Kuva © Mikko Pylkkö mikko.pylkko@jatkoaika.com

Kotikisojen sankarit: Petri Kontiola – "Kyllä sieltä valtavalla ärsytyksellä tultiin takaisin kotiin, kun tehtiin kova työ, eikä mitään jäänyt käteen"

Haastattelu

Järjestyksessään 77. miesten MM-turnauksen isäntämaina toimivat edellisvuoden tapaan Ruotsi ja Suomi. Tällä kertaa puolivälieristä alkaen kaikki ratkaisuottelut pelattiin Tukholmassa, kun vuoden 2012 turnauksessa roolit menivät toisinpäin.

– Siirtyminen Ruotsiin loppuihin otteluihin oli kyllä hieman erikoinen juttu. Tuntuu, kuin olisi ollut eri turnauksessa. Sama fiilis on kyllä tullut kotikisojenkin aikana, kun siirryttiin kaupungista toiseen, muistelee koko turnauksen pistepörssin voittanut Petri Kontiola.

Keväällä 2013 isäntämaa voitti turnauksen ensimmäistä kertaa 27 vuoteen, kun Ruotsi kaatoi yllättäjän Sveitsin finaalissa selvin lukemin 5–1. Mitali oli Sveitsin jääkiekkomaajoukkueelle ensimmäinen MM-mitali 60 vuoteen. Suomi jäi jälleen kerran nuolemaan näppejään, kun sijoitus oli neljäs.

Turnauksen aikana yleisöä kohahduttivat Ruotsin median tekemät lööpit Leijonista ja Aleksandr Ovetškin järjesti show'n saapumalla kesken turnauksen mukaan Venäjän joukkueeseen. Huvimatka jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Ovetškin pelasi jalka murtuneena vain yhden ottelun. 

"Pelaajien kuvia oli ihan kaikkialla Coca Cola -pullojen etiketeistä lähtien"

Ennen turnausta 28 vuotta täyttänyt Kontiola oli mukana myös vuoden 2012 joukkueessa, jolloin kymmeneen peliin hyökkääjä iski kaksi syöttöpistettä. MM-turnauksessa pelaaminen kotiyleisön edessä on harvinaista herkkua, mutta suomalaispelaajat pääsivät kokemaan sen kahtena peräkkäisenä vuonna.

– Kotikisat ovat aina ainutlaatuinen kokemus, kun katsomossa on paljon perheenjäseniä ja ystäviä. Pidin paljon myös siitä, että kaupungilla oli kisahälinää ja kotiyleisön tuki oli hieno asia, Kontiola kiittelee. 

"Kotikisat ovat aina ainutlaatuinen kokemus, kun katsomossa on paljon perheenjäseniä ja ystäviä"

Kausina 2009–2014 hyökkääjä pelasi KHL:ssä, joten kotimaan kiekkohuuma sekä valtakunnan median luomat spekulaatiot kotikisoista jäivät kokematta. Arvostus jääkiekon arvoturnauksia kohtaan on kuitenkin suuri myös Venäjällä.

– Venäjällä oli paljon mainoksia kisoista, minkä lisäksi pelaajien kuvia oli ihan kaikkialla  Coca Cola -pullojen etiketeistä lähtien. Venäjällä arvostus MM-kisoja kohtaan on yhtä iso kuin Suomessakin, ja se kyllä näkyi kaikkialla

Jukka Jalosen valmentama nippu lähti turnaukseen pääosin eurooppalaisten pelaajien voimin, kun samaan aikaan Ruotsi sai kesken turnauksen mukaansa muun muassa Henrik ja Daniel Sedinin. Tunnetusti NHL-apujen uupuminen ei ole menoa hidastanut, vaikka kotiyleisö odottaakin huippuvahvistuksia joukkueeseen. 

– Joskus on ollut tilanteita, että olemme seuranneet NHL:ää, ja miettineet, että onko sieltä pelaajia tulossa vai ei. Itse olen edennyt sillä fiiliksellä, että oman tekemisen pitäisi olla sillä tasolla, että minut otettaisiin mukaan muista pelaajista huolimatta, Kontiola kertaa.

– Eipä se NHL-pelaajien puuttuminen ole suomalaisia haitannut, kun katsotaan viime vuosien pärjäämistä. Turnaus on Euroopassa pelaaville todella hyvä näytönpaikka sekä testi.

Kokenut 'Konna' Kontiola on ollut peräti seitsemän kertaa mukana MM-turnauksessa.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

Yhden aikakauden loppu

Turnausta ennen puhututti päävalmentajan vaihtuminen, sillä Jalonen siirtyi syksyllä 2013 KHL:ään, minkä jälkeen väliin mahtui niin Suomen U20-joukkueen kuin Jokereidenkin valmennuspestit. A-maajoukkueen ruoriin Jalonen palasi jälleen kaudella 2018–19. Jalosen ryhmä lähti turnaukseen pienellä profiililla, mutta lopulta mitali ei jäänyt kauas.

