puolet pienemmät kuin Ruotsissa. Pitää kehittää tapa, jolla voimme kilpailla, vaikka ei ole niin paljon rahaa käytössä. Urheilullisen vahvuuden lisäksi toinen tavoite on digitaalisella puolella. Me olemme edelläkävijöitä – siitä kertovat toimenpiteet, joita olemme nyt jo tehneet. Tänä vuonna toimme tilannehuoneen ja nyt pilotoimme älykiekkoa. Nämä ovat ihan uusia juttuja. Tulevaisuudessa voi olla, että näistä saadaan vientituotteita urheilumarkkinointiin sekä urheiluareenoille.

Onko yhteisenä näkemyksenä, että etsitään oma Suomen malli?
Kyllä meillä näkemykseni mukaan on yhteinen näkemys realiteeteista. Keskusteluyhteys on hyvä ja ei me keskustelujen aikana kertaakaan painettu ovea kiinni Harrin kanssa ja lähdetty eri suuntiin. Koko porukka pystyy keskustelemaan vaikeistakin aiheista yhdessä. Kyllähän nämä asiat aika usein lopulta kääntyvät rahaan. Koska rahasta on kaikilla pulaa. Erot ovat enemmänkin kasvaneet vielä muihin maihin verrattuna kuin pienentyneet. Liigakin näkee, että eroa pitäisi supistaa eikä kasvattaa. Meidän pitää tehdä töitä ja tiedän, että kaikilla on halu viedä asioita eteenpäin. Yksi kohta on tietysti ottelumäärä, joka on aika suuri tällä hetkellä. Pitää löytää oikea ratkaisu oikeasta määrästä. Suomessa on oikeastaan ainoastaan jääkiekossa ammattilaissarja, joten olisi todella sääli, jos sekin tuhottaisiin. Meillä on hyvä tahtotila ja paljon osaamista. Ymmärrämme, että Liigalla on suuri rooli suomalaisessa huippukiekossa ja se tuottaa pelaajia yhdessä Mestiksen kanssa. Liigassa halutaan tuoda myös Mestiksen rooli esille.

Onko näkemys talouden eron kasvuista sama Liigalla ja liitolla?
Tuo on hyvä kysymys. Talouspuoleen meillä on varmasti sama näkemys eli Suomi talousalueena sekä Suomen markkinointi, joka näkyy kaikessa suomalaisessa urheilussa. Olemme pieni maa, jossa on pienet resurssit. Sen takia emme voi suoraan kopioida muualta, vaan tämän sisukkaan maan on mietittävä oma toimiva malli. Emme varmasti voi kilpailla parhailla palkoilla, mutta me voimme tehdä laadusta se etu. Jos pystymme osoittamaan, että täältä tulee paljon pelaajia esimerkiksi NHL:ään, sellainen luo brändiä. Ja jos nyt mietitään, kuinka paljon Suomesta on lähtenyt pelaajia ja kuinka hyvin he pärjäävät, se osoittaa, että töitä tehdään oikein. Se jo osoittaa, että ei ole tuhottu suomalaista huippukiekkoa, vaikka ei se takaa mitään tulevaisuudessa. Liigan puolella on vahvasti tuotu esille se, miten Liigan pelillinen taso saadaan nostettua niin, että Liiga nähdään huippusarjana. Oli hyvä, että saimme yhteistyösopimuksen valmiiksi ennen Liigan sisäistä mietintää siitä, kuinka Liigan tasoa saadaan nostettua. Nythän aloitamme keskustelut NHL:n kanssa siirtosopimuksesta. Siinä on mukana myös Jääkiekkoliitto. Millä tavalla ydintuotteemme pidetään kunnossa ja siihen investoidaan? Haluan pitää puheenjohtajana tätä yllä.

Koska kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, onko tarkoitus jatkaa keskustelua tulevaisuuden suunnasta koko ajan?
Mehän tapaamme koko ajan Harrin kanssa. Sitten meillä huippukiekon neuvottelukunta, joka kokoontuu säännöllisesti. Siellä keskustellaan näistä asioista. Liigahallituksessa pidän ponsipaperia esillä. Omasta puolestani pidän huolta, että Liigan puolelta asiaa pidetään pöydällä koko ajan.

» Lähetä palautetta toimitukselle