Leijonakuninkaan jäljillä: Jukka Jalosen nousua pohjustivat uran varjoisammat hetket Italiassa ja Englannissa

Muut Sarjat / Haastattelu
Jukka Jalosen suuruus kasvoi Euroopan pienemmissä sarjoissa.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi
Roni Mesikämmen seurasi pelaajaurallaan Jukka Jalosen valmentajataipaleen vähemmän loistokkaita vaiheita läheltä kahteen otteeseen. Italiassa Jalonen valmensi vastustajaa, mutta Isossa-Britanniassa kaksikko työskenteli samassa Newcastle Riverkingsin joukkueessa.

Leijonakuninkaan jäljillä -juttusarjassa Jukka Jalosen joukkueissa pelanneet jääkiekkoilijat kertovat kokemuksiaan kaikkien aikojen suomalaisvalmentajan urasta.

Liiga-kokemusta sekä pää- että apuvalmentajana kerryttäneen Jukka Jalosen ura vaikutti olevan alamäessä vuosituhannen vaihteen lähestyessä. SM-Liigasta ja Rauman Lukosta tie vei I-divisioonan Vaasan Sportin kautta Italian Allegheen ja Ison-Britannian Superliigaan Newcastlen penkin taakse.

Samaan aikaan Jalosen Alleghen-pestin kanssa Italiassa kiekkoili Roni Mesikämmen. Milanon riveissä puolustanut TPS-kasvatti oli pienellä panoksellaan mukana Jalosen siirrossa.

− Silloin kun olin Italiassa, Jukka soittikin mulle ja kyseli vähän, että minkälaista touhua siellä on, Mesikämmen kertoo.

Oman kokemuksensa pohjalta puolustaja pyrki auttamaan ja kuvailemaan sikäläistä kiekkoelämää.

− Italiassa oli enemmän paikallisvoimien järjestämää puuhastelua. Olihan siellä hyviä ulkomaalaisia joka joukkueessa. Mutta ne organisaatiot eivät olleet mitenkään vertailukelpoisia vaikka Liiga-organisaatioihin tai mihinkään, sillä tavalla se oli taatusti raskasta kaikille, hän toteaa.

− Se on hyvä esimerkki, että Italiassa oli oikein kunnon vanhan liiton kanukkikoutsi, joka oli itse ollut huippu NHL-pelaaja, mutta valitettavasti hänen valmennusmetodinsa oli hyvin perinteistä meininkiä. Kuntopyörää, punttisalia ja viivaluistelua, ei ollut paljon pelillisiä hienouksia. Hän luotti siihen, että ammattimiehet osaavat pelata, Mesikämmen muistelee.

Jalonen oli tämänkaltaiseen sarjaan outolintu, sillä Mesikämmenen kokemuksen mukaan Jalosella oli selvä, ammattimainen ote, jolla joukkuetta ja pelitapaa vietiin eteenpäin.

− Hyvä vuorovaikutussuhde oli pelaajien ja valmennuksen välillä, mulle ei ainakaan tullut missään vaiheessa tietoon, että kellään olisi ollut mitään häntä vastaan siellä. En tiedä miten Jukka Alleghessa koki sen vastaanoton, ilmeisesti ei viihtynyt kovin hyvin, koska eihän hän sinne jäänyt pidemmäksi aikaa.

Englannin Jokerit suomalaisvoimin

Seuraavalle kaudelle 1999−2000 Mesikämmen ja Jalonen vaihtoivat kumpikin seuraa Newcastle Riverkingsiin. Jos italialaisjoukkeen vastaanotto jäi hieman mysteeriksi, Englannissa Jalonen otettiin vastaan erinomaisesti. Mesikämmen kertoo viihtyneensä Jalosen valmennuksessa hyvin, eikä ollut ainoa.

− Oikeinkin hyvät muistot jäi. Meitä oli paljon suomalaisia silloin siinä joukkueessa. Oli sillä tavalla helppo olla, puoliksi pohjoisamerikkalaisia ja puoliksi suomalaisia, olisiko yksi ruotsalainen ollut siinä, hän muistelee.

Mesikämmen kertoo Jalosen ajatusten sopineen hyvin joukkueelle ja myös kokeneet kanadalaiset ottivat avoimesti pelisysteemin vastaan.

