ILV - KÄR
LUK - TAP
IFK - PEL
HPK - TPS
WSH - MIN 1.00
ANA - SJS 4.00
NJD - ARI 19.00
PHI - NYI 19.00
COL - CHI 21.00
EDM - OTT 22.00

Lue jättihaastattelu – Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Nummela: Liigan tuki Mestis-seuroille kasvaa

MESTIS / Haastattelu
Mestiksen kehittäminen on Jääkiekkoliitolle tärkeä tulevaisuuden tavoite.
Kuva © Antti Varonen
Jatkoaika haastatteli Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummelaa liiton ja Liigan uudesta toistaiseksi voimassaolevasta sopimuksesta. Vaikka Liiga pysyy kiinni, Nummela näkee sopimuksen olevan hyödyksi Mestikselle.

Jääkiekon SM-liiga Oy ja Suomen jääkiekkoliitto tiedottivat lauantaina 24.11. solmineensa uuden toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksen. Koska uusi sopimus astuu voimaan?

Sopimus astuu voimaan meidän nykyisen sopimuksemme päättyessä 1.7.2019.

Miksi päädyttiin toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen eikä määräaikaiseen, kuten aiemmin?

Niin jääkiekossa kuin muutoinkin maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla, joten toistaiseksi voimassaoleva sopimus tuntui luontevalta ratkaisulta. Sopimuksen lähtökohtana on hyvin selkeästi ajatus siitä, että Jääkiekkoliitto ja Liiga jatkavat entistä tiiviimmin keskustelua huippukiekon kehittämisestä – tältä osin fokuksessa on se, miten urheilullinen puoli ja toisaalta, miten seurojen taloudellinen tilanne kehittyy. Kaiken kaikkiaan malli, jossa jompikumpi osapuoli niin halutessaan voi reagoida nopeasti on tätä päivää ja tässä kohtaa hyvä ratkaisu.

Miksi Liitto suostui kyseiseen sopimukseen?

Kuten jo totesin, jääkiekko kehittyy koko ajan kovaa vauhtia ja on hyvä olla valmius reagoida nopeasti. Korostan kuitenkin sitä, että ytimenä ei nyt ole sopimuksen irtisanomispykälien lukeminen vaan yhteistyö. Keskusteluyhteys Liigan ja liiton välillä on tällä hetkellä erittäin hyvä ja keskeisenä ajatuksenamme on, että meidän dialogimme huippukiekon kehittämiseen liittyen on entistäkin tiiviimpää.

On selvää, että liiton koko toiminnan ydin on suomalaisen jääkiekon edun ajaminen. Yhteistyösopimukseton tila ei ole suomalaisen jääkiekon etu. Mutta onko muita syitä suostua tuohon? Mitkä ovat liiton pontimet tälle tilanteelle?

Kaikki tässä keskusteluprosessissa mukana olleet totesivat kesän jälkeen, että sellainen tilanne, jossa Liigalla ja liitolla ei ole yhteistyösopimusta ei ole suomalaisen jääkiekon edun mukaista. Huonoimmillaan tällainen tilanne voisi johtaa kehitykseen, jonka seurauksena Liiga ja liitto etääntyisivät toisistaan ja suomalaisen jääkiekon kehittäminen sitä kautta pirstaloituisi.

Kuinka kauan neuvottelut kestivät?

Keskustelu- ja neuvotteluyhteys liiton ja Liigan välillä on jo pitkään ollut jatkuvaa, sillä meillä on ollut vuosia toiminnassa Huippukiekon neuvottelukunta, jossa on sekä Liigan että liiton puolelta neljä edustajaa. Tässä foorumissa keskustellaan säännöllisesti suomalaisen huippukiekon tilasta sekä kehityssuunnista. Neuvottelut lähtivät varsinaisesti käyntiin sen jälkeen, kun Heikki Hiltunen oli valittu pari vuotta sitten SM-Liigan hallituksen puheenjohtajaksi ja hän oli saanut ajettua itsensä sisään uuteen tehtäväänsä.

Mitkä olivat suurimmat näkemyserot?

Keskustelimme muun muassa maajoukkuetoimintaan liittyvistä pelisäännöistä sekä huippusarjojen eli Liigan sekä Mestiksen kehittämisestä. Esillä olivat tietysti sarjajärjestelmäkysymykset sekä sopimukseen liittyvät taloudelliset kysymykset. Tällainen sopimus on tietysti aina sekä kokonaisratkaisu että kompromissi.

Käytiinkö keskustelua missään vaiheessa määräaikaisesta sopimuksesta vai oliko selvää, että halutaan tehdä toistaiseksi voimassa oleva heti alusta alkaen?

Kaikissa keskusteluteemoissa – myös sopimuksen voimassaoloajassa – oli tarkastelussa hyvin monenlaisia vaihtoehtoja. Sopimuksen voimassaoloaikaa ei kannata ylikorostaa, sillä sitä selvästi tärkeämpi asia on entistäkin tiiviimpi yhteistyö ja se, että ymmärrämme jatkossa entistä paremmin, millaisia tarpeita maajoukkuetoimintaan sekä Liiga- ja Mestis-seurojen kehittämiseen kohdistuu.

Tiedotteessa puhuttiin merkittävästä rahallisesta tuesta Liigalta Mestikselle. Paljonko tuki Liigalta on?

Tältä osin sopimuksen yksityiskohdat jäävät vain sopimusosapuolten tietoon. Rahallisen tuen ohella on myös sovittu tietojärjestelmiin liittyvästä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön euromääräistä arvoa on vielä vaikea arvioida, mutta uskon sen olevan arvokas asia Mestikselle. On ylipäänsä erinomaisen hieno asia, että tälläkin osa-alueella Liiga, liitto ja Mestis sekä maajoukkue hakevat yhdessä uusia ratkaisuja. Paljon esillä ollut digitalisaatio muuttaa myös urheilua sekä jääkiekkoa. Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen luokin uudenlaisia mahdollisuuksia fanien yhteisöllisyyden ja ottelutapahtumien elämyksellisyyden kehittämiseen. Toisaalta myös urheilullisella puolella se tuo uusia mahdollisuuksia pelin ja pelaajien kehittymiseen.

Muuttuiko tuen määrä ylös- tai alaspäin vai pysyikö se aiemmalla tasolla?

Tuen määrä on aiempaa suurempi.

Kun iso kuva ei muutu sitten edellisen yhteistyösopimuksen, onko siitä pääteltävissä, että nykyinen asiain tola on osapuolten mielestä ideaali suomalaiselle jääkiekolla?

Luulen, että tässä kysymyksessä on niin monta mieltä, kun on miestäkin. Sopimus on nyt tehty ja liiton puolelta allekirjoitettu ja kokonaisratkaisu hyväksytty. Tällä sopimuksella mennään eteenpäin hyvän yhteistyön hengessä niin Liigan kuin Mestiksen elinvoimaisuutta kehittäen. Liiga on erityisesti omalta osaltaan korostanut, että Mestiksen elinvoimaisuus on myös sille tärkeä asia, onhan Mestiksellä esimerkiksi tärkeä rooli osana suomalaista pelaajakehityspolkua. Tunnetulla tavalla lukuisat ovat ne esimerkit, joissa sittemmin aivan kansainvälisen huipun terävimpään kärkeen päässeet ovat aikanaan pelanneet Mestiksessä.

Mitkä ovat liiton näkemykset tulevaisuuden Mestiksen roolista? Mikä on liiton näkemys siitä, mikä on oikea joukkuemäärä Liigassa? Entä Mestiksen rooli Liigan polulla?

Mestis on ensinnäkin tärkeä osa suomalaista pelaajakehitysjärjestelmää – toisaalta sarja on myös tärkeä jääkiekkokulttuurin kehittäjä, ylläpitäjä ja levittäjä ympäri Suomen. Jääkiekko on minun mielestä ainakin niin hieno laji, että myös huipputasolla sitä toivoisi harjoitettavan sekä harrastettavan ympäri Suomen eikä ainoastaan Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa.

Onko liitolla tavoitetta siihen, että Liiga saataisiin auki tai kilpailullisuus auki näiden kahden sarjan välille?

Olennaista on se, että meillä on mahdollisimman monta urheilullisesti sekä taloudellisti elinvoimaista huippukiekon seuraa. Tämä on loppupeleissä ratkaisevin asia, eikä niinkään se minkälaisella sarjajärjestelmällä tai joukkuemäärällä pelataan.

Mitkä tämän sopimuksen suurimmat hyödyt ovat tämän tavoitteen täyttämiseen?

Tämän sopimuksen myötä Mestiksen kehittämisen osalta pystytään ottamaan askel tai kaksi eteenpäin ja investoimaan Mestiksen urheilulliseen sekä taloudelliseen kehittämiseen enemmän kuin tällä hetkellä. Totta kai se, että meillä on työrauha ja hyvä keskusteluyhteys Liiga-liitto-Mestis-akselilla vie myös osaltaan suomalaista jääkiekkoa eteenpäin. Myös yhteisymmärrys maajoukkuetoimintaa koskevista pelisäännöistä on tärkeä asia. Nyt keskitymme enemmän siihen, mitä saadaan jäällä aikaiseksi ja vähemmän siihen, mitä kaukalon ulkopuolella kabineteissa tapahtuu.

Tulevatko tämän sopimuksen suurimmat hyödyt siitä, että Liigan tuki Mestis-seuroilla kasvaa?

Tämä ei ole ainoa asia, mutta toki yksi sopimuksen kulmakivistä. Mestiksen ja Liigan välinen ero on tällä hetkellä taloudellisesti aika valtavan suuri. Mestis-seurojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin kuusi miljoonaa euroa, joka on suunnilleen sama kuin yhden keskimääräisen Liiga-seuran liikevaihto. Tämä ero kertoo konkreettisesti siitä, että ammattilaissarjassa pelaamista tavoittelevien Mestis-seurojen on pystyttävä vahvistamaan talouttaan. Näiden seurojen on kehitettävä uusia ansaintamahdollisuuksia sekä markkinointiaan samaan aikaan, kun ne ottavat askeleita urheilullisella puolella.

Miten tämä uusi sopimus vaikuttaa Mestikseen, jonka suunta sarjana on taantuva?

Pelkästään tämä uusi sopimus ei saa Mestistä nousuun, vaan sen ohella avainasemassa ovat seurojen omat toimenpiteet sekä panostukset. Mestis on tehnyt paljon työtä oman strategiansa kanssa ja pohtinut muun muassa minkälainen sarja se sekä identiteetiltään että rooliltaan haluaa olla. Tärkeää on, että asioita tehdään jatkossa enemmän yhdessä, sillä niin saavutetaan parempi panos-tuotos-suhde. Mestiksen keskitettyyn kehitysorganisaatioon on jo kuluvan vuoden aikana palkattu operatiivinen johtaja Olli Aro sekä markkinointiviestintää tekevä henkilö. Uskon, että lisärekrytointeja sekä lisäpanostuksia tähän keskitettyyn toimintaan tullaan ensi kauden alusta lukien näkemään.

Onko liitolta tullut painetta seuroille, että liitossa halutaan nähdä tiettyjä kehityssuuntia?

Ei Jääkiekkoliiton tehtävänä ole luoda seuroille painetta, vaan se pyrkii omalta osaltaan luomaan seuroille kehittymisen edellytyksiä. Jääkiekkoliitolla sekä seuroilla on yhteinen tahtotila siitä, että Mestistä tulee kehittää. Yhdessä ideoidaan ja toteutetaan asioita – toivottavasti jatkossa vielä enemmän kuin tällä hetkellä.

Mainitsitkin, että keskusteluyhteys Liigan ja liiton välillä on erittäin hyvä tällä hetkellä, niin onko tarkoitus jatkaa keskusteluja koko ajan ja onko sovittuja tapaamisia jo tiedossa?

Tämän hetkinen suunnitelma on, että Huippukiekon neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran tammikuussa ja jatkaa työtään siitä eteenpäin. Vuorovaikutuksemme on jatkuvaa – Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi on Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen ja Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen on puolestaan liigahallituksen jäsen. Minä ja liigahallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen puolestaan pidämme jatkuvasti eri tavoin yhteyttä. Kaiken kaikkiaan Suomi-kiekko on varsin tiivis yhteisö, jossa avainhenkilöt tapaavat säännönmukaisesti eri yhteyksissä.

» Lähetä palautetta toimitukselle