Veera Oikarilla on vastuullinen tehtävä TPS:ssä. Pelaamisen lisäksi Oikari vastaa joukkueen sometileistä.
Kuva © Timo Savela

Hyökkääjä, puolustaja, somevastaava – Veera Oikarilla riitää tehtäviä TPS:ssä

Haastattelu
TPS:ssä viidennettä kauttaan aloittava Veera Oikari ei ole joukkueensa avainpelaajia jäällä, vaan sen ulkopuolella. Hän vastaa joukkueensa sosiaalisen median tileistä yhdessä Uche Udehin kanssa. Kaksikko korostaa näkyvyyden merkitystä ja omaa vastuuta sen luomisesta naiskiekossa, sillä tällä hetkellä kukaan muu ei sitä tule tekemään pelaajien puolesta.

Veera Oikari, 25, aloitti jääkiekon Laitilan Jyskeessä. Ringette vei myöhemmin voiton, mutta vain väliaikaisesti. Oikari palasi jääkiekon pariin kaudella 2016-17. Vastuun kasvaessa TPS:ssä, aikaa riitti vähemmän ja vähemmän ringetelle, kunnes ringette jäi kokonaan syrjään.

– Ringeten kautta kaikki on lähtenyt. Aloitin pelaamaan jääkiekkoa, koska kaverini veli pelasi Laitilan Jyskeessä. Pelasin silloin ringetteä ja olin jo monta kautta pelannutkin. Kaverini isä sitten kysyi, olisiko ringettejoukkueessa ketään kiinnostuneita kokeilemaan jääkiekkoa. Minä, Karo ja Riina, kolme tyttöä, menimme sitten poikien joukkoon. Olin vahva luistelija, joten pysyin poikien menossa mukana. Pelasin heidän kanssaan, kunnes siirryin Lukkoon pelaamaan ringetteä. Tunnit eivät enää riittäneet molempiin lajeihin, kuvaili Oikari.

– Pelasin varmaan seitsemän vuotta pelkästään ringetteä Naisten SM-sarjassa. Raisiossa [RNK:ssa] pelatessa maalivahtimme Kaisa Katajisto oli päätynyt pelaamaan jääkiekkoa TPS:ään. Hän houkutteli minut takaisin jääkiekon pariin. Pelasin kaksi kautta molempia lajeja, kunnes päätin keskittyä pelkästään jääkiekkoon, tiivisti Oikari syitä paluuseen jääkiekon pariin.

Oikarin rooli kasvanut jään ulkopuolella

Vaikka Oikarin saavutukset jääkiekossa ovat pisteiden valossa varsin vaatimattomat, kaukana siitä tunnetummasta laitilalaisesta eli Susanna Tapanista, vastuu joukkueen sisällä on kasvanut vuosi vuodelta, samalla kun työt ja opinnot ovat vieneet enemmän ja enemmän hänen aikaansa. Hyökkääjänä sekä puolustajana pelannut Oikari päätyi vastaamaan TPS:n sosiaalisesta mediasta.

Otamon Maijan kanssa katselimme joukkueen sivuja. Pelasimme silloin Mestiskarsinnassa ja tavoittelimme myöhemmin paikkaa Naisten Liigassa. Totesimme, että sisältö ja sen kommentointi ei ollut kovin ammattimaista, muisteli Oikari tilannetta kaudella 2017−18.

– Siinä vaiheessa, kun ihmisiä alkoi kiinnostamaan, miten pelimme sujuvat, päätimme, että asialle täytyy tehdä jotain. Totesin Maijalle, että voin puuttua asiaan ja sille tielle olen sitten jäänyt, totesi Oikari.

Oikari siirtyi puolustajan paikalle kaudeksi 2020-21.
Kuva © Timo Savela

Joukkueensa sosiaalisesta mediasta vastaava Oikari työskentelee HC TPS:n toimistolla, vastuualueenaan kokoustilat ja yritystapahtumat. Päivätyö vie aikaa joukkueen sometilien hoitamiselta, mutta työ on Oikarin omien sanojen mukaan kehittänyt hänen osaamistaan.

– Olen Tepsin toimistolla töissä. Saan apua sieltä. Voin kysyä vinkkiä ja mielipiteitä graafikko Juha Ollikaiselta ja markkinoinnista vastaavalta Eero Tuomiselta, kertoi Oikari.

Päivässä eivät tahdo riittää tunnit ja viikossa päivät siihen, mihin Oikari koittaa venyä töiden, opintojen ja pelaamisen lomassa. Toisaalta hän ei osaa sanoa, kuka muu tehtäviä hoitaisi ellei hän, sillä Naisten Liigan joukkueissa tiettävästi ainoastaan Rovaniemellä on erillinen asiansa osaava somevastaava.

– Voisin ottaa yhden päivän viikkoon lisää, tai vaikka kaksikin. Vuorokaudet voisivat olla jotain 30-tuntisia. Ehtisi vähän nukkuakin, kuvasi Oikari arkeaan.

– On myös hetkiä, jolloin toivoo, että voisi vain pelata, kehittää itseään ja keskittyä siihen, mitä tapahtuu jäällä. On tietysti hienoa, että muut luottavat minuun ja tietävät, että se on minun vastuullani. Ja kun kerran on tähän lähtenyt, niin on vaikea päästää irti, huomautti Oikari.

Uche Udeh toimii apuna

Aivan yksin ei Oikari kuitenkaan joukkueensa sosiaalisen median tileistä ja sisällöstä vastaa. TPS:n noustua Naisten Liigaan, Oikari tiedusteli muilta pelaajilta halukkuutta auttaa häntä näissä tehtävissä. Halukkaita ei ollut jonoksi asti, mutta Espoosta Turkuun siirtynyt Uche Udeh lupautui auttamaan.

– Olen vain apukäsi. Päivitän sivuja, kun Veeralla tilanne käy liian tukalaksi. Teen kaiken, mitä käsketään. Olin Espoossa tehnyt samoja hommia tukihenkilönä, tarjosin mielipiteitä ja välillä päivitin sometilejä, totesi keskusteluun liittynyt Udeh omasta jään ulkopuolisesta roolistaan.

"jokaisen Naisten Liigan joukkueen vastuulla on lisätä naiskiekon näkyvyyttä"

Vaikka joukkueen eri sivujen ajan tasalla pitäminen ja niihin sisällön tuottaminen ei vaikuta joukkueen otteisin jäällä, Oikari ja Udeh korostavat näiden tehtävien tärkeyttä. Heidän mielestään on Naisten Liigan ja naiskiekon etu, että joukkueet tekevät itseään näkyväksi suurelle yleisölle.

– Nykymaailmassa tämä on edellytys lajin kiinnostavuuden kannalta. Toivoisin, että jokaisessa joukkueessa olisi muutama, joka innostuisi näitä asioita hoitamaan. Mitä enemmän joukkueet saavat näkyvyyttä, sitä enemmän se tukee lajia, tiivisti Oikari asian.

– Mielestäni jokaisen Naisten Liigan joukkueen vastuulla on lisätä naiskiekon näkyvyyttä. Ei voi olla niin, että odotetaan, että Jääkiekkoliitto tekee sen puolestamme tai että Naisten Liigan joku somehenkilö luo kaiken näkyvyyden ja me sitten vaan paistatellaan siinä saadussa näkyvyydessä, korosti Oikari.

Hyökkääjä Uche Udeh toimii Oikarin oikeana kätenä. Kaksikko vastaa ideoinnista, sisällöstä ja toteutuksesta.
Kuva © Timo Savela

Turussa ollaan hyvin tietoisia siitä, että näkyvyys ei tule ilmaiseksi. Jos ja kun näkyvyyttä ei tule muualta, pitää itse nähdä vaivaa sen eteen. Oikari ja Udeh korostavatkin ruohonjuuritason vaikuttamista, koska paikallinen näkyvyys vaikuttaa myös valtakunnalliseen näkyvyyteen.

– Paikallisesti siihen näkyvyyteen voi vaikuttaa vain itse. Koen, että mitä enemmän joukkueet kiinnostavat paikallisesti, sitä enemmän näkyvyys kasvaa paikallisesti ja naiskiekon näkyvyys myös valtakunnallisesti. Tietysti tarvitsemme Naisten Liigalta ja Jääkiekkoliitolta apuja, heidänkin tarvitsee nostaa tasoaan tältä osin, mutta se ei voi olla yksipuolista, tuumi Oikari.

– Kun tietää, ettei naiskiekko ole siellä, missä haluaisimme sen olevan, kaikki näkyvyys ja rahantulo on meistä itsestämme kiinni. Se pitää itse ansaita. Pitää antaa jotain, jotta saa jotain. En usko, että asiat menevät eteenpäin valittamalla, totesi puolestaan Udeh.

"Pitää antaa jotain, jotta saa jotain"

Ideaalitilanteessa joukkueen sosiaalisesta mediasta ja yleisestä tiedottamisesta vastaisi erillinen kyseisiin tehtäviin erikoistunut osaaja, sillä pelaajat eivät pysty venymään kaikkeen.

– Toivon tietenkin, että tulevaisuudessa näitä hommia hoitaisi joku täysipäiväisesti, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista, totesi Oikari.

– Huono puoli tässä on se, että pelaajana ei pysty samaan aikaan tekemään sisältöjä ja harjoittelemaan tai pelaamaan. Pelipäivä on kuitenkin pyhitetty pelaamiselle, tiivisti Udeh rajallisten resurssien huonot puolet.

Ajankäyttö on kenties merkittävin haaste, mutta myös osaaminen ja tarvittava kuva- ja videomateriaali luovat omat lisähaasteensa.

– Edellytyksenä on toki, että materiaalia on somea varten. Tyhjästä on aika paha nyhjäistä, huomautti Oikari.

Itse tehty sisältö kiinnostaa ihmisiä

Vaikka rajalliset resurssit haittaavatkin tehtävien hoitamista, löytyy pelaajilta myös positiivista sanottavaa siitä, että pelaajat vastaavat joukkueensa somesta.

– Toisaalta tässä on myös hyviä puolia. Uskon, että ihmisiä kiinnostavat tarinat joukkueen sisältä. Jos pelaajat vastaavat sisällöstä, se näyttäytyy seuraajille pelaajien näkökulmasta. Erillisen henkilön tekeminä jutut saattavat näyttää päälle liimatuilta, huomautti Oikari.

TPS:n somesta vastaava kaksikko kuuluu myös joukkueen vakiokokoonpanoon.
Kuva © Timo Savela

Laatu on kaksikolle tärkeämpää kuin määrä. Kokoonpanoista ja lopputuloksesta tiedottaminen on osa pakollisia kuvioita, mutta se ei ole yhtä kiinnostavaa kuin laadukas pelaajia ja joukkuetta koskeva muu sisältö. Laadussa ei myöskään saa tulla notkahduksia.

– Nyt some on hoidettu hyvin. On myös hyvä, että some on yhtenäinen seuran eri sivuilla. Ihmiset kuitenkin siellä puhelimen toisella puolella odottavat, että se myös hoidetaan hyvin. Se on ikävää, jos laatu vaihtelee, jos ei ole mitään linjaa, totesi Udeh.

Keskustelu laadusta yhdistyy keskusteluun yhteistyöstä seuran sisällä ja myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sisältöä voi jakaa omia kanavia pitkin, mutta sisältö saavuttaa useamman ihmisen, mikäli eri tahot jakavat niitä eteenpäin. Tämän takia ei riitä, että tekee omaa sisältöä, vaan sisällön tulee olla myös laadukasta.

– Arvokkain asia meille on se, että meidän juttuja jaetaan myös toisten kanavissa. Sen takia meidän somesisällön on pakko olla laadukasta. Ei seura [TPS] jakaisi meiltä mitään, jos se laatu olisi ihan hirveää, huomautti Oikari.

– Täytyy myös muistaa, että olemme täällä Turussa aika etuoikeutettuja muihin seuroihin verrattuna, koska sen lisäksi, että meillä on tällainen henkilö, joka on töissä isommassa organisaatiossa, täällä tehdään yllättävän paljon yhteistyötä seuran sisällä näkyvyyden osalta. Aika vähän muissa seuroissa tehdään somessa noin paljon yhteistyötä, muistutti Udeh.

» Lähetä palautetta toimitukselle