Kumpi kalastaa isommat taimenet, Teemu Hartikainen vai Ahti Oksanen? − "Rahat laittaisin itseni puolesta kiinni"

MAAJOUKKUE / Haastattelu
Ahti Oksanen (vas.) ja Teemu Hartikainen nauttivat perhokalastuksesta.
Kuva © Juuso Pellava - www.jpellava.fi
Leijonien laitahyökkääjät Teemu Hartikainen ja Ahti Oksanen ovat intohimoisia perhokalastajia. Selvitimme, mitä harrastus kaksikolle merkitsee ja kumpi on kovempi kalamies.

Jääkiekkoilijan arki on tunnetusti hektistä. Pelireissuilla kuluu paljon aikaa, joten kaikki jäljelle jäävä aika halutaan viettää perheen ja läheisten kanssa. Ajankäytöllisesti se tarkoittaa sitä, että omille harrastuksille ei kauden aikana paljoa aikaa jää.

Parhaassa tapauksessa jääkiekko ei aina tunnu työltä, mutta rakastipa lajia miten paljon hyvänsä, tulee väkisinkin välillä vaikeita ajanjaksoja. Oma peli ei kulje, et saa kunnolla peliaikaa tai pääse pelaamaan haluamaasi rooliin.

Lisäksi jääkiekkoilijat ovat ihmisiä siinä missä me muutkin. Ei voi ikinä tietää, mitä kukakin oman päänsä sisällä kantaa. Kaikki heistäkin siis tarvitsevat oman rentoutumiskeinonsa.

Suomen MM-joukkueesta löytyy kaksi pelaajaa, joita yhdistää sama harrastus. Teemu Hartikainen ja Ahti Oksanen ovat intohimoisia perhokalastajia, ja kumpikin heistä mainitsee päällimmäisenä rentoutumisen ja palautumisen kalastuksen merkityksestä kysyttäessä.

Se on harrastus, joka on ollut minulle ykkönen jo pitkään.

− Se merkitsee minulle rauhaa. Se on harrastus, joka on ollut minulle ykkönen jo pitkään. Kalastus merkitsee minulle sitä, ettei mielessä pyöri muut asiat kuin se luonnossa oleminen. Se on minulle rauhottumiskeino, Hartikainen kertoo.

− Perhokalastus on pienestä asti ollut harrastus. Silloin sitä tehtiin perheen kanssa, ja nykyisin se on keino päästä rauhoittumaan jääkiekosta. Saa ajatukset muualle siellä luonnon rauhassa. Se on aina sellainen pieni meditaatioretriitti kun pääsee kalalle, Oksanen säestää.

Kumpikin Leijonien laitahyökkääjistä kertoo nauttivansa kaikenlaisesta kalastuksesta, mutta nimenomaan perhokalastus on molemmille se ykkösasia. Kokemusta kalastuksen tiimoilta on karttunut rutkasti.

− Eniten kalastan perholla, koska kaikki kalareissut minulla on aina juuri perhokalastusta. On minulla nykyään jigikalastuskin tullut tosi vahvana mukaan, koska lasten kanssa tulee paljon käytyä muutaman tunnin reissuja veneellä, ei mitään pitkiä siis. Samalla saa ruokakalaa järvestä. Ajankäytön suhteen se ollut tosi kivaa, ja samalla saa jääkaappiin täytettä. Olen tykännyt siitä tosi paljon, Hartikainen kertoo.

− Itse perhokalastus tuli aloitettua Vantaankoskella, koska olen pääkaupunkiseudulta kotoisin. Sinne lähdettiin kalastamaan kirjolohia, ja sitten jossain vaiheessa liityin Espoon Perhokalastajiin. Sitä kautta tullut kierrettyä ja opittua. Nyt sitä on tullut kohta jo parikymmentä vuotta harrastettua, perhokalastuksen SM-kilpailuja kesäisin kiertävä Oksanen muistelee.

Suosikkipaikat Suomessa

Suomessa perhokalastus on ollut kovassa nosteessa viime vuosina. Se ei ole mikään ihme, sillä lajin suhteen kotimaamme on monipuolinen. Oksanen harrastaa perhokalastusta nimenomaan monipuolisesti. Hän kalastaa pääosin haukea, kirjolohta ja taimenta, joten jokaiselle kalalajille on tietenkin omat suosikkipaikkansa.

− Riippuu mitä kalalajia lähtee hakemaan. Suurin osa ajasta tulee vietettyä täällä Etelä-Suomen kirjolohikoskilla. Hauen perään jos lähden, niin Inkoo ja Tammisaari ovat suosikkejani. Taimenpaikoista suosikkini on Huopanankoski Keski-Suomessa. Kesäkuussa on sieltä luvat varattuna.

Hartikaisella perhokalastus keskittyy pääosin taimenen ympärille. Keski-Suomen kosket ovat "Härskille" mieluisia.

− Keski-Suomesta löytyy suosikkipaikat. Konneveden koskille olemme tykänneet joka kesä tehdä reissu kaveriporukalla. Ollaan käyty Siikakoskella, Hannulankoskella ja Kellankoskella.

− Kuhmossa käytiin viime kesänä Pesosen Jannen kanssa Kaarneenkoskella ja Änättikoskella. Suomessa on paljon hyviä koskia, joten niitä on kiva välillä vaihdella. Kyllä ne Konneveden kosket ovat hyviä, koska siellä on aika isoja ne taimenet ja hienoja kaloja. Kivoja paikkoja käydä kaikki, Hartikainen luettelee.


Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Ahti Oksanen (@osakanen) jakama julkaisu

Määrää vai kokoa?

Suomessa suosituin tavoitekala on taimen, jonka kalastuksessa voi käyttää monia eri tekniikoita ja välineitä. Tehokkain kalastustapa määräytyy vuodenajan, vedenkorkeuden, hyönteistilanteen ja muiden vallitsevien olosuhteiden mukaan.

Perhot jäljittelevät kalan ravintona käyttämiä hyönteisiä ja pikkukaloja. Hyönteisjäljitelmiä ovat larvat, pupat ja nymfit (ne käsittävät vesihyönteisten toukka- ja kotelovaiheet). Lisäksi hyönteisiä jäljittelevät erilaiset pintaperhot. Streamerit puolestaan jäljittelevät taimenen saaliskaloja.

Oksaselle perhokalastus on iskenyt niin syvälle, että hän on kilpaillut lajissa.

Pikkuperhot ovat yleisesti ottaen tehokkaampia määrää tavoiteltaessa, mutta ison kalan toivossa kannattaa käyttää streamereitä. Niillä Hartikainen kertookin mieluiten kalastavansa.

− Tykkään paljon streamereillä kalastaa, koska olemme paljon ison taimenen kalastukseen paneuduttu. Siinä ei hirveästi määrää tule, mutta sitten saattaa yksi tai kaksi kookkaampaa saada. Aika isoilla perhoilla ja isojen kalojen paikkoja kolutaan. Se on itselle ollut mukavinta kalastusta, koska se on aika rentoa touhua. Siinä voit vähän seurailla koskea, että mitä siellä tapahtuu, Hartikainen fiilistelee.

Oksanen on samoilla linjoilla. Kilpakalastajana hän tietää tarkkaan, kuinka saadaan kalaa määrällisesti enemmän.

− Kyllä se on nättiä aina, kun pääsee streameriä uittamaan taimenelle. Toisaalta jos haluaa saada määrällisesti paljon kaloja, niin sitten on nymfeillä ja muilla pikkuperhoilla kalastettava, Oksanen kertoo.

Haukikalastuksessa pätevät eri lainalaisuudet. Perhot ovat isomman kokoisia, joiden heittämiseen tarvitaan huomattavasti raskaampaa kalustoa.

− Hauelle on ihan kunnon haukiperhot, eli isoja streamereitä. Niille on ihan omat välineensä, joten se on ihan eri maailma kuin taimenen ja kirjolohen kalastus, Oksanen kertaa.

Kalastuksessa Hartikaiselle on tärkeää muukin kuin itse saalis. Kalastajana hän ei ole kovin pikkutarkka, paitsi heti koskelle päästyään suurimman innostuksen vallassa.

− Kyllähän siinä aina alkuhuumassa saattaa kaikki kivien takuset heittää, mutta sitten se rauhoittuu mukavasti. Siinä on kiva sitten samalla turista kaveriporukalla. Kalastukseen meillä liittyy niin paljon muutakin kuin itse kalastus. Siellä ollaan ja jutellaan muitakin juttuja läpi. Se on tosi rentouttavaa, Hartikainen fiilistelee.

Oksaselle perhokalastus on iskenyt niin syvälle, että hän on kilpaillut lajissa. Kilpakalastuksessa tavoitellaan pääosin kalojen määrää, joten kaikki yksityiskohdat sekä varusteissa että tekniikoissa on otettava huomioon. Oksaselle tärkeintä kisaamisessa ei ole voittaminen.

− Se (kilpaileminen) on mukavaa hommaa. Kuten sanoin, niin kalalla pääsee rauhoittumaan. Kun jo valmiiksi tykkää siitä touhusta, niin kilpailemisessa hyvä motivaattori on se, että siinä pitää yrittää saada niin monta kalaa kuin mahdollista. Sen vuoksi varusteetkin on laitettava niin hyvään kuntoon kuin mahdollista.

− En minä siitä voittamisesta hirveästi stressaa, mutta on mukavaa panostaa kunnolla siihen kalastukseen aina kun muutaman kerran kesässä pääsee, Oksanen kertoo.


Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Teemu Hartikainen (@thardy70) jakama julkaisu

Hartikainen vastaan Oksanen

Mikäli kalaan lähdettäisiin heti, pitäisi kaksikosta selvittää se kovempi taimenenpyytäjä. Ennakkoasetelmissa Oksanen on molempien mukaan vahvoilla.

− En tiedä kumpi saisi isomman. Määrällisesti Ahti kyllä onkisi enemmän kuin minä. Se on niissä kisoissakin ollut, joten se saisi varmasti kyllä paljon kalaa. Jos lähdettäisiin vain ison taimenen jahtiin, niin siitä tulisi tiukka skaba, Hartikainen arvelee.

− Kyllä koen itse olevani aika vahvoilla, koska olen kilpakalastusta harrastanut jo aika pitkään. "Härski" on enemmän fiiliskalastaja. Kyllä minä rahani laittaisin itseni puolesta kiinni, Oksanen kertoo itsevarmasti.

Koska MM-kisat ovat käynnissä eikä kalaan heti päästä, on kilpailun voittaja ratkaistava vanhoilla meriiteillä.

Kalamiehen luonne nousee kummallakin pintaan, kun ennätysmitan lisäksi kerrotaan kaikki lähellekin osuneet sekä tietenkin karkuun päässeet isomukset.

− Ennätysmitta taimenessa on 67 senttiä. Saattaa olla että Hannulankoskelta tuli, Hartikainen kertoo salamyhkäisesti.

− Äyskoskelta sain viime keväänä tosi nätin korrikalan (nimitys alkukevään pintaperhokalastukselle). Se oli 64-senttinen. Semmoisia 65 sentin kaloja on aika paljon tullut, mutta kaikki yli 70-senttiset on päässyt karkuun, Hartikainen harmittelee.

Suuremman taimenen titteli menee kuitenkin Oksaselle.

− Muutaman yli 70-senttisen olen saanut. Ikinä ei ole 80 senttiä mennyt rikki, mutta ehkä joku 74–76-senttinen on ennätys. Se tuli Huopanankoskelta, Oksanen muistelee.

− Vanhankaupunginkoskelta, kun meritaimen nousee, voi saada isoja. Olen kaveriporukastani varmaan ainoa, joka ei ole 80-senttistä vielä saanut. Siellä on niitä yli 70-senttisiä tullut vaikka kuinka monta. Toki se on vähän eri asia kalastaa meritaimenta, kuin järvitaimenta.

Kisan voittaja hämmentyy itsekin ykköstilastaan.

− Eikö "Härskillä" ollut isompaa? Olen jotenkin kuvitellut, että hän on kalastanut kunnon monstereita ympäri maailmaa, Oksanen naurahtaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle