Torstai-yönä alkavassa sarjassa tulevat kohtaamaan ehkä liigan taitavimman 1. ja 2. ketjun omaava Pittsburgh ja joukkuepuolustukseen ja hyvään maalivahtipeliin nojaava Washington. Kummankin joukkueen paras osaamisalue on juuri vastakohtainen vastustajan parhaalle osaamiselle ja tämä tulee tekemään sarjasta mielenkiintoisen. Teoriassa kohtaamisista pitäisi tulla tasaväkisiä koitoksia, mutta kummallakin joukkueella on osa-alueita, joiden pettäminen voi vaikuttaa sarjan lopputulokseen selkeästi. Suurin vaikuttava tekijä joukkueiden menestymiseen löytyy kummankin maalin tolppien välistä. Paljon on kiinni Olaf Kölzigin ja Johan Hedbergin esityksistä kumpi joukkue toiselle kierrokselle jatkaa.
Maalivahtipelin lisäksi toinen tärkeä asia jatkajaa ratkaistaessa on puolustuspelaaminen. Ennakkoon voisi odottaa ettei Pens paljoa puolusta, mutta vaikka Pittsburgh omaakin yhden liigan kovimmista hyökkäyskalustoista, niin myöntää jopa mailataituri Aleksei Kovalevkin, että: "You're not going to see a lot of goals. It's going to be tight. It's all going to be defense. Whoever plays better defense will win."
Aiemmat kohtaamiset
Joukkueet kohtasivat viime kaudellakin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, jolloin Pittsburgh tiputti ennakkosuosikin viittaa kantaneen Capitalsin voitoin 4-1. Ottelusarjan pelijärjestys oli tuolloin mielenkiintoinen, sillä ensimmäinen ottelu pelattiin Washingtonissa ja kaksi seuraavaa Pittsburghissa vaikka Capitalsilla piti olla kotietu. Pittsburgh murskasi Capsit ekassa ottelussa 7-0 ja voitti kaksi seuraavaa ottelua kotonaan. Tästä Capitals ei enää toipunut vaan Pens meni parista jatkoon.
Joukkueet ovat kohdanneet historian aikana pudotuspeleissä kuusi kertaa, aina 1. kierroksella. Vain kerran on Capitals voittanut keskinäisen sarjan, kaudella 93-94. Yhtään sarjaa ei ole mennyt poikki suoraan neljässä ottelussa, vaan aina on vaadittu vähintään 5 peliä. Kaksi kertaa Pens on noussut 3-1 -tappiotilanteesta 4-3 sarjavoittoon. Jo tämä kertoo siitä, että joukkueiden keskinäiset ottelut ovat yleensä olleet äärimmäisen tiukkoja ja elämää suurempia tapahtumia, joista fanien kesken puhutaan vielä vuosienkin päästä. Erityisesti Caps-faneille on Pittsburgh-sarjoista jäänyt selkäpiihin karmivia muistoja kuten vuoden 95-96 neljäs ottelu, jonka jatkoajalla Joe Juneau epäonnistui rangaistuslaukauksessaan ja lopulta Petr Nedved iski voittomaalin neljännessä jatkoerässä. Tuolla voitolla Pens tasoitti sarjan 2-2:een ja voitti sen lopulta 4-2.
Tällä kaudella runkosarjan keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2-2. Pittsburgh voitti tammikuun kohtaamiset(3-2 kotona, 5-3 vieraissa) ja Washington puolestaan maaliskuun(4-3 sekä kotona että vieraissa). Noista peleistä ovat joukkueiden pelivireet ja -tyylit muuttuneet jonkin verran, joten suoranaisia johtopäätöksiä voimasuhteista ei tuloksista voi suoraan vetää.
