Ilves taistelee tosissaan Liigan kärkisijoista − apuvalmentaja Olli Salo avaa menestyksen saloja: "Kyllä kiekko liikkuu nopeammin kuin mies ja kiekko"

LIIGA / Haastattelu
Olli Salo toimii Ilveksen apuvalmentajana.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

Ilveksen kauden ensimmäiset kierrokset sisälsivät dramatiikkaa, sillä tamperelaisjoukkue hävisi kaikki kauden viisi ensimmäistä otteluaan. Kun seitsemän kierrosta oli ehditty uutta liigakautta pelata, korvasi Jouko Myrrä Karri Kiven päävalmentajana. 

Valmentajavaihdoksen jälkeen laiva alkoikin kääntyä. Ensin tahti muuttui hitaasti, kunnes loka-marraskuussa kurssi kääntyi pystysuoraan ylöspäin. Ilves napsi voittoja ja pisteitä, oli vastassa kuka tahansa. 

Tupsukorvat nousivat taistelemaan Liigan kärkisijoista ja alkoi hengittää paikallisvastustaja Tapparan niskaan sarjataulukossa. Joukkueiden välisissä kohtaamisissa Ilves nousi myös hallitsijaksi. 

Vuoden vaihteen jälkeen kone hieman alkoi yskähdellä, mutta laiva seilasi kuitenkin eteenpäin ja oikeaan suuntaan. 

Yksilöt ovat alkaneet loistaa, mistä osoituksena Eemeli Suomi on noussut Liigan pistepörssin kärkeen. Tilastot ovat myös tykänneet Ilveksestä: tamperelaiset ovat esimerkiksi tehneet sarjassa eniten maaleja.

Tätä taustaa vasten herää kysymys, mikä Ilveksen pelaamisessa on ollut niin hyvää?

− Joukkue puhaltaa ennen kaikkea niin hyvin yhteen ja ovat valmiita tekemään toinen toiselleen hommia. Meillä on hyvin liikkuva joukkue, johon olemme pystyneet yhdistämään kiekollista pelaamista, joka on pitänyt meidän viisikkoa hyvin nipussa, Ilveksen apuvalmentaja Olli Salo kertoo Jatkoajalle ja jatkaa:

− Olemme pystyneet vauhdikkaasti pelaamaan suoria hyökkäyksiä, antamaan sieltä jatkopainetta ja ennen kaikkea olemme pystyneet käyttämään meidän liikettämme hyväksi.

Ilveksen syöttötyöskentely tukee hyvin liikkuvia pelaajia. Kiekko liikkuu parhaimmillaan kovalla tempolla lavasta lapaan samalla, kun maisema vaihtuu tiuhaan. Ilves ei kuitenkaan puske peliä, vaan malttaa rytmittää kiekollista peliään, kun peli sitä kutsuu puoleensa. Vaikka pelin avaamisessa käytettäisiinkin hidasta rytmiä, pyrkii Ilves senkin aikana syöttelemään vikkelästi.

Siten Ilves luo aikaa ja tilaa itselleen sekä liikuttaa syötöillään, että liikkeellään vastustajaa. Samalla Ilveksen pelinopeus pysyy korkeana.

"Haluamme rakentaa syöttöketjuja ja että kiekolliselle löytyisi aina vähintään yksi tai kaksi vaihtoehtoa"

− Kyllä kiekko liikkuu edelleenkin nopeammin kuin mies ja kiekko. Haluamme rakentaa syöttöketjuja ja että kiekolliselle löytyisi aina vähintään yksi tai kaksi vaihtoehtoa. Siltä puolelta meidän pelaamisemme hyvin pitkälti rakentuu, että meiltä löytyy aina läheltä tuet, Salo toteaa.

Ilveksen hyökkäyspelaamisessa leimallista on viisikon tiiveys, joka näkyy lähes jatkuvasti heidän pelaamisessaan. Ilves pyrkii myös hyökkäämään ensisijaisesti tasavoimaisena.

− Sanotaan näin, että jos koko ajan hyökkäät alivoimaisena, niin kyllähän silloin viisikkopelaamisessa on jotain mätää. Haluamme, että meillä tulisi paljon tasavoimaisia (hyökkäyksiä), ovat ne 3−3-hyökkäyksiä tai 2−2-hyökkäyksiä, mutta että sen jälkeen löytyisi vielä puristavia pelaajia, jotka olisivat neljännet ja jopa viidennet, Salo avaa.

Salon mainitsemat neljännet ja viidennet pelaajat ovat usein puolustajia, jotka nousevat tukemaan hyökkäyksiä ja siten lisäävät suorahyökkäämiseen uhkaa. 

Puolustajien nousut myös lisäävät puolustuspelin valmiuksia, kun kiekonmenetyksen tai laukauksen jälkeen viisikko on valmiina tiivis, kun pitää alkaa paineistaa vastustajaa. 

Puolustajille onkin annettu lisenssi nousta tukemaan hyökkäyksiä.

− Kyllä, etenkin jos haluaa suorahyökkäämistä. Kun puolustajat nostavat, niin kaikista suorista hyökkäyksistä ei tule paikkoja, mutta niistä tulee kuitenkin jatkopaineet ja siten meillä on puolustajat aktiivisesti mukana hyökkäysalueen paineistamisessa.

Kiekottomassa pelissä on myös kaksivaiheisuutta. Ilveksen työkalupakista löytyy nimittäin myös keskialueen ohjauspeli eli trap.

Vaikka ensisijainen painotus on paineistuspelaamisessa, tulee ottelussa hetkiä, jolloin pitää turvautua keskialueen ohjauspeliin.

− Totta kai meillä on se. Mitä vähemmän me siihen joudumme, sitä paremmin ehkä olemme olleet pelin päällä. Siihen olemme aina pyrkineet, että olisimme aina pelin päällä, kontrolloisimme tietyllä tavalla pelin tapahtumia, mutta totta kai tulee väkisin vaiheita trapille.

− Isoin toive siinä on, että saisit trap-pelaamisella riiston tehtyä tai saat vastustajaa hidastettua ja he joutuisivat pelaamaan huonon päätykiekon ja siitä pystyisimme hyvin viisikkona avaamaan peliä, Salo jatkaa.

Vaikka Ilveksen viisikkopelaaminen on ollut varsin hyvissä uomissa jo pidemmän aikaa, löytyy pelistä silti kehityskohteita. Asioita, jotka korostuvat pudotuspeleissä.

− Ihan selkeästi tietynlainen kamppailupelaaminen. Olemme ihan hyvin puolustaneet omaa maalinedustaamme, mutta kun mennään kevättä kohti, kamppailupelaaminen ja molempien maalien maalinedustilanteiden voittamiset korostuvat.

Myös edellä mainittu keskialueen ohjauspeli on yksi kehityskohteista.

− Se on varmasti yksi osa-alue, jota meidän pitää pystyä vähän hiomaan ja saada nippua siinäkin vielä tiiviimmäksi. Jos mietitään, että pystymme hyökkäysalueella hyvin pelaamaan ja paineistamaan tiiviinä ja omalle alueelle tullessa meillä on tiiviinä paketti, niin ehkä noihin ohjaustilanteisiin meidän pitää saada tiiveyttä lisää, Salo painottaa.

− Tyytyväisyys tappaa kehityksen, emmekä ole vielä tyytyväisiä.

Maalineduspelaaminen korostuu pudotuspeleihin mentäessä.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

"Kaari meni kaikin puolin väärään suuntaan"

Keskiviikkoiltana Ilveksen pelaamisen taso ei riittänyt HIFK:ta vastaan. Ilves pystyi vielä avauserässä rytmittämään peliä varsin monipuolisesti, mutta toisesta erästä eteenpäin vaikeudet alkoivat kasautua.

HIFK sai paineistuspelaamisensa toimimaan, mitä edesauttoi Ilves-pelaajien heikot syötöt ja niiden vastaanottamiset.

− Kaari meni kaikin puolin väärään suuntaan. Starttasimme ihan kohtalaisesti ensimmäisen erän, mutta meidän peli heikkeni koko ajan. Totta kai HIFK pelasi todella vahvan kotipelin, he olivat todella valmiita kamppailemaan, mutta me emme olleet valmiita siihen. Meillä jäi tosi torsoksi, Salo miettii.

Salo huomauttaa, että Ilves ei pystynyt vastaamaan HIFK:n heittämään haasteeseen.

− HIFK ei ehkä tullut ensimmäisessä erässä niin kovaa, mutta sitten toiseen erään he lisäsivät omaa painetta paljon. Me ei taas pystytty siihen vastaamaan.

− Ehkä siinä kohtaa olisi pitänyt pelata vähän yksinkertaisemmin, juoksuttaa tietyllä tavalla HIFK-hyökkääjiä, kun he tulivat syvälle kolmellakin (pelaajalla) antamaan paineen. Olisi pitänyt vaan purkaa keskialueelle useammin kiekkoa, mutta turha on jossitella, HIFK oli meitä selkeästi edellä.

Tappion myötä Ilves putosi sarjataulukossa neljänneksi, kun Kouvolan KooKoo voitti samaan aikaan oman ottelunsa. Joukkueet kohtaavat toisensa heti perjantaina Tampereella.

HIFK-tappiosta huolimatta Ilves pysyy edelleen yhtenä tämän kevään seuratuimmista joukkueista. 

» Lähetä palautetta toimitukselle