Jyväskylästä maailmalle ponnistanut keskushyökkääjä Arsi Piispanen pelasi kymmenen kautta ja 485 ottelua Liigassa. Aika Liigassa alkoi kaudella 2003–04 Jokereissa, josta matka jatkui seuraavaksi kaudeksi JYPin riveihin. Jyväskylästä tie vei Tapparan ja Pelicansin kautta HPK:hon. Kauden 2012–13 päätteeksi oli kuitenkin aika katsella jotain muuta.
– Minulla tuli ehkä vähän seinä vastaan Liigassa ja tuntui, että Liiga on nähty. Aina oli kuitenkin ajatuksena, että jossain vaiheessa lähdetään ulkomaille. Jääkiekon pelaaminen on siitä hieno työ, että se antaa mahdollisuuden ulkomaille lähtemiseen. Lapset olivat tuolloin vielä pieniä ja perhe oli myös halukas lähtemään mukaan seikkailuun, kommentoi Piispanen Liigan taakseen jättämistä.
Uusi koti löytyi Ruotsin kakkostasolla HockeyAllsvenskanissa pelaavasta IK Oskarshamnista.
– Tarkoituksena oli käyttää Allsvenskania ponnahduslautana SHL:ään tai Saksaan. Mutta Oskarshamn kuitenkin alkoi tuntua mukavalta paikalta ja rooli joukkueessa oli hyvä. Pieni paikkakunta tarjosi turvallisen paikan elää pienten lasten kanssa, ja palkkatasokaan ei olisi paljoa muuttanut elämää muualle siirtymällä. Sai pelata jääkiekkoa työkseen, ja nauttia siitä ja elämästä.
– Tasoeroa Liigaan ei ollut valtavasti, mutta siihen aikaan jääkiekko oli varsin erilaista. Ruotsin puolella peli oli vapaampaa, kun Liigassa pelattiin kurinalasta systeemiä. Se antoi itselle luovan vaiheen peliuralle ja enemmän pelaamisen iloa. Siihen aikaan sarjan sisällä joukkueiden tasoerot olivat melko suuret verrattuna aikaan, kun Oskarshamn nousi SHL:ään, kuvailee Piispanen hyppyä uuteen sarjaan.
Pelaajaura Oskarshamnissa venähtikin seitsemän kauden mittaiseksi. Ajanjakson kruununa oli nousu SHL:ään kauden 2018–19 päätteeksi. Pisteiden valossa kausi oli Piispasen paras Ruotsissa. 47 runkosarjaotteluun hyökkääjä iski lukemat 10+26. Pudotuspeleissä 12 ottelua tuotti tilastoihin kahdeksan syöttöpistettä.
– Se oli itselle uran hienoin kausi. Ei pelkästään se, että noustiin, mutta olin jo tehnyt päätöksen peliuran loppumisesta. Enää ei tarvinnut pelata seuraavasta sopimuksesta, vaan pystyi ihan eri tavalla nauttimaan pelaamisesta. Hyvät pisteet ja seuran nousu olivat sellainen tuhkimotarina, jota kantaa kyllä muistoissa aina, muistelee Piispanen nousuun päättynyttä kautta.
– Kyllä se oli iso juttu pikkupaikkakunnalle ja on vieläkin asia, josta puhutaan paljon. Ruotsin sarjamalli antaa mahdollisuuden myös pienille paikkakunnille punnertaa pääsarjaan, mikä ainakaan Suomessa siihen aikaan ei olisi ollut mitenkään mahdollista.
Oskarshamn on pieni reilun 27 000 asukkaan kunta Ruotsin itärannikolla noin 340 kilometriä Tukholmasta etelään Smålandin maakunnassa. Kunnalla on pitkät teollisuusperinteet ja nykyään siellä sijaitsee muun muassa Scanian suuri kuorma-autojen hyttitehdas sekä ydinvoimala.
– Ei tällainen nousu olisi muuten ollut mahdollista tällaiselle pikkupaikkakunnalle, jossa on yksi jäähalli ja seuraavaksi lähin halli on 70 kilometrin päässä. Silti lajina jääkiekko on täällä ykkönen, kakkonen ja kolmonen. Meidän kotipelimme ovat aina täällä ykköstapahtuma.
Piispasen peliura jatkui vielä Oskarshamnin ensimmäisen SHL-kauden ajan. Seitsemän Ruotsissa pelatun kauden jälkeen oli kuitenkin aika lyödä hokkarit naulaan. 373 ottelua tehoin 63+149 sinetöivät Piispasen paikan joukkueen legendojen joukossa. Joulukuussa 2021 joukkue kunnioittikin entistä hyökkääjäänsä valitsemalla hänet joukkueen Wall of Fameen.
Så här såg det ut i lördags när Arsi valdes in i vår Wall of Fame.
Tack alla som kom och hyllade vår hjälte Piispanen. 💙Foto: Suvad Mrkonjic / Bildbyrån pic.twitter.com/JjvBOI6Da3
— IK Oskarshamn (@iko_officiell) December 13, 2021
Peliuran jälkeen työt jatkuivat välittömästi Oskarshamnin palveluksessa U20-joukkueen apuvalmentajana, josta matka jatkui pian kohti manageripestiä.
– Ensimmäisen kauden olin siinä kaksikymppisten valmentaja, mutta se kausi loppui jo marraskuussa koronan vuoksi. Olin ollut jo useamman vuoden seuran kasvot ulospäin, joten tein siinä samalla sivussa hyväntekeväisyys- ja kestävän kehityksen juttuja. Siinä oppi hyvin muutakin kuin urheilupuolen asioita. Kun kausi oli loppunut kesken, auttelin myös paljon miesten puolen hommissa heidän kautensa jatkuessa.
– Jossain kohtaa tuli ajankohtaiseksi miettiä, mihin suuntaan lähteä uraa viemään, managerointiin vai valmennukseen. Samalla aukesi mahdollisuus ottaa junioripäällikön hommat ja manageroida meidän U20-joukkuettamme, kertoi Piispanen uran suunnan valitsemisesta.
Aiemmin Oskarshamnin urheilujohtajana oli nykyään Luleåssa vaikuttava Thomas Fröberg, jonka opissa Piispanen pääsi vahvasti tutustumaan tulevaisuudessa siintävään pestiinsä.
– Fröberg otti saman tien siipiensä suojaan ja sain olla lähes kaikessa mukana Thomaksen kanssa. Hän vei mukanaan, tutustuttiin agentteihin ja kaikenlaisiin kiekkoihmisiin täälläpäin.
Fröbergin jälkeen urheilutoimenjohtajan pestiin saapui vielä välissä Oscar Alsenfelt, joka johti seuraa reilun vuoden ajan. Alsenfeltin siirtyessä Malmö Redhawksin palvelukseen, oli Piispanen luonnollinen jatkaja hänelle.
– Oscarin saapuessa jatkoin hänen taustallansa ja hänen lähtiessä Malmöön ei ollut hirveä steppi ottaa uusia hommia haltuun. Opittavaa oli paljon, mutta pitkä taustalla työskenteleminen auttoi siihen, ettei nollasta tarvinnut lähteä töitä tekemään. Pesti tuli nopeammin, mitä olin alkujaan ajatellut, mutta tavoite oli kuitenkin koko ajan nousta urheilutoimenjohtajan asemaan, kommentoi Piispanen yllättävää nousua uuteen pestiin.
Kova paluu alemmalle sarjatasolle
Viime kauden päätteeksi Oskarshamn koki ruotsalaisen sarjajärjestelmän karun puolen, kun viiden kauden pääsarjataival tuli päätökseen joukkueen pudotessa sarjaporrasta alemmas HockeyAllsvenskaniin. Joukkueille tippuminen alempaan sarjaan tietää suurta työmaata, kun lähes kaikki sopimukset raukeavat pelaajien ja valmentajien kanssa. Lisäksi rahan tulo vähenee merkittävästi muun muassa heikomman televisiosopimuksen vuoksi.
– Ei ole helppoa rakentaa joukkuetta uudelleen tyhjän päälle. Siinä tulee aikamoinen kiire, kun keväällä kauden päättyessä selviää seuraavan kauden sarjataso. Näin katoaa paljon rahaa, ja miten omaa juttua pystyy myymään, siinä on miettimistä. Onneksi meillä on luotu vahva kulttuuri, jonka mukana kaupunki ja yhteistyökumppanit on saatu pysymään. Myynti ei tippunut radikaalisti, mutta televisiorahaan tuli iso pudotus.
Oskarshamn lähti kovilla odotuksilla kauteen, mutta joukkue on suurimman osan kautta pyörinyt keskikastin tuntumassa.
– Me ajauduimme tilanteeseen, jossa jouduimme hankkimaan paljon pohjoisamerikkalaisia pelaajia joukkueeseen. Monet heistä olivat ensimmäistä kertaa Euroopassa ja monet heistä ovat hyvänä päivänä huippupelaajia, mutta tasaisuus puuttuu, mikä on puolestaan johtanut suoritusten heittelyihin.
– Sarja on tasaisempi kuin vuosiin, kun ei ole HV71:n tai Bynäsin tapaista joukkuetta, joka hallitsisi sarjaa. Kyllä jos saadaan systeemit ja itseluottamus kuntoon, niin eihän sitä koskaan tiedä, kuinka pitkälle mennään, kuvailee Piispanen joukkueen tämän kauden tilannetta.
Joukkueen kauden aloitus ei ollut toiveiden mukainen, mikä johti lopulta valmentaja Björn Karlsonin irtisanomiseen tammikuun lopulla. Oskarshamin peräsimeen palkattiin jo aiemmin kaksi pätkäpestiä Allsvenskanissa tehnyt Tero Lehterä.
Välkommen, Tero Lehterä!
IK Oskarshamn är idag glada över att kunna meddela att Tero Lehterä tar över ansvaret som huvudtränare för IK Oskarshamns representationslag. pic.twitter.com/bEcEDIK0c0
— IK Oskarshamn (@iko_officiell) January 27, 2025
– Alsenfelt halusi lähteä kahdella vähän nuoremmalla valmentajalla kauteen. Odotukset olivat aika kovat, ja kun juna ei ihan lähtenyt toivotulla tavalla eteenpäin, tuli siinä vähän kokemattomuus esille. Vähän aikaa etsittiin vaihtoehtoja, joilla tukea valmennustiimiä, mutta silti ajauduttiin tilanteeseen, jossa valmentajavaihto oli tehtävä.
– Kun Teron kanssa päästiin jutulle, ei siinä montaa puhelua tarvittu, kun löydettiin yhteinen sävel. Tero tuli innokkaasti sisään ja on jatkanut hyvää työtä, kertoo Piispanen valmentajavaihtoon johtaneesta tilanteesta.
– Lehterä on onnistunut hyvin Allsvenskanissa. Hän vei Västeråsin pudotuspeleihin karsijanpaikalta ja säilytti Östersundin sarjassa viime kaudella. Hän on tehnyt hyvää työtä täällä ja on varmaan ihan piristysruiske ollut sarjalle.
Oskarshamn pelaa kotiottelunsa pienessä 3 275 katsojaa vetävässä Be-Ge Hockey Centerissä. Joukkueen pelatessa SHL:ssä halli oli sarjan selvästi pienin, mutta täyttöasteet olivat erittäin kovat, yli 90 %. Allsvenskanissa joukkue on joutunut tyytymään joitakin satoja pienempiin yleisömääriin. Kannattajakulttuuri elää kuitenkin edelleen hyvin Oskarshamnissa.
– Fanikulttuuri on erilainen Ruotsissa Suomeen verrattuna. Tapahtumissa on enemmän energiaa ja ne ovat mukavia, kun kaikki pääsevät mukaan. Oma isäni kommentoi joskus oltuaan katsomassa peliä Ruotsissa, että täällä on reilut 3 000 hyvinvoivaa ihmistä. Sellainen ilo on läsnä, ja ihmiset tulevat nauttimaan tapahtumasta, Piispanen vertaa Ruotsin ja Suomen tunnelmia otteluissa.
Oskarshamnin kunta on pieni ja sillä on vain yksi jäähalli, joten oman juniorituotannon kanssa on ollut haasteita.
– Kun noustiin SHL:ään, aiheutti se kovan kiekkobuumin täällä. Ikäryhmät alkavat olemaan pelaajamääriltään nyt noin 30–40 väliltä, mikä antaa mahdollisuuksia tulevaisuuteen omien nostamiseen. Tänne on luvattu nyt toinen jää, ja se on ehdoton edellytys, että pystytään omia nostamaan joskus tulevaisuudessa edustukseen, kommentoi Piispanen seuran junioritoiminnan tilannetta.
HockeyAllsvenskan pysyy kovana sarjana isoveljen varjossa
Vaikka Ruotsin toiseksi korkein sarjataso on laadukas sarja, on tasoero silti huomattava SHL:ään verrattaessa.
– Onhan se ero aika iso. Jos rahaa menee koko ajan SHL:ään enemmän, kasvaa se ero koko ajan. Kärkipelaajien palkat alkavat olemaan aika kovissa summissa, mutta sellaiset sarjajyrätkin tienaavat nykyään aika paljon. Vaikka on hyvä Allsvenskan-pelaaja, ei ole missään tapauksessa itsestäänselvyys, että SHL:stä pystyy ottamaan paikan.
Pelaajista kilpaillaan tällä hetkellä kovaa eri sarjojen välillä. Piispanen näkee kuitenkin, että Allsvenskan nähdään hyvänä vaihtoehtona.
– Kyllä tämä nähdään edelleen hyvänä ponnahduslautana kovempiin sarjoihin. Varsinkin ruotsalaisille pelaajille tämä on erittäin hyvä sarja. SHL:ssä ei paljon enää nuoria pelaajia kehitetä. Jos siellä on junioripelaaja pelaamassa, niin muutaman vuoden päästä hän on jo NHL:ssä. SHL:ään Allsvenskan on tosi hyvä ponnahduslauta, ja monet SHL-seurat ovat alkaneetkin käyttää sitä hyväksi nuorten pelaajien kouluttamiseksi.
– Se on ruotsikiekolle etu, kun on kovatasoinen kakkostaso ja kolmannellakin sarjatasolla pelataan kovatasoisia pelejä. Pelaajamassaa riittää paljon, päättää Piispanen.