1B MM: Viron turkulaisin suomalainen Mark Viitanen iloitsee ensimmäisestä aikuisten arvoturnauksestaan

MESTIS, MAAJOUKKUE / Haastattelu
Mark Viitanen on esiintynyt ensi kertaa Viron maajoukkuepaidassa tämänvuotisessa 1B divisioonan MM-turnauksessa.
Kuva © Samppa Toivonen - https://www.samppas.net
Viime kaudella Mestiksessä Peliittoja edustanut hyökkääjä Mark Viitanen edustaa Viron joukkueen nuorta kaartia. Viitasen tarina on hyvin mielenkiintoinen, matkaan mahtuu kaikkea Turusta Kiinaan ja siltä väliltä.

Mark Viitanen on pelannut tämän vuoden 1B divisioonan MM-turnauksessa Viron paidassa neljä peliä, mutta on jäänyt toistaiseksi tehopisteittä. Viitanen puki Viron paidan ensi kertaa päälleen koko uransa aikana ja mieli on iloinen, vaikka joukkueen neljän pisteen saalis onkin hieman laiha.

− Joukkueena ollaan pelattu aika nousujohteisesti. Joka pelissä ollaan saatu aina vähän paremmin kiinni omasta tekemisestä. Tulos ei ole ollut ihan sitä, mitä ollaan haluttu, mutta peli on parantunut koko ajan ja joukkueena ollaan pelattu ihan hyvin. Pieniä juttuja kun vähän fiksataan, niin viimeisestä pelistä hoidetaan hienosti voitto kotiin, mies toteaa.

Viitanen otettiin mukaan Viron joukkueeseen viime vuoden lopulla, kun Suomessa pelaava hyökkääjä Robert Rooba kysyi Viitasta mukaan ja hän innostui asiasta. Nyt kun ensimmäinen turnaus alkaa olla takanapäin, Viitanen arvioi kriittisesti omaa panostaan joukkueen eteen.

− Itselläni on ollut tasaista ja vahvaa suorittamista. Ihan niin paljon en ole pystynyt auttamaan joukkuetta kuin olisin halunnut tai odottanut. Nämä ovat ensimmäiset kisani aikuisten joukkueen kanssa ja olen nauttinut ja on ollut hauskaa. Vielä on yksi peli aikaa näyttää. Ihan vahvat fiilikset on.

Viro pelaa 1B-tasolla jo viidettä kauttaan ja alkaa olla turnauksen vakiojoukkueita. Viitanen uskoo vakaasti, että 1B on vähimmäistaso virolaisille ja ylöskinpäin on pyrkyä.

− Minun mielestäni vähintäänkin tämä sarjataso on se, missä meidän pitäisi olla. Uskon, että kun saamme pieniä asioita muokattua ja hiottua paremmiksi, nousu ei ole mikään iso yllätys.

Viron oma jääkiekon pääsarja on pieni ja moni pelaaja suuntaakin laadukkaampien pelien ja parempien tulojen perässä maailmalle. Joukkueessa on 22 pelaaja ja he pelaavat 13 eri sarjassa ja kahdeksassa eri maassa ja päälle vielä konkarit Andrei Makrov ja Lauri Lahesalu, jotka eivät pelaa enää seurajoukkueissa. Viitanen näkee monipuolisuuden rikkautena virolaiselle jääkiekolle.

− Meillä on paljon pelaajia eri puolilla maailmaa ja puhumme paljon eri kieliäkin. Kyllä me löydämme aina yhteisen sävelen ja on hyvä, että Virosta löytyy kiekkomiehiä ja ihmiset kiertävät muitakin paikkoja kuin Viroa. He tuovat myös jääkiekkokulttuuria tänne. On hienoa nähdä, kun Vironkin jääkiekkokulttuuri kasvaa.

Eri kielten sekamelska on myös melkoinen Viron kopissa. Pelaajat puhuvat eestin kieltäkin vaihtelevan laatuisesti, mutta Viitasen mukaan jääkiekko on kaikille yhteinen kieli ja sen avulla selvitään kaikesta.

− Eestin kieli taipuu jonkin verran, vähän se on ruosteessa. Pienenä puhuin sitä enemmän, nyt se on jäänyt. Sitä ei ole niin paljon tarvinnut, mutta nyt kun sitä tarvitsee, kyllä se sieltä tulee. Kentällä ei ole vaikeuksia, saamme kaikki toisistamme selvää. Jääkiekko on yhteinen kieli.

Viitanen on ylpeä sekä virolaisuudestaan että suomalaisuudestaan.
Kuva © Samppa Toivonen - https://www.samppas.net

Tallinnasta Turkuun jo pikkuvauvana

Viitanen syntyi 4.4.1998 Tallinnassa, mutta perhe muutti Suomeen Markin ollessa hyvin pieni. Virolaisuus ei kuitenkaan ole kadonnut miehestä, päinvastoin. Kaksoiskansalaisuus on Viitaselle kunnia-asia.

− Minulla on sekä Viron että Suomen kansalaisuudet. Olen syntynyt Virossa, mutta muutimme ollessani ihan pieni vauva Suomeen. Muutimme Virosta aikanaan Turkuun ja siellä olemme olleet ja perheeni on vieläkin. Äitini on virolainen ja isäni suomalainen.

− Koen itseni sekä virolaiseksi että suomalaiseksi. Olen ylpeästi molempien maiden kansalainen. On tosi kivaa olla kummassakin maassa, kaikilla ei ole mahdollisuutta olla kumpienkin kansalainen.

Kotikisat Tallinnassa ovat olleet myös mainio mahdollisuus näyttää Viron-sukulaisille taitoja lähietäisyydeltä.

− Virossa asuu paljon sukulaisiani ja he kaikki seuraavat pelejäni. He ovat innoissaan, että olen täällä. Onhan se hienoa, kun pääsee edustamaan synnyinmaataan.

Kiekkotarina lähti Turusta liikkeelle - myös Kiina ja Latvia tuli nähtyä

Viitanen on aivan tavallisesta turkulaisperheestä lähtöisin. Suvussa ei ole aiempia ammattiurheilijoita ja jääkiekkouran alkukin oli hyvin turkulainen.

− Isäni nyrkkeili nuorempana ja äidilläni on jotain pientä urheilutaustaa. Suvussa ei kuitenkaan ole mitään ammattiurheilutaustoja. Aloitin jääkiekkoilun Turun legendaarisella Parkin kentällä. Sinne mentiin pikkupoikana, olisinko ollut kaksi- vai kolmevuotias. Luistimet jalkaan ja sinne itkemään. Ei se helppoa ollut aluksi, mutta ei sen kuulukaan olla.

Juniorivuodet kuluivat TUTOn ja TPS:n organisaatioissa. Mukaan tarttui lämpimiä muistoja.

− TUTOssa ja TPS:ssä oli kiva pelata ja tavoitteenani on pelata ammattilaisena jonain päivänä. Se vaatii töitä, mutta jos se olisi helppoa, niin kaikkihan sitä tekisivät.

Viitanen pelasi toissakaudella myös yhden kauden ajan Venäjän juniorisarja MHL:ssä Kunlun Red Starin joukkueessa. Kiinaan pelaamaan siirtyminen ei ole ihan jokapäiväistä hupia, eikä kausi muutenkaan ollut ihan tavanomaisimmasta päästä.

− Siellä oli valmentajana Aleksander Barkov senior. Hän otti yhteyden agenttiini ja kyseli pelaajia. Menin sinne näytille ja he halusivat ottaa minut. Ajattelin sitten, että ainahan pääsee takaisin kotiin. Se oli hieno kokemus ja hyvä sarja.

− Olimme Kiinassa vain pari viikkoa. Kauden ajan pysyimme Latviassa. Siinä oli pieniä ongelmia, koska sarjaorganisaatio halusi, että joukkueemme maksaisi kaikki vastustajien vierasmatkat. Joukkueemme GM:t olivat Latviasta, niin pysyimme sitten Riikassa, Viitanen kertaa omalaatuisia käänteitä.

Kiinan maaperällä ei lopulta vierähtänyt kuin parisen viikkoa.

− Olimme Pekingissä pari viikkoa ja meillä oli harjoitusleirejäkin siellä. Kyllä Kiina vähän erilainen on kuin Suomi, vähän isompi. Sakkia on joka puolella, mutta kyllä se oli ihan kiva kokemus.

Viitanen haluaa pukea myös jatkossa Viron maajoukkuepaidan päälleen.
Kuva © Samppa Toivonen - https://www.samppas.net

Viime kauden Viitanen pelasi Mestiksen Peliitoissa ja teki 27 ottelussa tehot 5+5. Vaikka matkassa olikin haasteita, mies oli kauteensa ihan tyytyväinen.

− Minulla oli siinä pari vaihtoehtoa. Ajattelin, että olisin valmis miesten peleihin ja haluan ottaa seuraavan askeleen urallani. Peliitat sitten tarjosi minulle paikkaa ja ajattelin, että siellä on ihan hyvät olot kehittyä. Meillä oli hyvä joukkue ja ratkaisu oli mielestäni ihan fiksu.

− Alkukausi oli vähän vaikea, itsellenikin tuli pieni loukkaantuminen ja siitä kuntoutuessa meni aikaa hetki. Sen jälkeen saimme lopetettua kauden todella vahvasti. Loppukausi oli todella hyvä joukkueelta ja itseltäni, Viitanen muistelee päättynyttä kautta.

Ensi kauden osoitteesta ei ole vielä tietoa. Viitanen ei kuitenkaan stressaa siitä, vaan pelaa turnauksen ensin loppuun ja katsoo sitten tulevaisuutta.

− Katson ensi kautta kisojen jälkeen. Täällä on hyvä näyttää osaamistaan. Kesä on urheilijan parasta aikaa, pääsee treenaamaan hyvin ja nauttimaan hyvistä ilmoista. Katsoo nyt sitten mitä ilmaantuu, kisojen jälkeen voi hyvinkin tulla tarjouksia. Hosumalla ei tule hyvää, Viitanen päättää.

» Lähetä palautetta toimitukselle