Ketterä-nestori Elmeri Kaksosen vaakakupissa painaa jo muukin kuin jääkiekko – ”Kausi ja päivä kerrallaan”

MESTIS / Haastattelu
Kaksonen kuuluu imatralaisten kokeneeseen kaartiin. Arkistokuva.
Yli kymmenen kauden kotihalli ei antanut puolivälierien avauksessa erityissytykettä Ketterän kapteenille Elmeri Kaksoselle. Välejä SaiPaan ei ole lähdön jälkeen ylläpidetty, sillä Ketterässä "kaikki jutut natsaavat".

Lappeenrannan Kisapuistoon pudotuspeliavauksensa vienyt Ketterä ei pystynyt liigahallin kirkkaissa valoissa parhaimpaansa. Joukkueen kapteeni Elmeri Kaksonen, 36, suomii hienokseltaan omiensa otteita ratkaisuhetkillä.

– Oltiin pelillisesti pelin päällä, ehkä vähän tehottomia. Kaveri iski vastaan ja oli niissä tehokas. Ei ollut missään nimessä meiltä kyllä hyvä esitys, pitää vähän purkaa, mistä johtuen. Ei saatu hyviä pitkiä hyökkäyspään jaksoja kuin toisessa erässä, Kaksonen luonnehtii.

Torstaina puolivälieräpaikan varmistanut KOOVEE tuli Kisapuiston lauantai-iltaan paremmalla pelituntumalla ja latauksella. Jänne kesti siitä huolimatta, että Okko Kangasniemen tyhjiin iskemän 2–4-osuman jälkeen Ketterä oli vain minuuttia ja sekuntia myöhemmin tasoittanut pelin. Ratkaisu syntyi jatkoerässä vain 11 sekunnin pelin jälkeen KOOVEEn lainahyökkääjä Joona Korhosen lavasta.

Vieraiden selkein yliote oli maalinteon tehokkuudessa, mistä tamperelaiset saavat Kaksoselta ansaitut kehut.

– Hyviä poikiahan siellä on pelaamaan, hyvä joukkue. Ainoa, mihin me voimme vaikuttaa, on oma tekeminen, ja sen kautta me lähestymme näitä hommia, Kaksonen muotoilee.

"En mie lähde itteäni mihinkään tarjoamaan"

Savonlinnalaislähtöiselle Kaksoselle Kisapuisto on tuttuakin tutumpi halli – myös vierasjoukkueen koppi, jonka Ketterä oli ottanut käyttöönsä. 11 kautta Liigaa keltamustissa tahkonneelle konkarille pelipaikka ei kuitenkaan tuonut iltaan henkilökohtaista erityissytykettä.

– Sellainen perusplayoffpelin lataus. Kevään pelejä, niitähän tässä odotellaan melkein koko pitkä runkosarja. Näissä peleissä pitää olla parhaimmillaan. Mutta ei mitään sen enempää ekstraa mistään hallista tullut, onhan täällä vierasjoukkueen paidassa tullut käytyä ennenkin, Kaksonen kuittaa.

Keltamustien kapteenistoon ja ydinpelaajiin kuulunut Kaksonen lähti SaiPasta kaikessa hiljaisuudessa samassa yhteydessä, kun Pekka Virta eskadroonineen aloitti lappeenrantalaisten luotsina. Maakuntaan tukevasti asettunut perheenisä löysi pelipaikan kolmisenkymmentä nelikaistaista maantiekilometriä idempää ja päätyi jatkamaan siellä myös tällä kaudella. Liigan runkopelaajuus on vaihtunut Mestiksen kärkipelaajuuteen ja piste per peli -tahtiin.

Millainen on suhteesi Saimaan Palloon?

– Olisinko mie kerennyt muutaman pelin käydä tässä omien pelien välissä käydä katsomassa. Kyllähän sitä tulee seurattua Liiga-kierrokselta tulokset, ja joitakin kavereita vielä pelaa, Maalahden Kalle ja Koskirannan Jarno olivat alkukaudesta. Heidän kautta sen verran, mitä yleisesti jääkiekosta jutellaan. Totta kai siellä on paljon tuttuja, Hämäläisen Villeä ja muita.

