Alpo Suhonen valaa inhorealismia Jukka Jalosen NHL-haaveisiin – "Pohjoisamerikkalaiset haluavat pitää työpaikat itsellään"

NHL / Haastattelu
Alpo Suhonen valmensi usean kauden ajan Pohjois-Amerikassa ammattilaissarjoissa.
Kuva © Sirpa Pöyhönen - sirpa.poyhonen@jatkoaika.com

Viime vuosina suomalaiset ovat saaneet nauttia etenkin nuorten tähtipelaajiensa hienoista suorituksista maailman parhaassa kiekkoliigassa NHL:ssä. Samaan aikaan NHL on kuitenkin paininut monien ongelmien kanssa, jotka usein jäävät huippusuoritusten varjoon kiekkokeskusteluissa.

NHL-historian ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja Alpo Suhonen toteaa Jatkoajalle seuranneensa kummaksuen suomalaista NHL-keskustelua.

– NHL:ää käsitellään Suomessa erittäin suppeasta perspektiivistä. Suurimmalla osalla NHL:ää käsittelevistä toimittajista tai asiantuntijoista ei ole todellista kokemusta siitä, mitä NHL on.

– Pelaajilla on pelaajien perspektiivi, mutta muilla ei ole mitään, Suhonen paaluttaa.

NHL:n vaietuimmista ongelmista etenkin pelaajien aivovammat ovat saaneet näkyvämpää huomiota osakseen viime vuosina. Suhosen mielestä väkivallan ja päähän kohdistuneiden iskujen vaikutukset ovat selvästi valjenneet NHL:ssä.

– Aivovammoista puhuminen yritettiin kieltää viimeiseen saakka. Viime vuosina on herätty siihen, että tappelut ja päähän kohdistuneet taklaukset ovat hengenvaarallisia ja lajin tulevaisuudelle hyvin kielteisiä.

– NHL:ssä on yritetty putsata ja pelastaa peliä. Pelin pelastamisoperaatio on toiminut hyvin. Moniin ongelmiin, kuten tappeluihin ja väkivaltaan on puututtu jopa selkeämmin kuin Suomessa, Suhonen arvioi.

"Aivovaurioista huolimatta hän oli erittäin hyvä pelaamaan"

Aivovammojen lisäksi toinen pelaajien terveyttä varjostava asia NHL:ssä ovat päihteet ja erilaiset suoritusta parantavat lääkeaineet. NHL:n dopingvalvonnan vertaamista pienempiin kiekkosarjoihin, kuten Liigaan Suhonen pitää turhana.

– Totta kai NHL:ssä käytetään dopingia. Nyt ovat NHL-pelaajat jo sentään myöntäneet, että siellä käytetään dopingia.

– Liigassa on omat pienet ongelmansa. Tällaisessa pienessä maassa, jossa on suljettu sarja ja kova kontrolli, dopingin käyttöä ei voi verrata ollenkaan NHL:ään, Suhonen toteaa.

"Hän totesi minulle hyvin yksiselitteisesti kauden alussa, että hän ei halua tapella vaan pelata"

Chicago Blackhawksin päävalmentajana kaudella 2000–01 Suhonen todisti läheltä yhtä NHL-historian traagisinta pelaajauraa. Pelätyn kovanaaman Bob Probertin ura ja elämä oli lukuisten päihdeongelmien ja kohujen varjostama.

– Ongelmista ja aivovaurioista huolimatta hän oli erittäin hyvä pelaamaan ja olisi halunnut olla puhtaasti pelaaja. Sitä en tiedä, että miksi hänen uransa ajautui niille raiteille, Suhonen muistelee heinäkuussa 2010 menehtynyttä Probertia.

Suhonen valmensi Probertia Blackhawksissa kaudella 2000–01.
Kuva © Getty Images

– Hän totesi minulle hyvin yksiselitteisesti kauden alussa, että hän ei halua tapella vaan pelata.

Blackhawksissa NHL:n päihdehoito-ohjelmat läpikäynyt Probert oli erityisen tarkkailun alla. Vuonna 2002 päättyneen peliuran jälkeen Probertin elämä kuitenkin luisui lopulliseen alamäkeen.

– Probert sai pelata vain sen takia, että NHL testasi häntä. Hänen alkoholinkäyttönsä lähti varmaan kontrollista sen jälkeen, kun hän lopetti uransa, Suhonen arvelee.

NHL-seurojen kynnys palkata eurooppalainen valmentaja on edelleen korkealla

Suhosen ja Pittsburgh Penguinsia vuosina 2000–02 valmentaneen tšekkiläisen Ivan Hlinkan jälkeen eurooppalaisista vain kanadalaissyntyinen saksalainen Ralph Krueger on valittu päävalmentajaksi NHL:ään, jossa hän nykyään luotsaa Buffalo Sabresia.

– Pelaajien kehittämiskulttuuri, valmennusmetodiikka sekä taito- ja tekniikkavalmennus Euroopassa pelastivat NHL:n 1980-luvulla. Nykyään jokainen GM tietää, että yksi kolmas- tai neljäsosa joukkueen pelaajista täytyy olla taitavia eurooppalaisia, jos haluaa menestyä.

Eurooppalaisten pelaajien määrän selvästä kasvusta huolimatta valmennuspestit ovat pysyneet tiukasti pohjoisamerikkalaisten hyppysissä.

"Pelaajien kehittämiskulttuuri, valmennusmetodiikka sekä taito- ja tekniikkavalmennus Euroopassa pelastivat NHL:n 1980-luvulla"

– Valmentaminen on hiukan eri asia. Eurooppalaisia valmentajia ei mielellään haluta, koska pohjoisamerikkalaiset haluavat pitää työpaikat itsellään. Eivät he täältä tule hakemaan ketään valmentajaa sinne, Suhonen tuumaa.

Suhonen kertoo, että hänelläkin kesti pitkään päästä käsiksi valmennuspesteihin NHL:ssä. Kokenut kiekkomies korostaa, että valmennuskulttuurissa on suuri ero mantereiden välillä.

– NHL-seurajohtajat kyllä tietävät, että Euroopassa on hyviä valmentajia. Miksi heitä ei palkata, johtuu osittain siitä, että edes Jarmo Kekäläinen ei palkkaa eurooppalaista valmentajaa.

Jukka Jalonen on ilmaissut tavoittelevansa valmennuspestiä NHL:stä.

– Teknis-taktillinen valmentaminen on erilainen asia NHL-kulttuurissa. Koko se maailma on täysin erilainen Suomessa valmentamiseen verrattuna, Suhonen kertoo.

Viime aikoina suomalaisista valmentajista vahvimmin halunsa valmentaa NHL:ssä on tuonut esille Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen. Suhosen mukaan Pohjois-Amerikan kiekkokulttuuri ja kokemuksen puute jarruttavat Jalosen NHL-tavoitteita.

– Teknisesti Jukka pystyisi valmentamaan NHL:ssä, mutta on aivan toisen tason kysymys, että pystyykö hän olemaan valmentaja siinä kulttuurissa. Hän on ehkä hieman kevyesti antanut näitä lausuntoja viime aikoina.

– Suurin este on se, ettei hänellä ole minkäänlaista kokemusta pohjoisamerikkalaisesta jääkiekosta, paitsi se mitä hän on nähnyt, Suhonen päättää.

» Lähetä palautetta toimitukselle