Nuorten sarjoissa koetaan tulevilla kausilla sarjauudistus. Tulevana syksynä SM-sarjan alkusarjan aloittaa 20 joukkuetta pelaamalla yksinkertaisen sarjan. Vuotta myöhemmin SM-sarja aloitetaan periaatteessa laajemmin − 24 joukkueella − mutta ylempää alkusarjaa pelaa vain 12 joukkuetta. Nuorten SM-liiga jaetaan kahtia vähentämällä joukkueita ylimäällä tasolla kahdeksastatoista 12:een. Uudistusta on ollut laatimassa kollegoidensa kanssa nuorten maajoukkueen päävalmentaja ja Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Antti Pennanen.
Kuuden joukkueen vähentämisellä pyritään supistamaan eroja tasoja kunkin sarjan kärjen ja hännän välillä. Liiga-seurojen ja Jokerien junioreita ei tämänkään jälkeen pudoteta Mestikseen asti. Ylimmän tason supistaminen nostaa kuitenkin jokaisen pelin vaatimustasoa, kun 12 joukkueen välillä tasoero kärjen ja hännän välillä on pienempi. Lisäksi kaksi joukkuetta putoaa joka vuosi alempaan jatkosarjaan, ja kaksi nousee alempaa ylös.
− Paljon on puhuttu suomalaisessa jääkiekossa sarjojen avoimuudesta ja vaatimustason nostamisesta. Olen iloinen siitä, että olemme ottaneet ison askeleen siinä eteenpäin, ja saamme nuorten SM-liigan ja U18:n sarjat entistä kilpailullisemmaksi ja avoimemmaksi.
− Tässä prosessissa on erittäin tärkeää, että meillä on erittäin hyvä valmennusvaliokunta, ja siellä kovaa jääkiekko-osaamista. Jos katsot jääkiekkovaliokuntaa, niin siellä on Saku Koivu, Kari Jalonen, Jukka Jalonen, Lauri Marjamäki, Rauli Urama, Jukka Rautakorpi, Pasi Räsänen, Jukka Holtari, Pasi Mustonen, yms., minä, se hyvä työ tämän eteen on tehty vuoden aikana. Operatiivisen työn teimme minä, Pirkka Antila ja Kimmo Oikarinen.
Keskustelua käytiin myös muiden urheilujohtajien kanssa. Liigan johtoryhmä sanoi sanansa.
− 95 prosenttia on sitä mieltä, että tämä on hyvä uudistus. Totta kai on vastustustakin vähän, mutta tässä vaiheessa tämä päätös meni näin. Ihan konkreettista toisenlaista ehdotusta ei ole tullut.
Pennanen sanoo uudistuksen mittaavan sitä, halutaanko kiekkoon aidosti kilpailua.
− Paljon siitä puhutaan, mutta nyt se muuttuu teoksi ja näemme, halutaanko lisää avoimia sarjoja ja kilpailua. Nyt ainakin näyttää siltä, sanoo Pennanen.
− Tämä on yhteistyön tulos.
Vaikutuksia toivotaan massaan
Joukkueiden jakaminen 12+12 mallilla tekee ylemmästä tasosta kovemman ja houkuttelevamman. Se saattaa houkutella parhaimpia pelaajia siirtymään pieneltä alemman tason paikkakunnalta suurempaan.
− Voi tulla liikehdintää. Toivon, että seurat kääntyvät niissä hetkissä sisäänpäin miettimään, että miten saamme toiminnasta niin laadukasta, että pitovoima pelaajien suhteen paranee. Että pelaajat eivät lähde pelkästään sarjapaikan takia pois, miettii Pennanen.
Pennanen toivoo kilpailun toimivan seurojen inspiraationa.
− Kun mietitään esimerkiksi tämänhetkistä Mestis-seuraa Rovaniemeä, niin voisiko sinne syntyä sellaisen ilmiö, jossa he ajattelevat kuuluvansa siihen 24 joukkueen isoon sarjaan, ei välttämättä niin realistisen, mutta pidemmän aikajänteen suunnitelman, jolla voisimme päästä siihen ylempään SM-sarjaan pelaamaan mestaruudesta. Maalata pelaajille sellaisia pelaajapolkuja. Se voisi olla pienemmän paikkakunnan etu.
Huippu-urheilujohtaja arvioi, että keskitason joukkueet saattavat kohdata kysymyksenä ollutta huippupelaajien "karkaamista".
− Ei meidän kuitenkaan tarvitse olla kärkipelaajista huolissaan. Niin kauan kun valmennus ja kiekko on näin laadukasta, niin kärkipelaajat tulevat kyllä, mutta se mistä kannattaa olla huolissaan on massa. Tällä me vastaamme siihen.
Pennanen sanoo tämän olevan vastaus massan tason nostamiseen.
− On selvää, että A-junnujen sarjasta tulee vähän vanhempi sarja, eikä siellä enää ole niin paljon alaikäisiä pelaajia, ei pääse pelaamaan. On selvää, että se vaikuttaa B-junnuihin. On selvää, että se vaikuttaa C-junnuihin. Jollain tavalla se vaikuttaa myös Mestikseen ja nostaa niiden sarjojen tasoa.
Muuttuvatko pelaajapolut?
Pennasen näkemyksen mukaan vaikutusta on myös joukkueiden pelaajien keskinäiseen kilpailuun joukkueiden sisällä.
− Uskon, että se tulee muuttamaan myös sisäistä kilpailua, kun lahjakkaiden nuorten pitää kamppailla kovemmin siitä ykkösketjun paikasta. Avoimuus ja kilpailullisuus lisäävät sitä painetta, ja mun mielestä painetta, jonka kanssa seurojen ja pelaajien pitää tulla tutuksi.
Suoraa palautetta "kentältä" Pennaselle on tullut toistaiseksi vähän.
− Iso massa on uudistuksen takana. On tullut palautetta, että "jes, vihdoin", kertoo Pennanen.
Iso kysymys on tietysti se, voisiko Liiga uudistaa omaa sarjajärjestelmäänsä samaan tapaan kuin nyt nuorten sarjoja. Siihen Pennanen ei omasta eikä Liiga-päättäjien puolesta ota kantaa, mutta on puhunut laajemmin avoimen kilpailun puolesta jo ennen nyt tehtyä sarjauudistusta.
Jääkiekkoliiton puolelta tehtävästä työstään Pennanen kertoo, että pöydällä on valmiiksi uusia tavoitteita.
− Paljon asioita. Henkilökohtaisesti minulla on se laji- ja pelianalytiikka liiton ihmisten kanssa. On palkattu digitalisaatioon ja dataan henkilöresursseja, ja panostettu siihen myös rahallisia resursseja. Harjoittelu- ja pelianalytiikka ovat seuraavat "stepit", mitkä haluamme ottaa. Uskon, että jos siinä onnistumme, siitä tulee iso juttu, päättää Pennanen.