Maalivahdit
Capitals voittaa ja häviää hyvin pitkälti työnarkomaani Olaf Kölzigin esitysten mukaan. Tällä kaudella 71 ottelua pelannut Kölzig on vienyt joukkueen kertaalleen jo Stanley Cup-finaaleihin ja on kykenevä tekemään sen uudelleen. Kauden aikana on Olien otteissa nähty kumpaakin Godzillaa kaukalossa: joulu-maaliskuussa viime kauden Vezina-voittajaa sekä runkosarjan loppupuolella sitä uran alkuajan epävarmaa vahtia, joka päästi vähintään yhden helpon maalin per peli. Olien otteet paranivat viimeisissä peleissä huomattavasti tämän saatua levätä joitakin otteluita. Pittsburgh on kuitenkin aina ollut isolle maalivahdille paha vastustaja ja niinpä Kölzigin on nostettava tasoaan vieläkin runkosarjasta, sillä Capsin menestys riippuu suurelta osin hänestä. Jos Olie ei ole vireessä, loppuu joukkueen kausi lyhyeen. Mikäli Capitals joutuu vaihtamaan maalivahtia löytyy penkiltä huippupelejä runkosarjassa pelannut veteraanimaalivahti Craig Billington.
Jos Capitalseilla on kokenut maalivahtipari, niin Pittsburgh lähtee taistoon kokemattomalla maalivahditandemilla. Ykkösmaalivahtina aloittaa ruotsalainen Johan Hedberg, joka hankittiin San Josen farmista loppukaudesta ja omaa NHL:ssä vain 9 runkosarjaottelun kokemuksen. Runkosarjan peleissä Hedberg pelasi hyvin, mutta pudotuspelien alkaessa nuoreen maalivahtiin kohdistuvat aivan eri suuruusluokan paineet. Mikäli Hedberg jatkaa samoja otteita kuin runkosarjassa, on Pittsburgh lähellä jatkopaikkaa. Päinvastaisessa tapauksessa maalille joudutaan laittamaan toinen pudotuspeleissä kokematon maalivahti eli Jean-Sebastian Aubin tai veteraani Garth Snow, jotka kummatkin voitaneen luokitella keskinkertaisiksi maalivahdeiksi.
Hienoisesta Kölzigin torjuntavireen epävarmuudesta huolimatta Capitals on tällä osastolla selkeästi Pittsburghia vahvemmalla.
Puolustus
Puolustus on toinen osa-alue, jolla Washingtonin pitäisi olla ennakkoasetelmissa vahvempi kuin Pensien. Pakkipareissa on selkeät roolijaot ja pudotuspelikokemusta ja syvyyttä on kiitettävästi. Vakiopareissa kiekollisen pelin hoitavat lähinnä ylivoimaspesialisti Sergei Gonchar, Calle Johansson ja Sylvain Cote. Heidän pareinaan ovat pelanneet Brendan Witt, Joe Reekie ja Rob Zettler. Cote on luultavimmin poissa ensimmäisestä pelistä loukkaantumisen takia ja Reekie katsomossa(liian hidas Pensin hyökkääjiä vastaan), joten heidän paikkansa ottavat Ken Klee ja Rob Zettler. Näin varamiehiksi jäävät Joe Reekie ja Jason Marshall. Suurimmat odotukset kohdistuvat Gonchariin, jonka panos etenkin ylivoimalla on elintärkeä joukkueelle. Lisäksi fyysisen osaston odotetaan Brendan Wittin johdolla pehmittävän Pittsburghin hyökkäyskalustoa mahdollisimman paljon taklauksillaan.
Pittsburghin puolustuskaluston suurin puute on kiekollisen pelin johtaja. Siniviivalta ei löydy tulivoimaa nimeksikään, sillä yksikään puolustaja ei ole tehnyt kymmentä maalia. Franticek Kucera hankittiin auttamaan tuota osastoa, mutta miehellä on ollut vaikeuksia mahtua edes kokoonpanoon. Hans Jonsson ja Janne Laukkanen ovat parhaat pistemiehet, mutta kumpikaan ei ole mikään ykköstason kiekollinen puolustaja. Ei siis ole ihme että joukkue pelaa ylivoimansa viidellä hyökkääjällä. Puolustuksen selvä ykkösnimi on Darius Kasparaitis, joka hänkin on parhaimmillaan fyysisessä puolustuspään pelissä. Hänen jälkeensä onkin suuri aukko, sillä loput puolustajat ovat enemmän ja vähemmän peruspuolustajia. Valopilkkuna puolustuksessa on Andrew Ference, joka runkosarjan lopulla esitti lupaavia otteita.
Tälläkin osastolla etu on Washingtonilla. Kuitenkin mikäli Pittsburghin hyökkääjistö tulee auttamaan puolustajiaan runkosarjaa paremmin tilanne tasaantuu jonkin verran.
Hyökkäys
Kuten Capitalseilla on suuri etulyöntiasema maalivahtiosastolla, niin vähintään yhtä suuri etu on Pittsburghilla hyökkäysosastolla. Loistavan ykkös-(Hrdina-Lemieux-Jagr)ja kakkosketjun(Lang-Straka-Kovalev) lisäksi joukkueen kolmosketjuun riittää pelureita, jotka olisivat ykkösketjun miehiä monissa muissa joukkueissa. Harvalla joukkueella on tarjota kentälle samaan aikaan viittä yli 75 pisteen hyökkääjää ja kahta maailman taitavinta hyökkääjää. Jagr ja Lemieux pystyvät ratkaisemaan otteluitaan henkilökohtaisilla taidoillaan. Ja mikäli saat heidät kiinni, niin joku muista tsekeistä voi tehdä saman. Kolmosketju on sitten fyysisempi; siinä pelaava Kevin Stevens,Wayne Primeau ja Aleksei Morozov. Ainut kysymysmerkki hyökkääjistössä on se, että jos sarja venyy pitkäksi niin kauanko joukkue jaksaa, mikäli kaksi parasta ketjua pelaa suurimman osan peleistä.
Pudotuspeleissä Jeff Halpernin johtama ketju, laidoillaan Ulf Dahlen ja Steve Konowalchuk , tulevat saamaan eniten vastuuta. Ketjua tultaneen peluuttamaan Lemieux’n ketjua vastaan ja puolustuspelin lisäksi ketjulta odotetaan myös maaleja. Viimeisissä peleissä joukkueen maalintekovastuu on ollut juuri tällä ketjulla. Kovalevin kenttää vastaan tulee pelaamaan Trevor Linden-Andrei Nikolishin-Peter Bondra-yhdistelmä. Tämä ketju on löytänyt yhteisen sävelen ja ainoa, mutta suht suuri, huolenaihe on Bondran seitsemän ottelun maaliton putki runkosarjan lopussa. Loppukaudesta vaisummin ja vaisummin pelannut Adam Oates aloittaa pudotuspelit kolmosketjun johtajana. Syöttötilaston voiton Jagr:n kanssa jakanut Oates on ollut viime peleissä puolustuspelissä heikko ja siksi häntä aiotaan peluuttaa lähinnä ylivoimalla ja vastustajan kolmosketjua vastaan.
Hyökkäyksessä etu on selvästi Pittsburghilla, koska siltä löytyy ratkaisijoita ja taitoa enemmän. Lisäksi kaksi liigan taidokkainta ketjua on vaikeampi saada tehottomaksi kuin yksittäisen pelaajan(Bondra, Oates) eliminoiminen. Washingtonin hyökkäys tarvitsee kipeästi täyttä panosta Oatesilta sekä Bondralta ja vielä näiden lisäksi olisi löydyttävä pari yllättäjää.
Valmennus
Ivan Hlinka on kokematon valmentaja NHL:n pudotuspeleissä ja on mielenkiintoista nähdä vaikuttaako se joukkueen esityksiin ja menestykseen. Miehellä on meriittejä kansainvälisiltä kentiltä, mutta NHL:n pudotuspelit ovat oma maailmansa. Jonkin asteisen kysymysmerkki on myös se, että onko miehellä auktoriteettia joukkueessa: kumpi esimerkiksi määrää tiukoissa paikoissa kuka pelaa ja paljonko, omistaja-Lemieux vai Hlinka? NHL-valmennustyylin Hlinka on oppinut hyvin: kuumat pelaavat eniten.
Ron Wilson on johtanut joukkueensa kerran finaaleihin asti, mutta kuka muistaa häviäjät? Wilsonin tavaramerkki on armoton ketjujen sekoittaminen heti kun peli ei luista tai tulosta ei tule. Lisäksi hän tykkää peluuttaa kolmea ketjua. Pudotuspelit kuitenkin vaativat pitkässä juoksussa neljän ketjun ja 3 pakkiparin käyttöä. Mielenkiintoista on nähdä oppiko Wilson edellisestä vuodesta, että neljää puolustajaa ei voi peluuttaa koko ajan vaan koko arsenaalia on käytettävä. Wilsonin paheeksi voi myös laskea ns. ylivalmentamisen eli että taktiikoita ja pelikuvioita suunnitellaan liian tarkkaan ja tämä voi sekoittaa ensin valmentajan ja sitten pelaajien konseptit.
Erikoistilannepelaaminen
Capitalsin ylivoimapeli oli runkosarjan 4. parasta. Ylivoimapeli perustuu pitkälti Bondran ja Goncharin vaarallisuuteen siniviivalla sekä suurimmissa määrin Oatesin syöttötaitoon. Simon oli aikaisemmin maskimiehenä, mutta viime aikoina hänen tilallaan on pelannut Zubrus. Dmitri Khristich toi saapuessaan ylivoimaan kaivatun oikealta-ampuvan laiturin, mutta Khristich on hyytynyt roimasti alkuvaiheistaan ja hänen paikkansa on ottanut Glen Metropolit. Capitalsin ylivoimapelin täytyy parantua roimasti viime aikaisista esityksistä, sillä juuri tämä osa-alue on yksi tärkeimpiä sarjassa, koska Pittsburghin alivoimapeli on liigan huonoimpien joukossa(26.). Muiden pelaajien täytyy pelata aggressiivisemmin ja niin tehdä niin tilaa Oatesille, jotta tämä voi jakaa syöttöjään. Mikäli Caps ei saa tulosta aikaiseksi ylivoimalla, on voittaminen vaikeaa.
Penguinsin ylivoimapeli perustuu viiden hyökkääjän käyttöön. Tämä johtuu osittain siitä, että joukkueesta uupuu kiekollisen pelin taitava pakki. Ylivoimaviisikolla on taitoa vaikka muille jakaa ja se mahdollistaa nopean ja taitavan kiekonsiirtelyn, jolla vastustajan alivoima revitään kappaleiksi. Kovalev, Lemieux ja Jagr omaavat hyvän vedon, joten heidän laukaisukulmien peitto on kaiken A ja O alivoimapelissä. Capitalsin alivoima oli runkosarjassa liigan keskitasoa ja sen on parannettava peliään, jotta Pens-ylivoima saataisiin kuriin. Suurin vaikutus alivoiman tasoon lienee Kölzigillä, jonka täytyy pitää itsensä pystyssä mahdollisimman pitkään. Näin hän voi parhaiten yrittää estää Lemieux’n kuuluisan ylänurkkalämärin B-pisteeltä.
Loukkaantumistilanne
Capitalsin riveistä on loppukauden sivussa puolustaja Dmitri Mironov selkäleikkauksen takia. Lisäksi Sylvain Cote luultavimmin on sivussa ensimmäisen pelin saatuaan kiekon nilkkaansa runkosarjan viimeisessä ottelussa.
Pittsburghilla on toistaiseksi sivussa puolustaja Hans Jonsson ja Rene Corbet, joiden puuttuminen kokoonpanosta heikentää joukkuetta jonkin verran. Kumpikaan pelaaja ei harjoitellut eilisissä treeneissä ja he ovat suurella todennäköisyydellä sivussa vielä jonkin aikaa. Jonsson on ollut joukkueen parhaita kiekollisia pakkeja ja hänen poissaoloaan voidaan pitää suurehkona menetyksenä Penseille. Corbet taas on yksi joukkueen ainoista luonnostaan hyvistä puolustavista hyökkääjistä, joten sillä saralla menetystä voidaan pitää myös kohtalaisena.
Seuraa heitä
Olie Kölzig – Johan Hedberg
Nämä herrat ratkaisevat paljon tässä sarjassa. Kölzigiltä vaaditaan A-luokan peliesityksiä, jotta joukkueella on mahdollisuus kaataa Pens ja Hedbergin täytyy pitää Pens koko ajan pelissä mukana, jottei hyökkääjille tule liian suurta urakkaa.
Vanhan herran täytyy löytää ykkösvireensä erityisesti ylivoimapeliin. Kolmosketjussa rasitus jää vähemmälle ja sitä kautta ylivoimapanoksen merkitys korostuu entisestään. Jonkun on tarjoiltava kiekkoja Bondralle ja Goncharille ylivoimalla. Ehkä viimeinen mahdollisuus Stanley Cupin metsästykseen.
Scoring touch on löydyttävä heti sarjan alusta. Enää ei ole varaa jäädä maaleitta kauden tärkeimmissä peleissä. Bondralla on varmasti paljon näytettävää viime kauden pudotuspelien jälkeen, jolloin mies oli varjo itsestään.
Konowalchuk-Halpern-Dahlen
Uusi ykkösketju on paljon vartijana. Lemieux kumppaneineen olisi saatava kuriin ja lisäksi vielä maaleja olisi tehtävä itse. Villi kortti tässä ketjussa voi olla Jeff Halpern, joka kasvoi Caps-fanina ja haluaa varmasti ”kostaa” nuoruuden verivihollisjoukkueelleen.
Lemieux ja Jagr
Ei tarvinne kommentteja…aina vaarallisia.
Jäänyt Kovalevin, Lemieux’n ja Jagrin loiston taa. Kakkoskentän sielu, jonka pelitaitoja aliarvioidaan useasti. Ollut aina vaarallinen Capitalsia vastaan.
Yhteenvetoa
Tärkeimmät avaimet tähän ottelusarjaan ovat Capitalsin kannalta maalivahti- ja puolustuspeli sekä alivoimapeli. Kaikki lähtee puolustuksen kautta; Pensien top2-ketjua on saatava tehottomaksi. Toisaalta oman hyökkäyksen on pystyttävä tekemään vähintään 2 maalia per peli, sillä vaikka kuinka hyvin pelaisit, Pens tekee 2 maalia vähintään. Mikäli Caps lähtee mukaan avoimeen peliin, jatkuu kausi golf-radalla hyvin nopeasti.
Penguinsin vahvin ase on hyökkäys. Mutta mikäli puolustus Hedbergin johdolla ei pysty pitämään joukkuetta mukana pelissä, tulee hyökkäykselle liian vaikea tehtävä. Joukkue on muuttanut pelityyliään jo leftwingblockin suuntaan ja sen myötä puolustuspeli parani selkeästi. Mutta malttavatko taitavat hyökkääjät puolustaa hyökkäysinnoltaan?
Sarjassa voi käydä kuinka vain. Pittsburgh lähtee ennakkosuosikkina matkaan, lähinnä loistavan hyökkäysarsenaalin ja voitokkaan keskinäisen pudotuspelihistorian takia. Ensimmäisen ottelun voittaja saa tärkeän henkisen yliotteen; mikäli Pens voittaa voi Caps-pelaajien mieliin palata vanhat kokemukset. Jos taas Caps voittaa on sillä mahdollisuus siirtyä Pittsburghiin kahden ottelun johdossa ja näin pitää tärkeä kotietunsa. Käy sarjassa kuinka tahansa, niin joka tapauksessa tiedossa on mielenkiintoinen ja luultavimmin myös pitkä sarja.
