Kuva © Ak Bars

KHL:stä kotiutunut Jaakko Valkama kaipaa kotimaisten torjujien uutta nousua – "Ulkomaalaisten maalivahtien lisääntyminen Liigassa on huolestuttavaa"

Haastattelu

– Kausi oli lopulta poikkeuksellinen jopa kahteen edeltävään koronakauteen verrattuna, kuudennen kautensa KHL:ssä Ak Bars Kazanin maalivahtivalmentajana päättänyt Jaakko Valkama tiivistää.

– Oli loppupeleissä aika nihkeää. Oli paljon vaihtuvuutta edellisestä kaudesta: kaikki ulkomaalaispelaajat vaihtuivat ja monta tärkeää ison ruudun venäläistä. Mentiin aika kapealla kokoonpanolla, mikä ei ole Ak Barsille tyypillistä. Yleensä on ollut joukkueen vahvuus, että reservissä on riittänyt leveyttä.

Alkukausi sujui vielä ilman koronasta johtuvia ottelusiirtoja, mutta ennen olympiataukoa otteluita jouduttiin siirtämään niin paljon, että tauon aikana tehtiin päätös, ettei runkosarjaa jatketa olympialaisten jälkeen.

– Saatiin kolme kanadalaispelaaja juuri ennen olympiataukoa ja he taisivat neljä tai viisi peliä ehtiä pelata. Olympiatauko oli totta kai tiedossa, mutta meitä olisi jeesannut, jos olisi muutama kierros runkosarjaa pelattu ennen pudotuspelejä, kuten alunperin oli tarkoitus.

– Jokaisella joukkueella oli tietysti kärkipelaajiaan eri maajoukkueissa, mutta itselle tilanne oli uusi. 2018 olin Kunlunissa ja pelit päättyivät runkosarjaan eli samoihin aikoihin kuin alkoi olympiatauko.

Lisäksi Valkaman valmennettava Timur Biljalov oli seitsemän viikkoa Venäjän olympiakomitean joukkueen mukana Pekingissä, mutta Ivan Fedotov pelasi olympiajäillä kaikki pelit.

– Biljalovilla ei ollut ylimääräiseen harjoitteluun mahdollisuutta, olympialaisten protokolla oli sellainen. Tilanne oli haastava, ja siihen nähden Biljalov suoriutui ihan hyvin, mutta ensimmäisellä kierroksella kun putoaa, ei sitä voi pitää muuna kuin epäonnistumisena.

Aikataulu olympialaisten päättymisen ja pudotuspelien alkamisen välillä oli tiukka. Lopulta Ak Barsin pelit päättyivät jo ensimmäiselle kierrokselle.

– Taidettiin viikon verran ehtiä Biljalovin kanssa treenata ennen pudotuspelejä, ja piti paneutua myös hänen fysiikkaansa. Hän oli seitsemän viikkoa pelaamatta ja muistaakseni 45 minuuttia oli päivittäin harjoittelua eli meidän piti valmistella, että hän jaksaa pelata joka toinen päivä.

– Ihan hyvin siinä onnistuttiin, eikä hän fyysisesti kyykännyt. Pelitkin tietysti loppuivat aikaisin eli ei voi tietää, miten olisi käynyt, jos olisi pitänyt pelata vielä toista kuukautta.

Biljalov ja Valkama tekivät yhteistyötä kahden kauden ajan.
Kuva © Ak Bars

Tuttu ja uusi valmennettava

27-vuotias Biljalov oli ensimmäistä kertaa KHL-urallaan selvä ykkösvahti, mutta kauteen valmistautumisessakin oli uutta.

– Hän kävi edelliskauden jälkeen sekä polvi- että nilkkaoperaatiossa ja oli vielä saman jalan vammat kyseessä. Elokuun puolivälissä aloitettiin jääharjoittelu pikkuhiljaa ja syyskuun puolivälissä hän jo pelasi ekat pelit. Hänen kanssa käytiin paljon läpi, että nyt täytyy asioita muuttaa.

Biljalovilla on melko pitkä loukkaantumishistoria eli käytännössä jokaisella ammattilaiskaudella hän on ollut eri pituisia aikoja loukkaantuneena ja joillain kausilla useita kertoja.

– Sen kanssa tehtiin paljon töitä ja muutettiin tekniikkaa, että hän pystyisi rakentamaan ammattilaisuraa ilman loukkaantumisia joka kausi. Siinä kyllä onnistuttiin, ja hän itsekin tiedosti, että seuraava isompi vamma voi päättää koko uran. Hän pystyikin ensimmäistä kertaa urallaan kantamaan ykköstorjujan vastuuta.

Ak Barsin toinen maalivahti päättyneellä kaudella oli 31-vuotias Igor Bobkov, jolla on kausilta 2010–15 pelikokemusta Pohjois-Amerikasta OHL:stä, AHL:stä ja ECHL:stä. KHL:ssä isokokoinen venäläinen pelasi seitsemännen kautensa, kauden 2020–21 päätteeksi Bobkov voitti Avangard Omskissa Gagarin Cupin.

– Bobkovin suhteen oli odotukset korkealla ja toivoin pystyväni häntä auttamaan. Hän oli viimeisen päälle ammattilainen ja halukas oppimaan ja tekemään töitä, mutta jostain syystä peleissä ei vain onnistunut.

Kokenut torjuja oli tottunut Avangardissa olemaan kiistaton ykköstorjuja, mutta Ak Barsissa oli Biljalov taistelemassa peliajasta. Valkama mietti tämän mahdollisesti vaikuttaneen Bobkovin pelaamiseen.

– Paras jakso hänellä oli kauden alussa, kun Biljalov oli vielä sairaslistalla. Silloin Bobkov pelasi jämäkästi, kun oli isossa vastuussa.

Erilaisen roolin lisäksi Bobkov joutui totuttelemaan myös uuteen pelisysteemiin.

– Hän oli Avangardissa tottunut tiiviiseen oman alueen puolustamiseen, missä maalinedusta oli todella tukossa ja tiivis. Siellä heidän sapluunansa oli, että maalivahti pystyi olemaan passiivisempi ja sai keskittyä pääasiassa vaarallisemman alueen ulkopuolelta tuleviin kuteihin. Meillä oli erilainen systeemi ja esimerkiksi alivoimalla aggressiivista karvausta.

– Henkilökohtaisesti oli pettymys, ettei homma toiminut. Bobkovin asenteessa tai motivaatiossa ei ollut mitään vikaa.

Bobkovin ura Ak Barsissa jäi toistaiseksi yhteen kauteen, sillä ensi kaudeksi venäläinen siirtyy Avtomobilist Jekaterinburgiin.
Kuva © Juuso Pellava - www.jpellava.fi

Kokonaisvastuu maalivahtivalmennuksesta

Valkama työskenteli molemmat Ak Bars -kautensa päävalmentaja Dmitri Kvartalnovin johtamassa valmennusryhmässä, ja ensimmäisen kerran he tekivät yhteistyötä Lokomotiv Jaroslavlissa kaudella 2018–19. Valkamalla on kokonaisvastuu maalivahtipelistä, mikä ulottuu myös aloittavan maalivahdin valintaan.

– Hän kysyi aina mielipidettäni aloittavasta maalivahdista ja luotti siihen. Teimme myös yhdessä suunnitelmaa ennakkoon, kun runkosarjassa on kolmen pelin viikkoja, että miten kuormaa jaetaan viikon aikana. Varsinkin kahtena viimeisimpänä kautena Kvartalnov antoi minun päättää peluutuksesta.

– Minulla on kokonaisvastuu maalivahtivalmennuksesta ja tuloksesta siinä, niin olisi huono yhtälö, jos en saisi vaikuttaa pelaavaan maalivahtiin. Toimintatavoissa on tietysti eroa valmentajien välillä.

"OLISI MAHTAVAA ITSE OLLA VAIKUTTAMASSA SIIHEN, ETTÄ NUORET SUOMALAISET PÄÄSISIVÄT OTTAMAAN ENSIASKELEENSA AMMATTILAISIKSI KOTIMAAN PÄÄSARJASSA."

Valkaman mukaan Ak Barsissa on aina ollut kaksi maalivahtivalmentajaa. Suomalaisvalmentajan ensimmäisellä kaudella työparina oli 20 vuotta seurassa työskennellyt Sergei Abramov, joka siirtyi täksi kaudeksi seuran junioriakatemiaan. VHL:stä puolestaan nostettiin täksi kaudeksi Aleksandr Agopejev edustusjoukkueeseen toiseksi maalivahtivalmentajaksi.

– Syyskuun lopusta kun Biljalov palasi kehiin, työnjako oli sellainen, että jäällä minä treenautin Biljalovia ja Agopejev toisessa päädyssä Bobkovia. Minulla oli kokonaisvastuu ja suunnittelin harjoitukset, yhteistyö toimi meillä hyvin. Hän jatkaa Kazanissa myös tulevalla kaudella.

Kaudet KHL:ssä toivat Valkamalle sen verran kielitaitoa, että hän pystyi kommunikoimaan sekä muun valmennusryhmän että valmennettavien kanssa venäjäksi.

– Tämä toinen maalivahtivalmentaja esimerkiksi ei käytännössä englantia puhunut ja Biljalovinkin kanssa puhuimme paljon venäjää. Bobkov taas puhui hyvää englantia, kun on pelannut Pohjois-Amerikassa. Olen tyytyväinen, että kieli on tarttunut sen verran, että sillä pärjää.

“Olimme helpottuneita, että pääsimme ilman ongelmia pois maasta”

Olympiatauko ja runkosarjan typistyminen olivat jo isoja poikkeuksia tavalliseen kiekkokauteen verrattuna, mutta olympialaisten jälkeen, 24. helmikuuta, alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa teki kaudesta vielä erityisen poikkeuksellisen.

– Kun sota Ukrainassa alkoi, seuran ja alueen ylin johto tulivat puhumaan joukkueelle, mikä tilanne on ja pitivät vielä erikseen meille ulkomaalaisille palaveria, missä jokainen sai vapaasti kertoa ajatuksia ja huolia.

Ak Barsissa muita ulkomaalaisia olivat kanadalainen apuvalmentaja Mike Pelino, kanadalaispelaajat Jordan Weal, Jason Demers, Mark Barberio ja Eric Fehr sekä yhdysvaltalaispelaaja Steven Kampfer.

– Sovimme yhdessä, että mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Jos joku olisi lähtenyt, olisimme lähteneet kaikki samaan aikaan. Seura ja alueen johto myös vakuuttivat tekevänsä kaikkensa auttaakseen ulkomaalaiset pois maasta, jos olisi ollut ongelmia löytää matkustusreittejä tai tilanne olisi Venäjällä muuttunut.

Valkama päätyi muiden ulkomaalaisten tavoin jatkamaan kauden loppuun Venäjällä.

– Kun tuli tieto, miten johto mahdolliseen lähtöön suhtautuu, se helpotti painetta lähteä. Elettiin ja seurattiin tilannetta yhdessä ulkomaalaisten kanssa päivä kerrallaan.

– Perheeni palasi Suomeen heti helmikuun lopussa, ja me ulkomaalaiset lähdimme sitten heti kauden päätyttyä. Olimme kaikki helpottuneita, että pääsimme pelien päätyttyä ilman ongelmia pois maasta.

Vaikka arki Kazanissa ei muuttunut, oli kokemus sodan varjossa elämisestä uskomattoman tuntuinen.

– Ei tällaista tilannetta etukäteen olisi voinut kuvitella, eikä olisi tarvinnut kokeakaan. Jokaisella oli kotimaassaan huolestuneita sukulaisia ja olimme kaikki yhtä epätietoisia, missä mennään. 

Valkama kantoi kokonaisvastuuta Ak Barsin maalivahtivalmennuksesta.
Kuva © Ak Bars

“Totta kai kiinnostaa valmentaa eurooppalaisissa huippusarjoissa”

Valkama on KHL:n lisäksi valmentanut ainoastaan eri ikäluokkien SM-sarjoissa, eikä ensi kaudellekaan ole seurapaikkaa tiedossa.

– Kauden aikana tuli kyselyitä, mutta oli tarkoitus olla vielä yksi kausi Kazanissa. Kun kävi selväksi, etten siellä voi jatkaa, Euroopan sarjoissa oli paikat jo täytetty. Lähdin U20 SM-sarjasta KHL:ään, niin totta kai kiinnostaa valmentaa eurooppalaisissa huippusarjoissa: Liiga, SHL, NL, DEL. Haluan kartuttaa omaa kokemustani.

"Seura vakuutti tekevänsä kaikkensa auttaakseen meidät ulkomaalaiset pois maasta"

Tulevan kauden Valkama aikoo pyörittää valmennusyritystä kollega Marko Toreniuksen kanssa.

– Meillä on Bluesista yhteistä historiaa: hän oli Liiga-joukkueessa ja itse olin junnupuolella. Ollaan pidetty yhteyttä Blues-vuosien jälkeen ja puhuttu maalivahtipelistä. Olemme samalla sivulla ja olen häneltä oppinut paljon.

– Tämä tuntuu tällä hetkellä sen verran hyvältä, ettei tarvitse tarttua ensimmäiseen tarjoukseen.

KHL:stä on jo siirtynyt muun muassa suomalaisia ja ruotsalaisia huippupelaajia Euroopan muihin sarjoihin, mutta KHL:ssä on ollut myös länsimaista valmennusosaamista. Valkama on vain yksi monista KHL:ssä valmentaneista suomalaisista, joiden osaamista voitaisiin mahdollisesti jollain aikataululla hyödyntää kotimaisessa kiekkoilussa.

– Ulkomaalaisten maalivahtien lisääntyminen Liigassa on huolestuttavaa. Ulkomaalaiset ovat monesti halvempi vaihtoehto, mutta nykyinen kehityskulku, että hankitaan nuoria tšekkejä ja venäläisiä kotimaisten U20 kisavahtien sijaan, olisi tärkeää päästä kääntämään.

Valkaman mielestä suomalaisessa pääsarjassa pitäisi ensisijaisesti kasvattaa kotimaisia maalivahteja huipulle.

– Olisi mahtavaa itse olla vaikuttamassa siihen, että nuoret suomalaiset pääsisivät ottamaan ensiaskeleensa ammattilaisiksi kotimaan pääsarjassa. Se on tietysti vuosien työ, mutta erittäin tärkeää koko suomalaisen kiekkoilun kannalta.

– Käytännössä jokainen iso kiekkomaa ja iso osa pienemmistä tekee hyvää työtä maalivahtivalmennuksessa, eikä Suomella ole etulyöntiasemaa, kuten vielä 90-luvulla tai 2000-luvun alussa. Totta kai meillä on edelleen paljon tietoa ja osaamista, mutta se pitäisi saada ohjattua niin, että kotimaiset veskarit pystyisivät parikymppisinä tai pian sen jälkeen ottamaan Liigassa vastuuroolin.

» Lähetä palautetta toimitukselle