Ex-huippupelaajan, juniorivalmentaja Antti-Jussi Niemen puheenvuoro päävammakeskusteluun: vaatii Jääkiekkoliitolta johtajuutta ja kannustaa taklausharjoitteluun

CHL, LIIGA, MESTIS, MAAJOUKKUE, NHL, KHL, Suomi-sarja, Muut Sarjat, SHL / Haastattelu
Päävammat ovat jääkiekkopiireissä huolenaihe numero yksi.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

Antti-Jussi Niemi ehti nähdä pelaajaurallaan monenlaista. Yli 400 ottelua SM-liigassa, 200 ottelua Ruotsin pääsarjassa ja 29 ottelua NHL:ssä opettivat puolustajalle paljon. Pelaajauransa jälkeen Niemi on joutunut seuraamaan sivusta monia lajissa tapahtuneita päävammoja ja niiden ympärillä vellovaa keskustelua. Hän näkee tilanteen haastavana paitsi pelaajien turvallisuuden, myös lajin imagon kannalta.

Teot taas lähtevät Niemen mukaan juniorivalmennuksesta ja taklausharjoittelun lisäämisestä. Osana harjoittelua tulee kuitenkin olla myös kiekollisen pelaajan toiminta. Pää ylhäällä luistellessa paranevat samalla myös valmiudet hyviin, peliä edistäviin ratkaisuihin.

– Junioreista asti tulisi opettaa, että ennen kuin saat kiekon, täytyy katsoa ylöspäin. Tavallaan se on pelinopeutta. Silloin tiedät, missä ovat omat ja missä vastustajat, mihin syötät ja mihin itse lähdet. Kyse ei siis ole pelkästään taklausten välttämisestä. Tässä korostuu myös Jääkiekoliiton vastuu ja se, mitä juniorivalmennuksessa painotetaan. Linjataanko tärkeämmäksi tämä vai joku kiekkokontrolli tai puolustusvalmius. Mielestäni pelaajan turvallisuus on ehdottomasti tärkeämpää.

Oppia Yhdysvalloista

Juuri tällaista valmennusta Niemi pääsi todistamaan Philadelphiassa, jossa hänen omat poikansa osallistuivat paikalliseen junioriturnaukseen. Taklauskoulussa suorituksia käytiin läpi yksityiskohtaisesti, molemmin puolin kiekkoa.

– Törmäsin Philadelphiassa checking schooliin, jossa 13-vuotiaille opetettiin oikeaoppista taklaamista ja taklauksen vastaanottamista. Siellä oli todella hyvät valmentajat, jotka näyttivät kädestä pitäen miten taklataan. Enkä nyt puhu mistään vastapalloista. Ei se ole taklauksen tarkoitus, vaan riistää kiekko omalle joukkueelle. Se tapahtuu taklaamalla vähän etuviistoon, periaatteessa käsille. Taklaus taas otetaan vastaan menemällä laitaan kiinni ja havainnoimalla samalla ympäristöä.

Antti-Jussi Niemi päätti pitkän pelaajauransa viisi vuotta sitten.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

Taklaustilanteissa piilee lukemattomia muuttujia ja pienikin epäonni voi helposti johtaa loukkaantumiseen. Niinpä tietoisuus muista pelaajista on ensiarvoisen tärkeää, kun vauhti kaukalossa lisääntyy.

– Jos taklattava saadessaan kiekon tietää, mitä ympärillä tapahtuu, taklaajan rooli muuttuu. Jos taklattava taas ei huomioi ympäristöään, taklaaja on viimekädessä vastuussa. Mielestäni Matti Honka (Juliuksen ja Anttonin isä) vertasi asiaa hyvin autoilijaan ja kävelijään. Jos kävelijä lähtee ulos pimeässä ilman heijastinta, riski on aika kova, mutta autoilija on viimekädessä vastuussa, Niemi siteeraa.

– Vauhdit ovat kasvaneet jääkiekossa todella paljon. Ihan sokkona siellä ei voi mennä. Jos taklaaja vaikka horjahtaa tai kaatuu juuri ennen kuin taklattava saa kiekon, hän voi osuakin polviin ja aiheuttaa polvivamman. Tilanne on aina kahden tekijän summa, eikä noita taas enää liitossa opeteta.

Harjoittelua, varustekehitystä, tutkimusta

Päävammojen ehkäisemiseksi on ehdotettu radikaalejakin sääntömuutoksia, kuten taklaamisen rajoittamista laitojen läheisyyteen tai niiden kieltämistä kokonaan. Aivan näin pitkälle Niemi ei ole valmis lajia muokkaamaan. Hänen mukaansa monilla jääkiekon saroilla riittää vielä kiviä käännettävänä, ennen kuin taklaamista on ryhdyttävä kitkemään lisäsäännöin.

"Toistuvista, tahallisista rikkeistä pitäisi tulla kovia sanktioita."

– En lähtisi suuriin sääntömuutoksiin vielä tässä vaiheessa. Kannattaisi kuunnella myös oikeita asiantuntijoita, kuten Markku Tuomista (Jääkiekkoliiton ADT-vastuulääkäri). Hänkin viittasi siihen, että oikeaoppisella harjoittelulla pienestä pitäen vammoja voitaisiin ennaltaehkäistä. Lisäksi toistuvista, tahallisista rikkeistä pitäisi tulla kovia sanktioita.

– Onhan tämä monen asian summa, miten nämä saataisiin vähenemään. Harjoittelua, varustekehitystä ja erilaisia tutkimuksia, kuten baseline-testejä. Itsekin olen mukana firmassa, joka niitä tekee. Tasapainotestaukset ja muut pitäisi saada tietyllä tavalla pakollisiksi, mutta siinä vaiheessa kun niitä tarvitaan, ongelma on jo tullut.

Vastuuttaa Jääkiekkoliittoa

Niemi muistetaan Jokerit-ikonina ja Leijonien monivuotisena luottopelaajana, olympiahopeamitalistinakin. Omaltakin pelaajauraltaan Niemi muistaa ikäviä taklauksia, joissa hän oli ottavana osapuolena. Yhdistäväksi tekijäksi tilanteisiin hän nimeää kauden aikana kertyvän kuormituksen. Vireystilan puute altistaa loukkaantumisille, ja 60 ottelun runkosarjassa väsymykseltä välttyminen on erittäin vaikeaa. Vertailua muiden maiden sarjoihin toki kaivattaisiin enemmän.

– Eniten minua kiinnostaa se, onko tämä globaalimpi ongelma vai vain Suomen. Esimerkiksi Liigassa on paljon joukkueita ja paljon pelaajia. Ovatko kaikki pelaajat sitten oikeasti valmiita ammattilaiskiekkoon, jossa pelataan ja harjoitellaan paljon? Jos on vähän fyysistä ja henkistä väsymystä, niin silloin loukkaantumisiakin saattaa tulla helpommin. Minutkin on pari kertaa kolattu ja kun jälkikäteen mietin, mistä ne tulivat, niin niissä peleissä olin vähän väsynyt enkä henkisesti ihan läsnä, Niemi huomauttaa.

– Uskon, että päävammoista puhutaan nyt enemmän ja ollaan tietoisempia, kuinka vakavia ne ovat. Määrällisesti en pysty sanomaan, tapahtuuko tilanteita nykyään enemmän. Niin aktiivisesti en ole seurannut, varsinkaan muita eurooppalaisia sarjoja. Mutta yksikin vamma on liikaa, joten hyvä että niistä puhutaan.

Jääkiekon ympärillä myös julkisessa roolissa Viasatin KHL-asiantuntijana työskentelevä Niemi haluaa päävammakeskustelun etenevän seuraavalle tasolle. Ongelma on tiedossa, joten nyt hän toivoo ratkaisumalleja.

Keskustelun – ja siitä seuraavien tekojen – johtajaksi Niemellä on mielessä yksi taho: Suomen jääkiekkoliitto.

– Ilmiötä pitäisi kuitenkin käsitellä kokonaisvaltaisemmin. Mielestäni kahtiajako eri leireihin on turhaa, sillä yhtä totuutta asiaan ei ole. Lisäksi kun puhutaan pelaajien turvallisuudesta ja näin isoista asioista, Jääkiekkoliiton pitäisi tuoda johtajuutta tähän keskusteluun. En tiedä mistä ihmiset näitä juttuja lukevat, ja näin saataisiin ainakin perspektiiviä lisättyä. Pitäisi kuitenkin tehdä myös tekoja – pelkkä puhuminen ei vielä riitä.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös