Kalevi Numminen nosti Tapparan Suomi-kiekon huipulle 1970-luvulla − "Jarl Ohlson piti Tapparan hengissä 1960-luvun puolivälissä"

LIIGA / Haastattelu
Kalevi Numminen toimi viime lauantaina Mikko Leinosen tähdistöjoukkueen valmentajana Pietarinkadun Oilersin legendoja vastaan.
Kuva © Jarno Hietanen
Kalevi Numminen on tehnyt mittavan uran Tapparassa pelaajana, valmentajana ja toimitusjohtajana. Myös Leijonissa hän oli yhteensä yli kymmenissä arvokisoissa. Numminen nosti Tapparan takaisin huipulle 1970-luvulla. Muun muassa maajoukkueaikana saadut kontaktit auttoivat luomaan kirvesrinnoille ennennäkemättömän vahvan harjoituskulttuurin.

Tapparan historian yksi suurimmista nimistä, Kalevi Numminen, 79, oli luonnollisesti mukana juhlissa viime lauantaina, kun seuran toimitusjohtaja Mikko Leinonen siirtyi tehtävistään eläkkeelle. Leinonen ehti toimia Tapparan toimitusjohtajana vuosina 1993−1996 ja 1999−2019.

Kalevi Numminen muistuttaa myös Leinosen hienosta pelaajaurasta.

− Mikki Leinonen on tehnyt ison työn Tapparalle. Hän oli Tapparan joukkueessa, kun valmensin. Siinä oli kova viisikko: Leinonen, Jukka Alkula, Martti Jarkko, Hannu Haapalainen ja Pertti Valkeapää, kertoo Numminen.

− Mikki oli kova peluri aikanaan. Hän lähti (Pohjois-Amerikkaan) ammattilaiseksi, mutta muutama mestaruus (1975 ja 1977) otettiin silloin Tapparassa aikanaan.

Tammikuun 31. päivä 80 vuotta täyttävä Numminen kehuu hyväkuntoisia entisiä pelikavereitaan, jotka olivat mukana, kun Leinosen tähdistöjoukkue kohtasi Hakametsässä Pietarinkadun Oilersin legendajoukkueen.

− Siellä oli minua vanhempiakin mukana, kuten Esko Luostarinen ja Yrjö Hakala. Olosuhteisiin ja ikään nähden oli hyvä, kun hekin pääsivät tulemaan.

Pelaajaura käynnistyi seitsemällä mitalikaudella

Kalevi Numminen pelasi SM-sarjaa kausina 1957−1969. Hänen seurajoukkueensa oli aina Tappara.

− Olen tullut seuraan (TBK) vuonna 1952. TBK:ssa ei ollut junioripuolella kuin A-, B- ja C-juniorit. C-juniorit koostuivat neljästä−viidestä kaupunginosajoukkueesta − oli Sorsapuisto, keskikaupunki, Pyynikki ja Härmälä. C-junioritason jälkeen oli vain yksi joukkue, joten vain parhaat pääsivät B-junioreihin ja myöhemmin A:han.

Jarl Ohlson oli TBK:n avainpelaaja koko minun nuoruuteni ajan. Hän kuoli vuosia sitten (vuonna 1981), mutta palasimme keskusteluissamme aina näihin nuoruusvuosiin, kertoo Numminen.

Numminen nousi edustusjoukkueeseen 17-vuotiaana, kun Ohlson oli jo siirtynyt pelaajauralta päävalmentajaksi. Vuosina 1950−1961 Ohlson toi päävalmentajana TBK:lle ja Tapparalle peräti kymmenen SM-mitalia, joista viisi oli mestaruuksia. Ohlsonia voikin tituleerata kaikkien aikojen menestyksekkäimmäksi Tappara-valmentajaksi.

Nummisen pelaajaura käynnistyi seitsemällä perättäisellä mitalisijalla. Mestaruuksia näistä oli kolme.

− Täytyy sanoa, että silloin oli hyviä juniori-ikäluokkia. Minunkin ikäluokassani oli monia maajoukkuemiehiä, kuten Jouni Seistamo, Matti Haapaniemi ja niin edelleen. Se (menestys) perustui seuran juniorityöhön, Numminen näkee.

"Jallu Ohlson piti Tapparan hengissä. Siitä on sanottu ihan liian vähän."

Hakametsän jäähallin valmistuttua Tappara putosi kuitenkin keväällä 1965 SM-sarjasta sarjaporrasta alemmas Suomen sarjaan. Numminen ei kuitenkaan Tapparaa jättänyt.

− Olin ainoa maajoukkuepelaaja, joka jäi seuraan. Muut lähtivät rahan perään Poriin, Turkuun ja Helsinkiin, kun muut seurat rupesivat ostamaan pelaajia. Sen takia heti mestaruuden takia sitten putosimme vuonna 1965.

Mestarivalmentaja Ohlson palasi vielä kerran kirvesrintojen ruoriin ja nostikin Tapparan takaisin SM-sarjaan keväällä 1966.

− Jallu Ohlson piti Tapparan hengissä. Siitä on sanottu ihan liian vähän, Numminen korostaa.

Kalevi Nummisen pelinumero 2 on Tapparan ensimmäinen jäädytetty pelinumero. Pelipaita 2 nousi Hakametsän kattoon 26.10.1996.
Kuva © Jarno Hietanen

Ohlson innosti Nummisen valmentajaksi

Kalevi Numminen alotti Tapparan apuvalmentajana jo pelaajauransa loppuvaiheessa kausina 1966−1968.

− Olin nämä Tapparan huonot vuodet mukana. Jallu Ohlson rupesi sitten kauppaamaan minulle valmennusta. Vedin Tapparan kiekkokouluja, kun vuonna 1956 Tampereelle tuli Koulukadun tekojäärata.