Hämäläisen komennossa SaiPa on pelannut nyt lähes koko viime Liiga-kauden. Sama kaiku on askelten myös seuraavat kaksi kautta. Kaksonen ehti itsekin pelata hetken aikaa vanhan pelikaverinsa valmennuksessa kaudella 2020-21, kun Tero Lehterän valmennusryhmä lomautettiin ja lomautusta sen jälkeen laittomasti jatkettiin.

Yhteyttä seuran suuntaan ei virallisella tasolla ole kuitenkaan pidetty, Kaksonen valottaa.

– Ei ole mitään keskusteluja käyty. En mie itteäni lähde mihinkään tarjoamaan, kyllä mie tässä vaiheessa oletan, että soittavat perään, linjaa Kaksonen.

Sarjojen ero piilee maalin ja pelaajien hinnassa

Kaksosen kahta täyttä Mestis-kautta sävyttivät vuosi sitten lyhyet pestit HPK:ssa ja Kärpissä. Ensi käden tuntumaa sarjojen välisistä eroista Kaksosella siis on: kyse on eniten fyysisestä vääntövoimasta, jossa Ketterä oli lauantaina KOOVEEta selvästi edellä.

– Kamppailukovuus on Liigassa kovempaa, virheistä rokotetaan vielä tehokkaammin ja niitä tulee paljon vähemmän. Täällä ehkä yhden maalin hinta on löyhempi kuin Liigassa. Totta kai miehet ovat vahvempia, ja kamppailukovuus on yksi yksittäinen asia.

Maalin hinnan lisäksi eroa on luonnollisesti pelaajien palvelusten hinnoittelussa. Kaksonen ei lähde avaamaan tarkemmin, minkä verran hänen tasoisensa pelaajan saama korvaus putoaa, kun pudottaudutaan toiselle sarjaportaalle.

– Ainahan se totta kai tippuu, mutta itse en näillä kilometreillä oikeastaan enää mittaa rahassa sitä juttua. Haluan, että kaikki jutut natsaavat; tässä on kuitenkin perhettä ja muuta elämää olemassa, jotka ovat kuitenkin ehkä vielä isompia asioita kuin jääkiekko, Kaksonen sanoo.

– Liigassa voi joku tienata kolmesataa tonnia, joku sata tonnia ja joku kolmekymmentä tonnia.

Mestiksen kohdalla debatoidaan tiuhaan, täyttyykö sarjan kohdalla enää edes puoliammattilaisuuden status. Kaksonen kuitenkin vahvistaa sen, mitä Ketterä hanakasti ulospäin viestiikin: Imatralla pelaajien ei tarvitse käydä kauden aikana muissa töissä.

– Kesätöissä on sitten porukkaa, ja osa opiskelee, Kaksonen täsmentää.

Uran jatko on vielä mysteeri

Kypsässä 36 vuoden iässä Kaksonen ei sihtaile urallaan enää kovin pitkän tähtäimen maaleja.

– Kyllä tässä mennään päivä kerrallaan -moodissa ja kausi kerrallaan -moodissa, ja katsotaan sitten, mikä fiilis on. Mutta faktahan se on, että enemmän niitä vuosia on takana kuin edessä, Kaksonen tokaisee.

Hieman toista kymmentä vuotta sitten tilanne oli vielä tyystin toinen: Jääkiekkolehden kultanumerossa kerrottiin SaPKo-kasvatin ilmoittaneen tavoitteekseen A-maajoukkueen. Tuo tavoite on sittemmin jäänyt vähemmälle huomiolle.

– Kyllä se taitaa olla [kuopattu]... Jalosen Jukalla on ollut varmaan puhelinnumero väärin jossakin vaiheessa, se taisi kariutua siinä, Kaksonen leiskauttaa ja jatkaa:

– Ketterän tavoitteisiin [keskityn], ja niitä tavoitteita sitten asetetaan kausi ja päivä kerrallaan. Mennään nyt aluksi tästä playoff-sarjasta jatkoon, se on oma seuraava tavoite.

Sarja jatkuu KOOVEEN vierasryöstön jälkeen tiistaina Tampereella. Kaksonen odottaa ottelusta lauantaiseen tapaan tiukkaa kapinaa.

– Kärsivällinen pitää olla ja jauhaa, pystyä parantamaan tätä meidän omaa juttuamme ja laittaa puita siihen meidän omaan uuniin: saada tätä liekkiä isommaksi kevättä kohti, Kaksonen toteaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle