Kuva © Samuli Huikuri - https://www.instagram.com/shuikuri/

Ilves-puolustaja Johanna Siira ei anna kesällä diagnosoidun suolistosairauden lannistaa: “Haaveissa on pelata ulkomailla ja oikeasti ulosmitata oma potentiaali”

Haastattelu
Tradenomiopintojen yhdistäminen pääsarjakiekkoiluun on herkästi stressaavaa, mutta lievittääkseen haavaisen paksusuolentulehduksen oireita Johanna Siira pyrkii pitämään stressitason matalalla. Myös avoimuus helpottaa sairauden kanssa pärjäämistä.

Naiskiekkoilu on todellista rakkaudesta lajiin -toimintaa: Naisten Liigan pelaajat eivät ole ammattilaisia, vaan pelaamisen ohella arkeen kuuluu töitä tai opiskelua. Ilves-puolustaja Johanna Siiran arkea rytmittää rakkaan lajin lisäksi ammattikorkeakouluopinnot.

– Kiirettä pitää elämässä. Opiskelen Hämeenlinnassa liiketalouden tradenomiksi toista vuotta. Satunnaisesti tulee myös käytyä töissä, kun on aikaa.

24-vuotiaalla Siiralla on viimeisen vuoden aikana ollut haastetta myös yksityiselämässä, sillä hän sai pitkän oireilun jälkeen kesällä haavaisen paksusuolentulehduksen diagnoosin. Kyseessä on tulehduksellinen suolistosairaus, joista käytetään lyhennettä IBD (=Inflammatory Bowel Disease).

– IBD-diagnoosin sain alkukesästä, mutta asian selvittely lähti liikkeelle alkuvuodesta. Olin silloin todella uupunut: oli uniongelmaa ja ruokahaluttomuutta. Kroppa ei kestänyt edes harjoittelua, niin jääkiekon laitoin ensimmäisenä jäihin ja kevensin myös opintoja.

– Olo ei kuitenkaan tuntunut yhtään parantuvan, niin sitten alettiin selvittää, mistä oireet voisivat johtua. Uutinen oli itselleni vain helpotus eikä šokki. Minulle on helpompaa tietää, mikä vaivaa ja miten hoidetaan kuin olla epätietoisuudessa.

Siira kertoo arkensa muuttuneen toistaiseksi vähän IBD-diagnoosin myötä.
Kuva © Samuli Huikuri - https://www.instagram.com/shuikuri/

Uuden elämän opettelua

Haavaisen paksusuolentulehduksen tyypillisimpiä oireita ovat pitkäkestoinen ripuli ja vatsakivut, mutta haavaista paksusuolitulehdusta sairastavalla esiintyy tavallista enemmän oireita myös suoliston ulkopuolella, kuten erilaisia niveloireita, silmätulehduksia sekä rasvamaksa ja muut maksan oireet ja sairaudet.

Vaikka taudille tyypillistä onkin oireilun aaltoilu, on tällaisen sairauden kanssa haastavaa pelkästään elää tavallista arkea – saati pelata jääkiekkoa pääsarjatasolla. Siira ei kuitenkaan toistaiseksi näe jääkiekon lopettamista vaihtoehtona.

– Viime kaudella tuli pelaamiseen niin pitkä tauko, että tällä hetkellä parasta on, kun voin vaan nauttia pelaamisesta. Tavoitteet on tällä hetkellä ehkä vähän jäissä, mutta esimerkiksi Suomen mestaruutta minulla ei vielä ole, ja muutaman hopean jälkeen olisi kyllä siistiä olla jonain päivänä Suomen mestari. Haaveissa on myös pelata ulkomailla ja oikeasti ulosmitata oma potentiaali.

Jaksamisen näkökulmasta olen pohtinut, että johtuiko se alkuvuoden uupumus suolistosairaudesta vai aiheuttiko ylikuormitustila sairauden puhkeamisen.

Intohimon lisäksi paluuta kiekkoiluun helpotti se, että toimiva lääkitys löytyi nopeasti.

– Kortisonikuuri alkoi saman tien, mutta se ei meinannut tulehdusta poistaa. Ylläpitolääkitys aloitettiin myös ja sitä kun säädettiin kortisonikuurin jälkeen, niin paikallishoidolla eli peräpuikoilla saatiin tauti remissioon eli oireettomaan tai vähäoireiseen tilaan, joka on jatkunut nyt hyvän tovin.

– Kortisoni vaikutti kroppaan tosi rajusti, mutta onneksi on toistaiseksi tarvinnut syödä vasta yksi kuuri.

Siiran sairaus on lääkärin mukaan toistaiseksi ollut vähäoireinen ja helppo, mutta kokemusta sairauden kanssa elämisestä on vasta reilut puoli vuotta.

– Kun on tauti, joka reagoi herkästi stressiin, niin kroppa kyllä muistuttaa, kun on stressaavampaa aikaa ja silloin saa vessassa rampata vähän tiheämmin. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole arkeani merkittävästi rajoittanut.

– Tuntuu kuitenkin, että kroppa muistuttaa tosi rajusti, jos jätän itsestä huolehtimisen vähemmälle esimerkiksi ruokavalioon liittyvissä asioissa. Ja toisaalta tuntuu, että kroppa on herkillä reagoimaan aika pienistäkin muutoksista.

Ruokahaluttomuus on ollut Siiralle haastavin oire.

– Ravitsemus on sieltä diagnoosin saamisesta asti vaatinut tosi paljon työtä, kun ruokahalu ehti ottaa pitkän aikaa osumaa, ja ravitsemusterapeutin kanssa olemme työstäneet sitä puolta. Ihan alusta sai opetella taas syömään.

Siiralle on muodostunut rutiiniksi syödä pelireissuilla omia ruokiaan.

– Se auttaa myös mieltä, kun tiedän, mitä ruoka sisältää, niin tiedän, ettei se rasita vatsaa. Ruokahaluttomuus on haastavinta, että saan riittävästi energiaa harjoitteluun, pelaamiseen ja ihan arjen pyörittämiseen. En tiedä, johtuuko ruokahaluttomuus suoraan IBD:stä, mutta se on joka tapauksessa eniten elämääni vaikuttava asia tällä hetkellä.

Siira pelaa Ilveksen takalinjoilla kuudetta kauttaan.
Kuva © Samuli Huikuri - https://www.instagram.com/shuikuri/

"Oppiminen ei koskaan lopu kesken"

Jääkiekko on kuulunut Siiran elämään 7-vuotiaasta asti.

– Aika perinteinen reitti eli isä valmensi ja isoveli pelasi, niin siihen remmiin menin jäähallille mukaan. Pelasin poikien kanssa 15-vuotiaaksi asti Mäntsälän Jää-Tiikereissä, mutta siinä vaiheessa pelaaminen poikien kanssa alkoi mennä fyysisemmäksi, niin tuli raja vastaan.

Lukioikäisenä Siira siirtyi pelaamaan Naisten Liigaa KJT:n joukkueessa.

– Lukion jälkeen tulin puhtaasti jääkiekon perässä tänne Tampereelle hakemaan uusia tuulia ja täällä on nyt kuudes kausi menossa.

Ilveksen varakapteeniksi noussut Siira voitti kahdella ensimmäisellä Tampereen-kaudellaan SM-hopeaa, mutta uransa toistaiseksi suurimman kohokohdan hän koki seitsemän vuotta sitten alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa, jotka pelattiin vuonna 2016 St. Catharinesin kaupungissa Kanadassa.

– U18 MM-kisat oli iso juttu – varsinkin kun se oli itselle viimeinen ikävuosi, että saatoin olla mukana. Maajoukkueleireillä olin ollut monta vuotta mukana, niin oli todella hienoa päästä myös arvokisoihin. Kun kisat vielä pelattiin Kanadassa, missä jääkiekko on ihan älytön juttu, niin se oli kokemuksena ainutlaatuinen.

Ravitsemus on sieltä diagnoosin saamisesta asti vaatinut tosi paljon työtä, ja ravitsemusterapeutin kanssa olemme työstäneet sitä puolta.

Tyttöleijonien taival päättyi tuolloin neljännesvälierissä. Kokoonpanossa oli kuitenkin tulevia Naisleijonien runkopelaajia, kuten Petra Nieminen, Jenniina Nylund ja Sara Säkkinen. Aikuisten turnauksiin Siira ei toistaiseksi ole päässyt pelaamaan.

– Se merkkaa edelleen tosi paljon, että sain nuorena tällaisen kokemuksen. Ainoa miinuspuoli oli, että oma pelillinen rooli jäi pieneksi, vaikka vastuu turnauksen aikana kasvoikin. Pelkästään hyviä muistoja jäänyt siltä reissulta mieleen.

– Jääkiekko on vetänyt puoleensa, koska kyseessä on vauhdikas joukkuelaji, joka vaatii monipuolista osaamista. Lisäksi lätkässä kiehtoo se, että oppiminen ei koskaan lopu kesken.

Sairauteensa liittyen Siira kaipaisi vertaistukea naiskiekkoilijalta, mutta sellaista ei vielä ole tullut vastaan.

– Vertaistuki olisi lohdullista, Teemu Ramstedtista ja hänen IBD:stään olen paljon lukenut ja etsinyt tietoa.

Siira ei itse ole SJRY:n jäsen, mutta tietää Naisten Liigan pelaajia, jotka ovat hyödyntäneet uudehkon mahdollisuuden liittyä Pelaajayhdistykseen, jonka hallituksen puheenjohtaja Ramstedt on.

– Myös IBD-liiton vertaistukimahdollisuuksiin olen tutustunut, mutta mihinkään käytännön toimiin en vielä ole ryhtynyt, vaan haluan ottaa aikaa ja tutustua sairauteeni. Oireilun alkaessa olin jo laittanut kiekkohommat jäihin, niin jos seuraava tulehdusvaihe osuu keskelle kautta, siinä on taas uusi opettelu, kuinka pärjää.

Pelaaminen ulkomailla kuuluu Siiran haaveisiin.
Kuva © Samuli Huikuri - https://www.instagram.com/shuikuri/

Avoimuus on helpottanut sairauden kanssa pärjäämistä

Elinikäinen sairaus vain 24-vuotiaana – vieläpä kilpaurheilijalle, joka ymmärtää terveellisten elämäntapojen merkityksen – ei ole helppo asia. Siira on kuitenkin pystynyt jatkamaan elämäänsä lähes muuttumattomana, eikä IBD-diagnoosi ole toistaiseksi tuntunut mullistaneen arkea.

– En ole sairastumistani isommin käsitellyt eli tuntuu, ettei tämä ole itselle mikään järisyttävä asia. Sairaus ei myöskään näy selvästi ulospäin, niin en ole kokenut sitä elämääni rajoittavana.

Aluksi hän myöntää olleensa huolissaan mahdollisesta kiekkouran päättymisestä, jos lääkitys ei tehoakaan tai jos hoitona tarvitaankin leikkausta. Mieltä kuitenkin rauhoitti, kun toimiva lääkitys löytyi nopeasti.

– Lisäksi olen läheisilleni puhunut sairaudesta avoimesti. Sekin helpottaa sairauden kanssa pärjäämistä, kun se ei ole tabu tai häpeällinen asia. Toisille tällainen sairaus voi olla arka aihe, josta on vaikea puhua, mutta itse en ole kokenut tätä mitenkään hävettäväksi. Olen ajatellut, että mitä sitä häpeilemään, vaikka onkin haastavampi ja intiimi sairaus.

Siira mainitsee myös, ettei ole joutunut olemaan asian kanssa yksin.

– Oman lähipiirin eli perheen ja ystävien tuki on ollut todella tärkeää. Urheilupsykologin kanssa olen käynyt juttelemassa urheilijana kehittymisestä ja muiden elämän asioiden ohessa olemme käyneet läpi myös terveydentilaani.

mitä sitä häpeilemään, vaikka onkin haastavampi ja intiimi sairaus.

– Läheisimmät joukkuekaverit ovat hyviä ystäviä myös hallin ulkopuolella, niin heidän kanssa on tullut sairaudesta juteltua, mutta ihan yleisesti en ole kertonut. Pelireissuilla kun syö omia ruokia, niin kyllä se varmasti ihmetystä herättää. Olen aina kyllä vastannut, kun joku on kysynyt, mutta en ole tehnyt tästä suurempaa numeroa.

Siira kertoo saaneensa joukkuekavereilta myös kehotuksen mennä lääkärin vastaanotolle.

– Olen vähän sellainen, että lääkärin mennään vasta, kun on pakko. Minulla on aina ollut haastava vatsa, toiminnallisia vatsavaivoja, enkä ole siihen sen enempää kiinnittänyt huomiota.

– Verenvuoto wc-käyntien yhteydessä alkoi kuitenkin herätellä kelloja, että mikähän homma tämä on. Menin sitten uudelleen lääkäriin: otettiin verikokeita, joissa oli arvot koholla, niin sain lähetteen paksusuolen tähystykseen, jossa selvisi, että 25 senttiä suolen loppupäästä oli tulehtunut eli haavaisen paksusuolentulehduksen diagnoosi oli selvä.

Stressin vähentäminen on keskeistä tulehduksellisen suolistosairauden kanssa pärjäämisessä.
Kuva © Samuli Huikuri - https://www.instagram.com/shuikuri/

Vähemmän stressiä, vähemmän oireita

Pelkkä jääkiekon pelaaminen kilpatasolla on merkittävä stressitekijä – Siiran arjessa painetilaa lisää myös opiskelu. Stressitasoa on tärkeää itse säädellä.

– Tällä hetkellä oireet ovat lieviä ja ne yleensä lievittyvät, kun stressi vähenee. Stressiä vähennän tekemällä jotain ihan muuta kuin opintoja tai jääkiekkoa, lähden esimerkiksi herkästi perheen luo. Tykkään myös nähdä ystäviä ja käydä kaupungilla, jotain millä saa aivot narikkaan.

Siira oli pelaamatta joulukuusta 2021 syyskuuhun 2022, minä aikana myös IBD-diagnoosi tehtiin.

– Jaksamisen näkökulmasta olen pohtinut, että johtuiko se alkuvuoden uupumus suolistosairaudesta vai aiheuttiko ylikuormitustila sairauden puhkeamisen.

Tarkoista syistä riippumatta Siira on tunnistanut tarvitsevansa aiempaa enemmän aikaa palautumiseen.

– Kroppa väsyy tällä hetkellä helpommin, ja varsinkin vatsan oireillessa on herkempi väsymään ja palautuminen kestää kauemmin. Kokemusta tästä sairaudesta on vasta reipas puoli vuotta, niin vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten se vaikuttaa tai ei vaikuta.

» Lähetä palautetta toimitukselle