− Hänellä oli hyvin erilainen lähestymistapa, että se ei ollut pelkkää dump and chase -kiekkoa. Jukka halusi, että kiekkoa pidetään ja jos on pakko purkaa, niin se puretaan. Pyrki siihen, että peliväline olisi omalla joukkueella hallussa kuitenkin.

Pelaaja-agenttina nykyisin työskentelevän Roni Mesikämmenen (oik.) poika Konsta juhli Mestis-mestaruutta keväällä 2019.

Vaikka Englanti ei ollut kansainvälisestä näkökulmasta tuohon aikaan kovin houkutteleva sarja, Riverkings oli pienimuotoinen poikkeus. Joukkueen omisti Jokereiden kautta Hjallis Harkimo ja operatiivinen toiminta oli Mesikämmenen mukaan varsin pitkälti Jalosen organisoimaa.

− Silloin jo näki, että hän on tosi tavoitteellinen kaveri. Oli kuitenkin jonkin verran ollut valmentajana jo muualla ja oli karujakin kokemuksia, oli saanut kenkääkin. Moni varmaan ajatteli, että hän vetelee suurin piirtein viimeisiä valmennusvuosiaan, kun oli lähtenyt Englantiin, mistä kukaan ei voinut kuvitellakaan, että siellä olisi jääkiekkoa ylipäätään, ex-puolustaja toteaa.

Nykyään pelaaja-agenttina työskentelevä Mesikämmen muistelee Jalosen tuoneen hyvin konkreettisen muutoksen brittiläiseen toimintakulttuuriin.

− Ihan selkeästi ammattimaista harjoittelua. Kaikki pyrittiin tekemään kuten on totuttu, toki siinä auttoi, että oli kokeneita Liiga-pelaajia. Iiro Järveä, Kim Ahlroosia ja Mikko Koivunoroa, tämmöisiä kavereita siinä jotka olivat jo olleet Liigassakin, Iiro NHL:ssä asti. Se oli hyvä apuväline myös Jukalle. He tiesivät mitä se vaatii, jos meinaa menestyä.

Myös Jalosen taipumus vuorovaikutukseen oli läsnä jo uran alkupuolella.

− Hän ei ollut sellainen kuin monesti kanukkivalmentajat, jotka pitää tietyn etäisyyden pelaajiin. Ne ei juttele, ei morjestele, ei ole niin sanotusti tulleet sinne kavereita hakemaan. Jukan kanssa pystyi asioista puhumaan. Jos oli jotain mielen päällä itsellä, pystyi puhumaan ja myös toiseen suuntaan, hän oli kiinnostunut kuulemaan etenkin kokeneilta pelaajilta mielipiteitä, Mesikämmen kertoo.

Jalosen kädenjälki erottuu selvästi

Mesikämmen kertoo seuranneensa Jalosen uraa myös oman aktiiviuransa jälkeen ja löytääkin selkeitä, tunnistettavia osia, jotka yhdistävät Jalosen valmentamia joukkueita.

− Jukka on aina halunnut luoda tietyllä tavalla omaa tyyliä ja tietyn identiteetin. Se täytyy sanoa Jukasta persoonana, että hän on äärimmäisen hyvä ihmisjohtaja. Se on nykyään iso arvo, jos ajattelet, että sulla on 30 pelaajaa, jotka on sun alaisuudessa töissä. Niin miten osaat johtaa sitä porukkaa ja suostuuko ne ostamaan sen sun ajatuksen. Sillä mennään aika pitkälle, Mesikämmen linjaa.

Hän muistuttaa myös, että kansainvälisissä turnauksissa Suomen materiaali on harvoin ollut ylivertainen. Voittoja ja mestaruuksia on tullut nimenomaan kokonaisuuden toimivuuden vuoksi ja tästä hän jakaa kunnian joukkueen johdolle.

− Jukka on ollut myös taitava kasaamaan valmennustiiminsä siihen ympärille. Miettii tänä päivänä, että siellä on aika hieno johtoryhmä. Lehtisen Jere ja Kortelaisen "Kölli", vaikka eivät ole suoraan valmennuksessa, niin he antavat mielipiteensä siihen joukkueen kasaamiseen. Ja sitten kaikki apuvalmentajat ja maalivahtivalmentaja.

− Sekin vaatii taitoa, että saa sen ryhmän toimimaan. Ei sielläkään välttämättä ole valtakunnan neljä parasta valmentajaa vaan sopivin valmennustiimi, Mesikämmen muistuttaa.

Timo Lehkonen on yksi Jukka Jalosen pitkäaikaisista työtovereista.
Kuva © Jarno Hietanen

Tästäkin aiheesta hän löytää yhtymäkohtia jo vuosien taakse, missä asia on ollut nähtävillä aiemmin.

− HPK:n aikoina Lehkosen Timo oli Jukan apuna. Sen verran tiedän Timoa, kun on pelattu kausi samassa jengissä ja peliuran jälkeenkin oltu tekemisissä, niin hän on tyyppi, joka tuntee Jukan ja osaa haastaa oikealla tavalla, osaa kyseenalaistaa. Se on myös yksi rikkaus, mikä on valmennustiimissä. Pitää olla ihmisiä, jotka osaavat luoda haastoa sinne, hän painottaa.

Tie NHL:ään − "Toivon että hän saisi sen mahdollisuuden todistaa"

NHL:stä keskustellessa käy selväksi, että Mesikämmen uskoo Jalosella olevan paljonkin annettavaa rapakon takana. Hänen mukaansa Jalonen pystyisi toiminaan niin pää- kuin apuvalmentajana myös taalaliigassa.

− Tietämyksestä ei ainakaan jäisi kiinni. Otetaanko sitten eurooppalaisia edelleenkään vastaan, se on niin erilainen bisnes Pohjois-Amerikassa. Siellä pitää aina tuntea ja siellä on piiri pieni pyörii -leikki käynnissä. Vaikeaa sinne on kenenkään ihan ulkopuolelta tulla.

Hän muistuttaa kuitenkin, että asenteet Pohjois-Amerikassakin muuttuvat, joskin hissukseen. Myös eurooppalaisilta pelaajilta kesti pitkään todistaa, että he pystyvät pelaamaan NHL:ssä.

− Uskon, että kun mennään vuosia eteenpäin, niin valmennuspuolikin avautuu. Nykypäivänäkin valmennustietoa jo vaihdetaan Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä aika paljonkin.

Jalosta on totuttu pitämään suorapuheisena ja välillä kärkkäänäkin kommentoijana. Mesikämmen yhtyy näkemykseen, mutta haluaa kurkistaa myös ilmeisintä selitystä syvemmälle.

− Päällimmäinen käsitys on, että Jukka uskaltaa sanoa. Hän on suorapuheinen ja rehti, sanaan voi luottaa. Ei se viesti ole aina pelaajalle mieluinen, se minkä toivoisi kuulevansa, mutta hänellä on vilpitön halu viedä pelaajia ja asioita eteenpäin. Se on lopulta aika merkityksellinen asia, hän toteaa.

− Joku on sanonut, että Jukka saattaa äksyillä. Se johtuu enemmän siitä, että hän on niin fokusoitunut elämään siinä hetkessä. Että kun joku keskeneräisen työn ääressä tulee kysymään jotain, mikä ei välttämättä ole kuulijan mielestä kaiken relevantein kysymys, se voi mennä ihon alle se kysymys, Mesikämmen näkee ja toteaa Jalosen olevan lopulta fiksu herrasmies.

Mesikämmen toteaa Jalosen tehneen jo valtavan päivätyön suomalaisen kiekkoilun eteen ja uskoo, että paljon on vielä annettavaakin. Kun aktiivinen valmennusura joskus tulee päätökseen, hän sanoo Jalosen olevan oikea henkilö jakamaan valmennustietoa eteenpäin.

Haastattelun aikana Jalosen muotokuva piirtyy pienestä kulmikkuudesta ja särmikkyydestä huolimatta erittäin valoisana ja hyvänä persoonana ja valmentajana. Tätä mielikuvaa tietenkin tukevat myös kovat saavutukset. Mesikämmen tiivistää asian omasta näkökulmastaan näin.

− Ei se sattumaa ole, että hän on se menestynein valmentaja. Hän on tehnyt paljon työtä sen eteen ja paljon haastanut itseään. Varmasti on uinut syvissä vesissä ja miettinyt miten mennä eteenpäin. Mutta päättäväisyys ja periksiantamattomuus asuu siinä herrassa sisällä, mikä on sinänsä aika suomalainen ilmiö sekin.

» Lähetä palautetta toimitukselle