50 vuotta täyttänyt Liigan toimitusjohtaja haluaa Liigan pysyvän kehityksen kärryillä ja Lappeenrantaan modernin monitoimiareenan

LIIGA / Haastattelu
Juhlapäivänään Riku Kallioniemi oli rennolla tuulella.
Kuva © Mikko Lieri
Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi täyttää keskiviikkona 50 vuotta, mutta ei sano tuntevansa itseään vielä vanhaksi. Rento ja positiivinen haastattelu juhlapäivän aattona sai miehen vastailemaan hymyssä suin.

Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi täyttää keskiviikkona 50 vuotta. Kiireinen päivänsankari ehti kuitenkin kaiken kiireen keskellä vastata myös median kysymyksiin kärsivällisesti. Viidenkympin täyttyminen ei ainakaan vielä tunnu hänestä mitenkään erilaiselta, eikä hän tunnusta kärsivänsä minkäänlaisesta ikäkriisistä. Hyvällä tuulella oleva Kallioniemi vastaili kysymyksiin hymyssä suin.

− No ei nyt ainakaan toistaiseksi olo tunnu mitenkään erilaiselta tai vanhemmalta, mutta ehkä se tunne muuttuu myöhemmin. Joskus nuorempana tuli ehkä miettineeksi sitä, miltä viisikymppisenä tuntuu. Tuntuu kuitenkin hyvältä huomata, ettei tämä mitenkään kummoista ole, mies pyörittelee.

− Minulla on lähipiirissä onneksi hyviä esimerkkejä siitä, että vieläkin kokeneempana ehtii saada kaikenlaista aikaan. En ole mitään ikäkriisiä huomannut, mutta ehkäpä sitä ei itse välttämättä huomaakin. Täytyy varmaan perheeltä kysellä. Elämähän on ihmisen parasta aikaa!

Ärsyttävä pelaajana, ainakin vastustajien mielestä

Kallioniemen pelaajaura kesti kaikkiaan 12 kautta, joista valtaosa SaiPan paidassa. Hän pelasi SM-liigassa puolustajana kaikkiaan 326 ottelua, joissa tehoja kertyi 10+44, mutta jäähyminuutteja peräti 415. Wikipediassa Kallioniemen pelityyliin luetellaan myös ärsyttäminen, jota hän itse ei kuitenkaan aivan allekirjoita.

− En minä mielestäni mitenkään ärsyttävä pelaaja ollut, ainakaan mitenkään tietoisesti. Olin lähtöisin aika maltillisista olosuhteista pienistä joukkueista vailla isompaa menestystä, joten minun lahjakkuuksiini kuuluivat kova harjoittelu ja työnteko.

Realiteetit omien pelitaitojen suhteen pakottivat korostamaan tiettyjä osa-alueita omassa pelaamisessa ja pelityylissä.

− Tiesin, että minun oli oltava sitkeä ja periksiantamaton. Varmasti se joskus tuntui vastustajista ärsyttävältä, kun tällainen vähemmän taitava pelaaja roikkui lahkeessa. Jääkiekko on kyllä noista ajoista mennyt hyvään suuntaan. Sillä tyylillä olisi nykyään jäähyminuutit - ja varmaan sitä kautta peliaikakin - ihan jotain muuta, Kallioniemi tuumaa.

Pelityylin lisäksi myös ammattimaisuus on lisääntunut suomalaisessa jääkiekkoilussa. Peliurien pituudet ovat kasvaneet ja sitä kautta 40 on uusi 30.

Liigan toimitusjohtaja seuraa uutta suuntausta mielissään.

− Oma ura oli joidenkin mukaan jopa liiankin pitkä, mutta siihen aikaan päälle kolmekymppiset alkoivat jo miettimään lopettamista. Nyt on ilo seurata kuinka pelaajat ovat hyvässä kunnossa ja pystyvät vielä nelikymppisinä pelaamaan kovalla tasolla.

Kirjailijanura loppui lyhyeen, jääkiekon onneksi

Peliuran jälkeen Kallioniemi oli pääosin yrittäjänä. Ehti hän myös jopa toimia kirjailijana sekä kustantajanakin.

− Lopetettiin peliura yhtä aikaa hyvän ystäväni Tommi Sovan kanssa. Siinä sitten saunottiin yhdessä kauden ja uran lopettajaisia ja idea kirjan (Jääkiekon Värityskirja - Pelimiesten kootut selitykset) kirjoittamisesta sai alkunsa. Saunat ovat muutenkin loistavia paikkoja tarinoiden värittämiseen, joten siellä mekin olimme Tompen kanssa parhaat jutut kuultu. Niitä sitten halusimme tuoda julki muillekin. Kustansimme sen myös itse, joten otimme melkoisen taloudellisen riskin siinä, mutta se onneksi kantoi. Oli todella onnistunut ja hauska projekti. Julkaisimme kaikkiaan kolme kirjaa, ennen kuin lopetimme. Siinähän kirjat kyllä paranivat tekemisen myötä, mutta kirjailijat taisivat ylpistyä hiukan liikaa ja luulla osaavansa kaiken. Myynnit sen verran laskivat, että päätimme sen projektin lopettaa.

Hyppy kohti nykyistä pestiä tapahtui vuonna 2011, kun Kallioniemestä tuli pitkäaikaisen seuransa toimitusjohtaja. Pesti Lappeenrannassa kesti viisi kautta ja Kallionimeä pidettiin yhtenä kulmakivenä sille, että lappeenrantalaiset ottivat askeleen eteenpäin niin urheilullisesti kuin taloudellisesti.

− Jääkiekko oli aina ollut iso osa elämääni ja tärkeä osa kokemuksistani oli sieltä lähtöisin, joten sattuman kautta tultiin tilanteeseen, jossa minulle tarjottiin mahdollisuutta lähteä SaiPa:n toimitusjohtajaksi. Se oli hyvää aikaa ja onneksi siinä ympärillä oli upea ryhmä sitoutuneita ihmisiä.

Kallioniemi korvasi Liigan toimitusjohtajana Kimmo Ranniston (vas.)
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

Liigan toimitusjohtajana paljon vartijana

Askel ylöspäin tapahtui 2016, kun Kallioniemestä tuli Liigan toimitusjohtaja. Kymmenettä kauttaan jääkiekon johtotehtävissä aloittanut Kallioniemi toteaa maailman muuttuneen todella paljon ja jääkiekon sen mukana.

− Nämä vuodet ovat olleet siitä hienoja, että olen saanut olla toimimassa aidosti hienojen ja kovien ammattilaisten kanssa. Tämän kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut todella kovasti ja kova muutos jatkunee myös seuraavan kymmenen vuoden aikana, mies profetioi.

− Valituissa asioissa tietysti haluamme olla myös muutoksen edelläkävijöitä. Meitä on iso joukko päättämässä asioista ja jokaisen panos on erittäin tärkeä. Muutos ei ole koskaan itseisarvo, vaan sen täytyy perustua analyysiin siitä, mitä sillä tavoitellaan. Suomalaisen jääkiekkoyhteisön vahvuus on kyky kritisoida omaa toimintaansa. Se voi joskus tehdä toiminnasta aavistuksen raskasta, mutta samalla myös eteenpäin vievää. Itselläni on myös erittäin suuri arvostus edeltäjiäni, kuten kaikkia muitakin kiekkopäättäjiä kohtaan. Ilman heidän panostaan ei suomalainen jääkiekko olisi siinä, missä se nyt on.

Millainen muutos on konkreettisemmin ajateltuna ollut?

− Laji on kehittynyt ja kilpailu on kasvanut, myös globaalisti. Suomi on kuitenkin melkoisen pieni maa ja Euroopassa laji on vahvistanut asemiaan. Liigan tehtävänä on pysyä muutoksissa mukana, muutoin jää jalkoihin. Tätä kehitystä me suomalaiset kiekkotoimijatkin haluamme tukea ja samalla se tarkoittaa, että pysyäksemme kilpailukykyisinä, meidänkin täytyy tehdä paljon töitä. Onneksi suomalaiset seurat ovat kehittyneet todella paljon samaan aikaan. Jääkiekon asema Suomessa on äärettömän vahva, se on upea lähtökohta. Ei voi kuin ihailla, miten paljon Suomi pystyy kehittämään pelaajia aivan maailman huipulle näin pienenä maana, Kallioniemi iloitsee.

Yksi muuttunut ja mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuva asia on sarjajärjestelmä. Kun Jokerit jätti Liigan vuonna 2014 ja Blues ajautui konkurssiin vuonna 2015, muutaman vuoden aikajänteellä sarjaan nostettiin kolme uutta joukkuetta.

Vaikka lukumäärällisesti muutos on ollut pieni, sarjojen voimasuhteet ovat muuttuneet suuresti.

− Niin kauan kuin olen ollut mukana, ei ole keskusteltu mistään niin paljoa kuin sarjajärjestelmästä. Se nousee esiin joka vuosi ja aina siitä keskustellaan perinpohjaisesti. Tämäkin on monimutkainen asia. Eri suunnista katsoen eri vaihtoehtoihin löytyy ihan oikeita ja hyviä argumentteja, jotka johtavat eri johtopäätöksiin. Tällöin asiasta päättävien vastuullisten ihmisten täytyy tehdä kokonaisuuden kannalta paras valinta, toimitusjohtaja pyörittelee.

Ylpeä lappeenrantalainen

Kotikaupungistaan ylpeä ja sen tulevaisuuden suhteen luottavainen Kallioniemi otti kantaa Lappeenrannan jäähallin ympärillä pyörivään keskusteluun. Vanha halli alkaa olla jo turvallisuusriski, mutta uuden hallin rakentaminen viivästyy, kun hallin sijoituspaikka aiheuttaa kiistoja.

− Asun itse hyvin lähellä Lappeenrannan nykyistä jäähallia, ja siellä on tullut vietettyä todella paljon aikaa. Kisapuistossa on tehty todella hyvää työtä, jotta siellä on pystytty järjestämään tähänastiset tapahtumat. Mutta kyllähän se halli alkaa jo olla loppuunajettu, Kallioniemi toteaa.

− Uusi halli tarvitaan pikaisesti kaikille käyttäjille, mutta keskustelu sijoituspaikasta käy kuumana. Tiedän, että oma mielipiteeni helposti tulkitaan Liigan, SaiPan tai lätkäjätkän sanomana. Mutta ylpeänä lappeenrantalaisena, joka uskoo kotikaupunkinsa kehittämiseen ja elinvoimaisuuteen, haluaisin nähdä keskustan alueelle rakennettavan modernin monitoimiareenan.

» Lähetä palautetta toimitukselle