− Vedin kaupunginosajoukkueista parhaille C-junioreille kiekkokouluja joululomina 1956−1958. Aloin silloin jo tehdä tätä pohjatyötä. Minua rupesi kiinnostamaan valmentaminen.

"Jallu Ohlson sanoi sitten, että Kallu tää on sun hommas."

Kiekkokoulujen vetäminen innosti Nummista valmentajauralle. Niinpä hänestä tuli Tapparan päävalmentaja.

− Jallu (Ohlson) sanoi sitten, että "Kallu, tää on sun hommas". Jallu näki ja tiesi, että minä olen kiinnostunut.

Tapparan päävalmentajana Kalevi Numminen toimi kausina 1970−1979. Keväinä 1974−1979 Tappara oli kuusi kertaa peräkkäin finaaleissa − näistä se voitti kolme mestaruutta.

Harjoittelukulttuurin radikaali muutos nosti takaisin Tapparan menestykseen.

− Selvitin sen, missä jääkiekko maailmassa menee. Tunsin Carl Brewerin, Joe Wirkkusen, oli kavereita Pohjois-Amerikan päässä, kirjallisuutta... Ei se tyhjästä tullut.

− Lisäksi minun vaimoni on liikuntatietelijä ja sitä kautta olivat hänen opiskelijakavereihinsa suhteet kunnossa, kuten Tapani Ilkkaan, Antti Lanamäkeen ja Matti Suonperään, joka oli professorina kova Tapparan mies ja meidän perhetuttumme.

Mittava maajoukkueura hyödytti Tapparaa

Numminen pelasi Suomen maajoukkueessa seitsemät MM-kisat ja kahdet olympialaiset. Leijonien päävalmentaja hän oli kausina 1973−1974 ja 1977−1982.

Myös maajoukkueen kautta Numminen sai kontakteja, vaikkei hän henkilökohtaisesti tuntenutkaan muita maajoukkuevalmentajia.

− Mutta kun minä rupesin kiinnostumaan valmentamisesta, niin he tunnistivat miehen. Kaikki kävi helposti eikä kukaan sanonut, että "älä nyt tänne tule".

Nummisen apuna oli muun muassa Anatoli Tarasov, joka valmensi 1960- ja 1970-luvuilla Neuvostoliiton maajoukkueen yhdeksään maailmanmestaruuteen, kolmeen olympiakultaan ja kahdeksaan Euroopan mestaruuteen.

− Minulla olivat suhteet kunnossa. Kävin Tarasovin vieraana pari viikkoa Moskovassa. Sitten olivat Vladimír Kostka ja Ludek Bukac Tšekkoslovakiasta sekä Tommy Sandlin Ruotsista, luettelee Numminen Euroopan takavuosien korkeatasoisimpia maajoukkuevalmentajia.

− Käännätin saadun materiaalin paikallisesta kielestä suomeksi.

"Maajoukkueesta tuli se kokemus, minkä pystyin siirtämään Tapparaan."

Nummisen maaotteluaika antoi hyvät eväät luoda menestyksekäs Tappara.

− A-maajoukkueessa olin pelaajana mukana 143 ottelussa ja valmentajana 165 ottelussa. Valmentaja-ajan ottelut eivät ole tilastoissa, mutta minulla oli päiväkirja, johon numeroin jokaisen valmennettavan ottelun.

− Tästä saa sen kuvan, että olin maajoukkueessa paljon pelaajana ja valmentajana. Ja sieltä tuli se kokemus, minkä pystyin siirtämään Tapparaan, Numminen kertoo.

Harjoituskulttuuriin liittyivät myös ulkomaan pelireissut, jotka antoivat uutta näkemystä.

− Meillä oli Tapparassa linja-auto, jolla menimme ennen kautta Ruotsiin. Siellä olimme viikon pelaamaan harjoituspelejä ruotsalaisia vastaan. Se oli opettavaista. Siellä oli ihan erilainen ympäristö kuin Suomi-kiekossa.

Kalevi Numminen (oikealla) nosti Tapparan Suomi-kiekon huipulle 1970-luvulla.
Kuva © Jarno Hietanen

Leinonen tuli Nummisen jälkeen toimitusjohtajaksi

Runkosarjasta 1970−1971 alkaen mitattuna Numminen onkin ollut Tapparan toiseksi tehokkain päävalmentaja. Hän valmensi kymmenen päävalmentajakautensa aikana Tapparalle 60,1 % tarjolla olleista sarjapisteistä.

Nummisen edellä tilastossa on vain Jussi Tapola, jonka vastaava prosentti on 64,4. Tosin Tapola on ehtinyt toimia Tapparan päävalmentajana vain kolme kautta (2014−2017).

Tapparan toimitusjohtajana Numminen työskenteli kausina 1986−1993. Tappara voitti kolme mestaruutta keväinä 1986−1988, mutta 1990-luvun alku oli menestykseen tottuneelle Tapparalle vaikea.

Numminenkin kävi Tapparan päävalmentajana 12.11.1991−27.2.1992, kun hän korvasi tehtävässä yhtäjaksoisesti syksystä 1985 alkaen toimineen Rauno Korven. 19 ottelussaan Numminenkaan ei saanut Tapparaa vireeseen.

Kauden 1991−1992 veti loppuun Pertti Hasanen. Tappara säilyi SM-liigassa karsintojen kautta, joissa kirvesrinnat voitti Kärpät voitoin 3−1.

− Tapparahan on jatkanut Mikki Leinosen johdolla seuran toimintaa. Minä en ole mukana muuten kuin katsojana. Uudet tuulet saavat uutta vauhtia, kun nyt Mikki jää eläkkeelle.

» Lähetä palautetta toimitukselle