Suomen heikentynyt pelaajamateriaali 2010-luvulla nostettiin esiin monissa keskusteluissa. Jalosen näytöt päävalmentajana ovat kiistattomat, sillä hänen periaatteenaan oli, että yhteispelillä ja yhteiseen tavoitteeseen keskittymällä voi saada aikaan mitä tahansa.

Vuoden 2012 turnauksen jälkeen Jalonen nosti esiin maalinteon ongelman Suomessa, ja keskustelu aiheen ympärillä jatkui, kun lohkovoitosta huolimatta Leijonat iskivät viidenneksi eniten maaleja. Leijonien maaliero turnauksen alkulohkossa oli 23–14.

– Joskus maalinteon kanssa on tuskaista, vaikka sitä kuinka harjoittelisi. Pelasin itse Venäjällä vielä monta vuotta turnauksen jälkeenkin, mutta nyt Liigaan palattuani huomaan, että moni jää harjoittelemaan laukomista ja maalintekoa jäälle harjoitusten jälkeen. Se auttaa varmasti maalinteossa myös otteluissa, Kontiola kertoo.

Tulikuuma ykkösketju iski puolet alkusarjan maaleista

Suomi pelasi vakuuttavasti alkulohkossaan, sillä se voitti oman lohkonsa pisteen erolla Venäjään. Ensimmäisessä ottelussa Suomi voitti yllättäenkin vasta jatkoajalla Saksan maalein 4–3. Yli 12 000 silmäparin edessä pelatussa ottelussa Kontiola iski kaksi maalia ja syötti yhden.

– Yleisöstä sai ison tuen. Välittömästi alkulohkon ensimmäisessä pelissä olimme aika tiukoilla Saksaa vastaan, mutta saimme käännettyä ottelun voitoksi. Se antoi uskoa tulevaan ja loput alkusarjan ottelut etenivät mallikkaasti yhtä ottelua lukuun ottamatta, Kontiola muistelee.

Seuraavana päivänä Kontiolan vahva vire jatkui, kun hyökkääjä iski 1+1 tehot 2–0-lukemin päättyneessä ottelussa Slovakiaa vastaan. Maalillaan Antti Raanta pelasi vakuuttavan nollapelin, johon tarvittiin 36 torjuntaa.

Leijonat kaatoi vielä neljäntenä kisapäivänä Ranskan 3–1, minkä jälkeen joukkue koki ensimmäisen tappionsa Yhdysvalloille maalein 4–1. Ottelu oli kahden erän jälkeen tasatilanteessa 1–1, mutta Yhdysvallat voitti viimeisen erän 3–0. 

Loput kaksi alkusarjan kohtaamista Itävaltaa ja Latviaa vastaan päättyivät niin ikään Suomen voittoihin maalein 7–2 ja 3–2. Kontiola pelasi alkusarjassa ykkösketjussa yhdessä Juhamatti Aaltosen ja Janne Pesosen kanssa. Ketju oli liekeissä, sillä Kontiola löi seitsemään peliin tehot 6+6, Aaltonen 3+5 ja Pesonenkin vielä 2+4. Ketju teki siis lähes puolet alkusarjan maalimäärästä.

"Vaihtaisin kuitenkin kaikki pisteet siihen, että olisimme joukkueena menestyneet"

– Oli mahtavaa pelata kyseisten jätkien kanssa. Hommat rullasivat heti alusta lähtien automaattisesti, eikä meidän tarvinnut paljoakaan sopia asioista. Pelasimme myös samassa ylivoimakoostumuksessa ja oli mukava ja helppo pelata, kun siinäkin palaset loksahtivat kohdillee, Kontiola kiittää.

– Minulla oli paljon tuuria matkassa. Moni asia onnistui ja välillä itsekin ihmettelin, kun kiekot pomppivat sisään tai vastaavasti syötöt osuivat oman ketjukaverin lapaan.

Kontiola iski koko turnauksessa tehot 8+8, mikä on Suomen toiseksi kovin pistesaalis yksissä MM-kilpailuissa. Ykkössijan Kontiolalta nappasi Sebastian Aho, joka iski Tanskassa vuonna 2018 pisteet 9+9. Kontiolan vahva vire palkittiin MM-kisojen parhaan hyökkääjän tittelillä.

– Aina on hienoa onnistua, tehdä maaleja ja auttaa joukkuetta. Vaihtaisin kuitenkin kaikki pisteet siihen, että olisimme joukkueena menestyneet. Nyt tuntuu, että kisoista ei ole kuin muutama vanha muisto, kun kotikisojen takia muistot voisivat olla paljon makeammatkin, Kontiola kommentoi pistesaalistaan.

Turnauksen tähdistökentälliseen sekä parhaaksi hyökkääjäksi valittu Kontiola oli iloinen onnistuneesta turnauksesta, mutta joukkueen menestyminen olisi ollut tehopisteitäkin makeampaa.
Kuva © Jaakko Stenroos - http://jaskan.kuvat.fi/

"Esityksemme välierässä oli erittäin vaisu"

Suomen MM-joukkue 2013

Maalivahdit:

Joni Ortio

Antti Raanta

Puolustajat:

Lasse Kukkonen

Sami Lepistö

Tuukka Mäntylä

Teemu Laakso

Janne Jalasvaara

Ilari Melart

Ossi Väänänen

Juuso Hietanen

Hyökkääjät:

Sakari Salminen

Ville Viitaluoma

Mikael Granlund

Petri Kontiola

Jarno Koskiranta

Veli-Matti Savinainen

Lauri Korpikoski

Niklas Hagman

Antti Pihlström

Janne Pesonen

Juha-Pekka Haataja

Marko Anttila

Juha-Pekka Hytönen

Juhamatti Aaltonen

Leijonat pelasi viimeisen ottelunsa Helsingissä, kun puolivälierässä vastaan asettui Slovakia. Tiukka ottelu päättyi lopulta Suomelle maalein 4–3. Joukkue johti jo ensimmäisen erän jälkeen 3–0 Kontiolan kahdella täysiosumalla ja Ossi Väänäsen avausmaalilla. Slovakia näytti kuitenkin vaarallisuutensa kahdessa jälkimmäisessä erässä.

Voitto tiesi pelien jatkumista sekä matkustamista Tukholmaan, jossa Leijonat sai vastaansa rakkaan vihollisensa Ruotsin. Suomella oli kaikki mahdollisuudet päästä finaaliin, sillä Ruotsin pelaaminen näytti ajoittain sekavalta. Vastaavasti liian monen suomalaispelaajan taso romahti silloin, kun joukkueen olisi pitänyt pelata turnauksen paras ottelu.

– Ruotsilla oli erittäin kova joukkue kasassa ja välierä etenikin pitkälti heidän viedessä peliä. Ruotsi ansaitsi kyllä voittonsa, Kontiola myöntää.

– Olihan se kuitenkin meille iso pettymys, kun joukkueessa oli usko omaan tekemiseen, mutta esityksemme välierässä oli kuitenkin erittäin vaisu. Siinä kuljetaan pitkä taival joukkueen kanssa aina leirityksistä päätyyn saakka, niin olihan se kova paikka hävitä Ruotsille ja joutua pronssiotteluun. 

Välierän jälkeen ruotsalaislehdet ottivat ilon irti Suomen tappiosta, kun esimerkiksi Expressen kuvasi Suomen joukkuetta Muumipeikkona, jolla oli silmä mustana ja laastari turvassa. Keskustelu kävi kiivaana jo ennen ottelua, sillä Expressenin toimittaja oli esitellyt päivää ennen välieräottelua Juuso Hietaselle erikoislööppiä

Finaaliunelma rikkoutui, mutta edessä oli vielä pronssiottelu Yhdysvaltoja vastaan. Useaan otteeseen sanotaan, kuinka samaa joukkuetta on vaikea kaataa kahdesti turnauksen aikana. Yhdysvallat johti ennen viimeistä 12 minuuttia kahdella maalilla, mutta Lauri Korpikoski toi maaleillaan Leijonat tasoihin. Voittomaalikilpailussa amerikkalaiset olivat kuitenkin vahvempia, ja tuloksena oli toinen neljäs sija peräjälkeen.

– Tosiaan toinen neljäs sija putkeen. Kyllä sieltä valtavalla ärsytyksellä tultiin takaisin kotiin, kun tehtiin kova työ, eikä mitään jäänyt käteen. Joukkueessa oli paljon ensikertalaisia, emmekä vain saaneet parastamme irti tärkeissä peleissä. Eikä sillä huonolla pelillä oikein voi voittaakaan mitään, Kontiola kuvailee tappion jälkeisiä tunnelmia.

"Kevät on kiekkoilijan parasta aikaa"

Tampereella nuorena pelaajana kiekko-oppinsa saanut Kontiola muistelee lämmöllä MM-kotikisoja. Vaikka 37-vuotias hyökkääjä on ehtinyt kiekkoilla ammattilaisena jo yli 15 vuoden ajan, useat hyvät muistot liittyvät arvoturnauksiin.

– Kyllä se paras muisto vuosilta 2012 ja 2013 on se, että pääsi pelaamaan MM-tasolla kotiyleisön edessä oman maan pelipaita päällä. Jokainen niissä turnauksissa pelattu ottelu oli niin hieno muisto sekä saavutus itselleni.

Vaikka Kontiolan kausi päättyi ensimmäiseen seurajoukkueessa saavutettuun mitaliin, ovet MM-joukkueeseen pysyvät suljettuina. Siitä huolimatta 'Konna' on seurannut vierestä joukkueen rakentumista sekä odottaa innolla Nokia Arenan korkkaamista kunnolla.

– Uusi areena on ihan loistava. Siellä on hienot puitteet joukkueille. Yleisökin on hienosti löytänyt peleihin, mikä luo sen koko tunnelman halliin. Kova turnaus jälleen tulossa ja kevät on kiekkoilijan parasta aikaa, Kontiola päättää.

» Lähetä palautetta toimitukselle