Lauri Marjamäki raivasi tiensä huippuvalmentajaksi kovan työn kautta, on nyt Jokereissa KHL-prässissä – "Haluan katsoa tämän kortin kokonaan"

LIIGA, KHL / Haastattelu
Lauri Marjämäki nähtiin viimeksi Liigassa Oulun Kärppien peräsimessä. Marjamäki saavutti Kärpissä 2 Suomen mestaruutta ja yhden pronssin.
Kuva © Timo Savela
Jokerit-päävalmentaja Lauri Marjamäki kertoo Jatkoajan haastattelussa kuinka hänestä tuli valmentaja, millainen hänen uransa alkutaival oli ja mitä muistoja hänellä on Liigasta.

Pöydässä vastapäätä istuu hyväntuulinen ja työlleen omistautunut huippuvalmentaja. Jokerit-päävalmentaja Lauri Marjamäki on yöllä myöhään saapunut vieraspelireissusta Helsinkiin, mutta hänellä on silti aikaa ja intoa haastatteluun seuraavana päivänä. Näin toimii todellinen ammattilainen.

Marjamäestä huokuu innostus ammattiaan kohtaan. Mies kertoo olleensa hyvin nuori ottaessaan ensimmäiset potkunsa luistimilla ja jääkiekon parissa.

– Taisin ottaa ensimmäiset kosketukseni jäähän kun asuimme Valkeakoskella lapsena. Varmaankin 4–5-vuotiaana ensimmäisiä kertoja paikallisella pihakentällä käytiin jäällä. Innokkaasti ja hyvin viihdyin siellä.

Marjamäen mukaan innostus lajia kohtaan vain kasvoi, kun edessä oli muutto Tampereelle.

– Tampereelle kun muutettiin, niin liityin 7-vuotiaana joukkueeseen ja innostus sitten tietenkin vain jatkui. Nuoruusvuosina painettiin intohimoisesti menemään sekä jääkiekkoa että jalkapalloa.

Pitkää ja mittavaa pelaajauraa Marjamäelle ei siunaantunut. Myöhäinen fyysinen varttuminen oli iso syy tähän.

– Minulla oli fyysinen kasvu vähän muita jäljessä ja sitten kun olisi pitänyt alkaa tehdä kunnolla töitä punttisalilla, niin ei enää kiinnostanut ne hommat, eikä kiinnosta vieläkään, kuten varmasti huomaa. Ura pelaajana tyssähti siinä kohtaa sitten, naurahtaa Marjamäki.

Nykyiselle tielleen Marjamäki lähti tarpomaan jo 17 vuoden iässä, kun hän aloitti tamperelaisen Kooveen C-junioreiden valmennuksessa. Tuolloin heräsi jo ajatus siitä, että valmentajan ura voisi olla oikea valinta vasta 17-vuotiaalle nuorelle miehen alulle.

– Valmentaminen alkoi 94-95, kun vanha valmentajani otti minut aisaparikseen. Oli todella tärkeää, että sain sitten jo toiselle kaudelle oman joukkueen. Valmensin siis ensimmäiset 5 vuotta Kooveeta, josta siirryin Ilveksen B-junioreihin vuonna 1999. Olin 21-vuotias siirtyessäni Ilveksen B-junioreiden vastuuvalmentajaksi.

Marjamäen siirryttyä Ilveksen B-junioreiden vastuuvalmentajaksi hän tajusi isossa kuvassa, että valmentamisesta voisi saada leipänsä.

"Kolahti isosti että tämä on se mun juttu ja tätä minä haluan tehdä."

– Silloin kun siirryin Ilveksen B-junioreihin ja oli 21 vuotta ikää, niin kolahti isosti, että tämä on se mun juttu ja tätä minä haluan tehdä. Intohimo oli niin kova ja tuntui, että minulla saattaa olla lahjojakin tähän hommaan. Päätin, että haluan katsoa tämän kortin kokonaan.

Kolmen Ilveksessä vietetyn kauden jälkeen Marjamäki tunsi tarvitsevansa jotain uutta nuorelle uralleen. Nopealla aikataululla Marjamäki siirtyikin valmentamaan nuorena 24-vuotiaana miehenä C-ikäluokkaa Espooseen ja Bluesin organisaatioon.

– Ne kolme vuotta Ilveksessä olivat hienoja kausia, mutta tuntui, että Hakametsä ja Tampere oli ainakin hetkeksi aikaa nähty ja halusin koko ajan oppia uutta niin tuntui, että johonkin muualle on päästävä. Hienoa, että pääsin sitten Espooseen, toteaa Marjamäki.

Bluesissa Marjamäki sai kokemusta usean eri ikäluokan valmentamisesta ja viimeiset vuodet kuluivatkin Bluesin Liiga-joukkueessa. Marjamäellä on Espoosta vain hyviä muistoja.

– Ensimmäinen vuosi C:ssä oli aika vaikea kun piti käydä töissä samalla ja mietin, että tuleekohan tästä mitään. Onneksi valmennuspäällikkö Saintulan Hannu antoi minulle seuraavalle kaudelle B:n niin sai keskittyä pelkästään jääkiekkoon. Seuraavat kolme vuotta A:ssa olivat varmaankin ne tärkeimmät. Menestyttiin hyvin. Voitettiin pronssia, hopeaa ja hävittiin rankkareilla kulta.

 Iso kiitos Bluesille myös siitä, että uskalsivat palkata minut vain 29-vuotiaana Matikaisen Petrin apuvalmentajaksi. Se oli hieno paikka neljä vuotta ja Bluesissa oli silloin hyvä meininki. Oltiin kahdesti finaaleissa ja kerran pronssipelissä. Paljon hyviä muistoja ja pääsi meikäläisen kaltainen nuori valmentaja näkemään ammattimaista toimintaa niinkin läheltä.

– Paljon tuli käytyä myös koulutuksia Espoon ajoilla. Liikunnanohjaajan perustutkinto ja valmentajan erikoisammattitutkinto tulevat ensimmäisenä mieleen, kertaa Marjamäki Espoon aikoja.

Paljon urallaan kokenut valmentaja on toistaiseksi ainoa valmentaja Liigan historiassa, joka on onnistunut joukkueensa kanssa nousemaan pudotuspeleissä 0–3-tappioasemasta sarjavoittoon. Tuo ihme tapahtui keväällä 2012, kun Blues kampesi runkosarjavoittaja KalPan yli puolivälierissä ja eteni aina välieriin saakka. Marjamäellä on tämä tapaus yhä kirkkaana mielessään.

– Ensimmäisellä kierroksella saatiin jo hyvä fiilis päälle Lukkoa vastaan. Voitettiin kaksi kotipeliä ja päästiin KalPaa vastaan puolivälieriin. Ei oltu siinä sarjassa kuitenkaan ihan pelin ytimessä ja hävittiinkin kolme ensimmäistä peliä. Jouduttiin ottamaan joukkueen kanssa jo pientä palaveria ja laittamaan asioita tiettyyn perspektiiviin. Sarjan sisällä tapahtui sitten asioita, jotka auttoivat meitä.

– Se on mielenkiintoinen asia, että kun se pallo lähtee pyörimään oikeaan suuntaan, niin tuntuu, että kaikki onnistuu. Ennen seitsemättä peliä tuntui, että mehän voitetaan tämä ihan pystyyn. Ikinä ennen ei ole ollut sellaista tunnetta ja voitettiin ensimmäinen erä 3–0. Siinä joukkueessa oli todella paljon voimaa ja sitoutuneisuutta. Uskomattomia pelaajia oli meillä joukkueessa tuolloin. Harmittaa kyllä välieräsarja Pelicansia vastaan, kun meillä oli vähän liikaa porukkaa telakalla ja jäätiin sillä kaudella loppujen lopuksi neljänneksi. Todella kiitollinen olen koko Bluesin organisaatiolle mahdollisuudesta valmentaa siellä, kertaa Marjamäki historiallista nousua.

Blues oli tarjonnut Marjamäelle jatkosopimusta, mutta Tampereelta lähtöisin oleva päävalmentaja halusi uralleen uusia tuulia eikä täten päättänyt jatkaa uraansa Espoossa.

Marjamäki ei ehtinyt kauaa olla työttömänä, kun hän teki sopimuksen Kärppien kanssa syksyllä 2012 ja siirtyi oululaisjoukkueen päävalmentajaksi. Marjamäen aika Oulussa oli menestyksekäs.

– Kärpät ei ollut menestynyt viimeisten vuosien aikana niin kuin olisi varmasti odotettu, ja päätin lähteä yrittämään korjata organisaation kurssia. Pääsin ihanteellisesta tilanteesta aloittamaan urani siellä. Päätettiin jo 15.4. aloittaa kesäharjoittelu. Jo valmiiksi laadukkaaseen joukkueeseen tuli tasokkaita paluumuuttajia ja kirsikkana kakun päälle muutama pelaaja suoritti läpimurtonsa.

"Harmittaa viimeinen vuosi ettei saatu kolmatta mestaruutta putkeen. Se olisi ollut jo poikkeuksellista."

– Oli upeaa aikaa, kun tiesi, että pitää pärjätä ja sitten pärjättiinkin. Harmittaa viimeinen vuosi, ettei saatu kolmatta mestaruutta putkeen. Se olisi ollut jo poikkeuksellista. Hävittiin viimeisenä vuotena myös CHL-finaali Frölundalle. Olisin tietenkin toivonut, että tarina olisi saanut kirkkaamman päätöksen, kertasi Marjamäki menestyksekästä aikaansa Kärpissä.

Marjamäki kertoo Oulun olleen todella fanaattinen kaupunki. Etenkin silloin, kun Kärpät menestyy.

– Ouluhan on sellainen hullu kaupunki kun oma seura menestyy. Tuntui kuin koko kaupunki olisi puhaltanut yhteen hiileen ja hengittänyt Kärppien kautta.

Marjamäki jakaa runsaasti kiitosta Kärppien organisaatiolle ja etenkin yhdelle yksittäiselle persoonalle oululaisjoukkueen johtoportaassa.

– Oulu oli hieno paikka työskennellä. Organisaatio oli valmis muutokseen ja sain hyvin vapaat kädet toteuttaa itseäni joukkueen kanssa. Koko ympäristö huokui positiivista henkeä, niin pelaajat, valmentajat kuin johtoporraskin.

– Haluan kiittää myös toimitusjohtajaa Juha Junnoa. Erinomainen mies työssään. Juha on valmentanut myös itse, niin hän tietää, miltä valmentajasta tuntuu. Joskus kun menin toimistolle ja huutelin rumia sanoja niin Juha tuli rauhoittelemaan, juotiin kahvit ja puhuttiin asiat halki. Juhan panos oli paitsi todella merkittävä Kärpille taloudellisesti, mutta myös minulle henkilökohtaisesti, kiitteli Marjamäki Kärppien organisaatiota ajastaan Oulussa.

Lauri Marjamäki muistaa hyvin paljon yksityiskohtia niin kausista, organisaatioista kuin pelaajistakin. Vuonna 2016 kotoisen Liigan jättänyt menestysvalmentaja ei osannut mainita yhtä tiettyä kohokohtaa Liiga-ajoilta, joten Marjamäki tiivisti parhaat muistonsa yhteen sanaan.

– Ystävyyssuhteet. Henkilökunta ja pelaajat, joiden kanssa eri organisaatioissa tutustuttiin ja joiden kanssa pidetään edelleen yhteyttä, on varmaankin paras muisto, mikä Liigasta on jäänyt. Todella hienoja ihmisiä olen saanut kunnian tavata urallani, kiteyttää Marjamäki parhaat muistonsa uransa alkumetreiltä ja Liigasta.

Tämä on ensimmäinen osa Lauri Marjamäen kolmiosaista haastattelua.

Muokattu 21.11.2019 kello 11.45: Otsikkoa muokattu. Alkuperäisessä otsikossa Jokerien päävalmentajuutta kutsuttiin Suomen himoituimmaksi valmennuspestiksi.

» Lähetä palautetta toimitukselle