Ranskalaishyökkääjä Anthony Rech on ollut alkukauden valopilkkuja Turun Palloseurassa. Ensimmäistä kauttaan Suomessa pelaava Rech on 20 ottelussa iskenyt kymmenen tehopistettä.
Hyökkääjä tuli Liigan ja ihmisten tietoisuuteen ryminällä, kun hän oli Liigan yksi syyskuun tehokkaimmista pelaajista ja johti hetken sarjan maalipörssiä.
Esikuvina oma veli ja Saku Koivu
Vuonna 1992 syntynyt Rech on kotoisin Chamonix'sta, Ranskasta. Rech ihastui jääkiekkoon heti ensimmäisistä luistimenpiirroista lähtien. Hänen veljensä pelasi myös jääkiekkoa. Kun vielä hänen isänsäkin oli pelannut nuorempana ja kotikaupunki oli kiekkokaupunki Ranskan mittapuulla, oli lajivalinta helppo.
– Isäni pelasi jääkiekkoa nuorempana. Veljeni pelasi jääkiekkoa ja luulen, että halusin olla kuin hän. Muistan isäni ja äitini vieneen minut harjoituksiin kaksi kertaa viikossa. Rakastin pelaamista, Rech muistelee.
Chamonix on laskettelusta tunnettu talviurheilukaupunki. Hyökkääjän mukaan jääkiekko on siellä iso asia, mistä kertoo kaupungin joukkueen voittamien mestaruuksien määrä – eniten koko Ranskassa.
Rechillä oli myös muita harrastuksia lapsena, mutta hän päätti jo hyvin nuorena panostaa jääkiekkoon ja tavoitella ammattilaisuraa sen parissa.
– Lähdin perheeni parista jo 12-vuotiaana ja liityin Ranskan suurimpaan joukkueeseen parantaakseni mahdollisuuksiani ja pelatakseni paremmassa joukkueessa.
Nuoresta iästään huolimatta Rech oli varma päätöksestään ja muutti kahdeksan tunnin päähän kotikaupungistaan ja perheestään.
Veljensä ohella nuoren Rechin idoleita olivat monet ranskalaispelaajat sekä muuan suomalaisille ja turkulaisille hyvin tuttu nimi.
– Olen Montreal Canadiens -fani. Ihailin Saku Koivua. Hän oli kapteeni tuohon aikaan ja merkittävä pelaaja joukkueelle.
Koivun ohella Rech nostaa esiin myös toisen suomalaislegendan – Teemu Selänteen. Tuohon aikaan NHL:n seuraaminen ei ollut kuitenkaan helppoa. Montreal Canadiens ainoana ranskankielisenä joukkueena pelaajineen oli luonnollinen fanituksen kohde.
Ranskan kiekkohuipulle ja sieltä ulkomaille
Rech on viisinkertainen Ranskan mestari ja kahdella viimeisellä kaudellaan Ranskassa hänet valittiin sarjan parhaaksi ranskalaispelaajaksi. Ranskan liiga on kehittynyt paljon siitä, kun Rech aloitti pelaamisen pääsarjatasolla. Tuolloin sarjassa oli vain muutama hyvä joukkue, mutta nykyään tilanne on parempi ja kaikki joukkueet ovat hyviä Rechin mukaan.
Ranskan pääsarjan otteluita ei televisioida, mikä asettaa omat haasteensa toiminnan ammattimaistamisessa. Rech näkee maajoukkueen menestymisen keskeisenä koko sarjan kehittymisen kannalta. Ranskalaisjoukkue Rouen Dragonsin yltäminen puolivälieriin viime kauden CHL:ssä oli yksittäisenä asiana merkittävä tason näyttö.
– Se oli hienoa jääkiekkofanien kannalta kokea. Todistimme, että pystymme pelaamaan tällä tasolla, kuvailee Rech tämän merkitystä Ranskan jääkiekolle.
Ranskan kausien välissä Rech pistäytyi lyhyellä visiitillä Sveitsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, mutta päätti palata takaisin Ranskaan tutun valmentajan alaisuuteen. Vaikka Rech vietti Sveitsissä ainoastaan kolme kuukautta, muutto pois kotimaasta ja uuteen kulttuuriin tutustuminen tarjosivat arvokasta kokemusta.
Rech oli omien sanojensa mukaan harkinnut jo aiemmin muuttoa ulkomaille, muttei halunnut tehdä tätä pelkästä muuttamisen ilosta.
– Halusin kovasti muuttaa, mutta en ollut sellainen, joka halusi mennä toiseen maahan ja liigaan, joka ei ollut selvästi parempi. Kaikki tietävät Norjan ja Tanskan olevan hyviä jääkiekkomaita, mutta en ollut varma, olivatko ne niin paljon parempia kuin Ranskan liiga. Jos aioin muuttaa, halusin vaihtaa hyvään sarjaan ja tehdä siellä parhaani, Rech kertasi ammattilaisuransa alkuaikoja.
– Ranskalaisena on vaikeaa löytää paikka, jossa sinulle annetaan mahdollisuus ja sinuun uskotaan. Se on iso askel, Rech toteaa.
Rech on pelannut tähän mennessä urallaan 130 ottelua Ranskan maajoukkueessa. Hän arvostaa maajoukkueessa pelaamisen korkealle.
– Se on kunnia-asia. Pääsemme kohtaamaan muiden maiden parhaat pelaajat, Rech tunnelmoi.
Kansainväliset pelit tarjoavat myös näyttöpaikan isompiin sarjoihin tähyäville.
– Kaikki seuraavat näitä turnauksia. Jos esiinnyt hyvin, ovia voi aueta ja saatat saada mahdollisuuden, mikä on hienoa, Rech korostaa.
Saksan-vuodet kasvattivat pelaajana ja ihmisenä
Useamman Ranskan pääsarjassa vietetyn kauden jälkeen Rech siirtyi Saksaan pelaamaan, mikä oli lähtokohdat huomioon ottaen täysin uusi seikkailu hänelle ja hänen vaimolleen.
– Kun muutimme, minulla oli kuukauden koeaikasopimus ja vaimoni odotti lastamme, Rech kertoo.
Yhdessä vaimonsa kanssa he olivat silti kokeneet, että nyt oli oikea aika yrittää jääkiekkouraa ulkomailla ja katsoa, mitä siitä tulisi.
– Pelasin hyvässä joukkueessa. Tapasin hyvän valmentajan, joka oli edellisen valmentajani ystävä ja hän piti minusta hyvää huolta ja auttoi minua paljon.
– En osannut kovin paljoa englantia, joten se oli melko haastavaa aikaa. Se oli uusi seikkailu – pyrin tekemään kaikkeni pysyäkseni, kehittyäkseni ja näyttääkseni, että pystyn pelaamaan tässä liigassa, Rech muistelee ensimmäistä kauttaan Saksassa.
Kausi lähti Rechin osalta hyvin liikkeelle ja hän oli omien sanojensa mukaan itsekin positiivisesti yllättynyt hyvästä alustaan. Hyvästä alustaan huolimatta hän ymmärsi, ettei se vielä riittänyt, vaan töitä piti tehdä myös jatkossa.
Rech kokee olleensa onnekas, kun kaikki meni hyvin alussa. Ensimmäinen kausi Saksassa oli hänen osaltaan onnistunut, mutta ei missään nimessä helppo korkeamman pelimääränsä vuoksi.
– Pelasin hyvän kauden. Kausi ei ollut missään nimessä helppo, koska en ollut koskaan pelannut niin montaa peliä tällä tasolla.
– Ensimmäinen vuosi oli raskas, mutta hyvä kokemuksena. Koen, että kasvoin paljon pelaajana, mutta myös ihmisenä, Rech kertoo.
Ensimmäiset kaksi kautta Rech edusti Schwenninger Wild Wingsiä, josta hän siirtyi seuraaviksi kolmeksi kaudeksi Grizzlys Wolfsburgiin. Saksassa vietetyt vuodet kehittivät erityisesti hänen puolustuspelaamistaan.
– Kehityin eniten puolustamisessa, koska siinäkin piti olla hyvä. Ei voinut vain mennä kentälle, yrittää maalintekoa ja ottaa monta maalia omiin.
– Teimme paljon töitä sen eteen. En varmasti ollut paras, mutta tavoite oli olla kelvollinen siinä, Rech kuvailee Saksan vuosiaan.
Puolustuspelaamisen ohella Rech onnistui myös kehittämään laukaustaan ja maalintekotaitoaan, mistä kertovat hänen toisen ja kolmannen Saksan kauden maalimäärät – 19 ja 20.
– Tein paljon töitä maalivahtivalmentajan kanssa parantaakseni laukaustani ja maalintekotaitoani. Huomasin, että pystyin tekemään maaleja ja olemaan johtava pelaaja joukkueessa, Rech kertaa toista kauttaan Saksassa.
Toinen kausi Saksassa oli joukkueena haastava, mutta henkilökohtaisella tasolla Rechiltä hyvä. Hänen piste- ja maalimääränsä paranivat ja hän sai enemmän vastuuta.
– Kun saa enemmän vastuuta, haluaa sitä myös jatkossa. Sitä varten tehdään töitä, Rech huomauttaa.
Turkuun mestaruutta ja uusia kokemuksia hakemaan
Viiden Saksassa vietetyn kauden jälkeen Rech käänsi uuden sivun urallaan ja saapui täksi kaudeksi pelaamaan Suomeen ja Turun Palloseuraan.
– Odotin uutta sopimusta ja ensimmäinen ajatukseni oli palata Saksaan ja löytää sieltä pelipaikka. Sitten agenttini soitti minulle ja kertoi hyvän joukkueen, TPS:n, haluavan minut.
– Olin, että "joo, miksei". En ollut suunnitellut tulevani Suomeen, mutta mietin, "olen kolmekymmentä, minulla on kaksi lasta, se on yksi maailman suurimmista sarjoista, uusi maa" – se on hyvä kokemus, koskaan ei välttämättä tule toista mahdollisuutta, Rech kertaa päätöstään siirtyä Suomeen pelaamaan.
Rech päätti tarttua tilaisuuteen ja olla miettimättä asiaa liikaa. Kun TPS:ssäkin pelannut Charles Bertrand kehui kaupunkia ja joukkuetta ja kannusti Rechiä siirtymään Suomeen, oli päätös selkeä.
Siirtyminen Saksasta Suomeen oli iso muutos niin maantieteellisesti kuin kulttuurillisestikin. Saksa ei ole kovin kaukana Ranskasta, toisin kuin Suomi. Eroista huolimatta Rech perheineen on viihtynyt toistaiseksi hyvin Suomessa ja Turussa.
– Täällä on ollut hauskaa saapumisestamme lähtien. Tykkäämme olla täällä. Kaupunki on kiva ja organisaatio on hyvä, Rech kertoo.
Rech on tietoinen TPS:n viime kausien menestyksestä. Joukkueen halu voittaa mestaruus kahden perättäisen hopean jälkeen motivoi.
– On hauskaa, kun on isoja tavoitteita, Rech toteaa.
Kaikki Suomessa on Rechille ja tämän perheelle uutta. He käyvät kalastamassa ja vapaapäivinä tutustumassa muihin kaupunkeihin.
Ranskalainen keittiö on maailmankuulu. Turun vahva ravintolakulttuuri ja sen erikoisherkut, kuten Blankon lammaspasta, ovat vielä Rechiltä ja tämän perheeltä kokematta. Halua tähän on, mutta aikataulu ei ole toistaiseksi antanut myöten.
– Muutamat jätkistä antoivat joitakin vinkkejä, mutta emme ole vielä kokeilleet niitä, Rech tunnustaa.
– Erityisesti Ruben Rafkinin kanssa puhumme paljon kalastuksesta ja ruuasta myös, Rech mainitsee.
Rech rentoutuu harjoitusten ja pelien välissä viettämällä aikaa perheensä kanssa. Luonnossa liikkuminen on erityisesti perheen mieleen – luonnon läheisyys ja sen puhtaus ihastuttaa Rechiä.
– Se on rauhoittavaa. Kuin nollausnappi. Yritän olla ajattelematta jääkiekkoa sinä aikana ja palata virkeämpänä kotiin, Rech kuvailee luonnossa liikkumista.
Fyysisestä DEL:stä taktiseen Liigaan
Ulkomaalaishankintojen kohdalla puhutaan usein sopeutumisesta kotimaisen Liigan pelityyliin. Meidän Peliin nojaavaa Liigaa on kritisoitu viivelähdöistään ja puolustusvoittoisuudestaan. Saksan korkeimmalla pääsarjatasolla, DEL:ssä, viisi kautta ennen Suomeen siirtymistään pelannut Rech löytää selkeitä pelityylillisiä eroja maiden kiekkosarjojen välillä.
– Liiga on puolustuspelin osalta vahva. DEL:ssä on kyse enemmän siitä, kuka tekee eniten maaleja ja peli on fyysisempää, kuvailee Rech sarjojen välisiä eroja.
Liigassa taktisuus ja puolustuspeli korostuvat. Mailan käyttö ja reagointipeli ovat korkealla tasolla.
– [Liigassa] joukkueet ovat taktisesti johdettuja ja peliä lähestytään enemmän puolustuksen kautta. Pelaajat reagoivat nopeasti vastustajan liikkeisiin. Minusta täällä osataan hyödyntää mailaa joka tilanteessa, mikä on suuri ero, Rech lisää.
– Saksassa kiekkoa heitetään enemmän päätyyn ja siitä kamppaillaan enemmän taklausten kautta, Rech kertoo.
Siirtyminen ja totuttelu Liigan pelityyliin ei ole ollut Rechin mukaan helppoa. Hän on tehnyt apuvalmentajan johdolla paljon töitä ja katsonut videoita omaksuakseen uuden pelitavan ja kehittääkseen peliään. Tarkoituksena on saada jalat käymään nopeammin, lisätä vauhtia ja olla koko ajan liikkeessä.
– Joskus vanhat tottumukset tulevat pintaan: sitä pysyy paikallaan, pysähtyy ja odottaa. Minun täytyy yhä kehittää pelaamistani, Rech näkee.
– Alussa oli todella vaikeaa päästä irti vanhasta ajatusmallistani pelatakseni trapia ja toteuttaakseni asioita, joita en ollut ikinä tehnyt, Rech kokee.
Hyvä kauden alku on helpottanut uuden pelitavan oppimista ja antanut Rechille enemmän aikaa sen omaksumiseen.
Joukkueen menestys edellä
Millainen pelaaja Anthony Rech omasta mielestään on? Hän kuvailee itseään pelaajana, joka haluaa ansaita joukkuekavereidensa luottamuksen. Tämä edellyttää monipuolista pelaamista niin puolustus- kuin hyökkäyssuuntaan.
– Yritän parhaani joka tilanteessa. En ajattele pelkästään pisteiden tekoa ja hyökkäämistä. Yritän tehdä parhaani molemmissa päissä kenttää, Rech toteaa.
– Se on mielestäni tärkeää, jokaisen tulee tehdä niin. Jos haluaa olla hyvä hyökkäämään, pitää myös puolustaa hyvin, Rech miettii.
Rech pyrkii auttamaan joukkuettaan voittoon kaikin keinoin, vaati se sitten uhrautuvaa pelaamista tai pisteiden tekoa. Joukkueen voitto on Rechille kaikki kaikessa.
– Blokkaan laukauksia, taklaan ja takakarvaan. Jos voin auttaa joukkuetta tekemään maaleja, teen sen. Rakastan maalien tekemistä, Rech kertoo.
– Annan kaikkeni joukkueen eteen. Olen tunteella mukana peleissä. Olen rauhallinen ihminen, mutta tunnen olevani täysin toinen henkilö, kun puen varusteet päälle peliin – haluan voittaa. Se on ajatusmallini – minun täytyy voittaa. Se on minulle iso asia. En välitä, pelaammeko hyvin vai huonosti – pääasia on voittaa, Rech kuvailee voitontahtoaan.
Kokeneena pelaajana Rech tietää, miten asiat toimivat, eikä siksi ole asettanut itselleen juurikaan tavoitteita.
– En ole asettanut itselleni maali- tai pistetavoitteita. Jos pärjää joukkueena ja pelaa oikealla tavalla, ne tulevat mukana. Yritän pelata oikealla tavalla: olla varastamatta ja tehdä parhaani, Rech tuumii.
Rech kokee henkilökohtaiseen maalisarakkeeseen keskittymisen olevan pois joukkueen maaleista. Hänen mielestään henkilökohtaiset onnistumiset tulevat joukkueen menestyksen myötä ja siksi niitä ei pidä miettiä liikaa. Rechille on tärkeää pelata hyvin.
Vahvan kauden alun salaisuus ketjukavereissa
TPS osallistui ennen Liiga-kauden alkua ja CHL-pelejä perinteikkääseen Pitsiturnaukseen, jossa se sijoittui toiseksi. Tämän lisäksi joukkue pelasi näytösottelut HIFK:ta ja Lukkoa vastaan, joista tuloksina olivat tappio edellisestä ja voitto jälkimmäisestä.
Rechin mukaan joukkue ei ollut valmis aloittaessaan CHL-taipaleensa valmistavien otteluiden vähyyden vuoksi. Eniten haasteita tämä tuotti hänen mukaansa erityisesti uusille pelaajille, joiden piti omaksua ja oppia paljon uutta tietoa.
Varsinainen Liiga-kausi lähti kuitenkin TPS:n sekä Rechin osalta mallikkaasti liikkeelle, kun syyskuun saldo oli kuusi voittoa ja kaksi tappiota. Näissä otteluissa Rech itse kirjautti kuusi maalia ja yhden syötön ja johti Liigan maalipörssiä.
– Halusimme pärjätä. CHL auttoi paljon. Ennen Liiga-kauden alkua meillä oli vaikea ottelu EV Zugia vastaan, jossa löysimme puolustuspelimme, Rech kertaa kauden alkua.
Joukkueen yhtenäisyys ja hyvä maalivahtipeli ovat olleet TPS:n vahvuuksia alkukaudesta Rechin mielestä. Omasta hyvästä kauden alustaan hän jakaa kiitosta ketjukavereilleen.
– Pelaan hyvien pelaajien kanssa. Yritän olla pelin sisällä hyökkäysalueella: pelata lähempänä maalia päästäkseni irtokiekkoihin ja olla oikeissa paikoissa. Se on iso tekijä ja teen töitä sen eteen, Rech valottaa vahvaa alkuaan.
– Saksassa minua kehotettiin pysymään enemmän pelin sisäpuolella ja se tuotti tulosta, joten pyrin tekemään sitä täälläkin, Rech taustoittaa.
Alkukaudesta Rech on pelannut pääasiassa Pavol Skalickýn, Aarne Intosen ja Scott Kosmachukin kanssa samassa hyökkäysketjussa. Hyvistä otteista huolimatta ketjussa ei ole ollut sovittua työnjakoa roolien osalta.
– Pyrimme tekemään sitä, mitä valmennus meiltä haluaa. Totta kai jotkut ovat parempia toisissa tilanteissa, Rech toteaa.
– "Ine" [Intonen] on hyvä kiekon kanssa, hän lukee peliä hyvin, pelaa hyvin molempiin suuntiin ja on hyvä syöttelijä. "Scotty" [Kosmachuk] on myös hyvä: hän osaa liikuttaa kiekkoa, hän osaa laukoa ja pystyy tekemään, mitä haluaa kiekolla. "Skaldo" [Skalický] on isompikokoinen, todella hyvä laitojen lähellä ja fyysinen, mikä auttaa paljon ketjumme pelaamista, Rech kuvailee ketjukavereitaan ja näiden ominaisuuksia.
– Yritämme tehdä parhaamme. Kaikkien täytyy tehdä kaikkea. Sillä ei ole väliä, kuka olet, Rech summaa.