Vahva Blues, paineettomampi Pelicans

LIIGA / Artikkeli
Pelicans on huhkinut kolme raastavaa taistoa sillä välin, kun Blues on kerännyt voimia. Jos espoolaiset ovat käyttäneet latautumisaikansa oikein, heillä ei pitäisi olla mitään hätää puolivälierissä.

Kolme tehtyä maalia neljässä ottelussa. Yksi sarjapiste kahdestatoista mahdollisesta. Näin lohduttomia lukemia kertoo Pelicansin saldo tämän kauden Blues-kohtaamisista.

Blues on kenties pahin mahdollinen vastustaja Pelicansille tässä vaiheessa. Petri Matikaisen joukot taitavat kurinalaisen viisikkopuolustuksen, ja kuten runkosarjamittelöt osoittivat, se pelitapa on purrut Pelicansiin kuin pakkanen nudistiin.

Pelicans esiintyi pudotuspelien avauskierroksella ryhdikkäästi, mutta nerokkaita syöttökuvioita tai tappavan tehokkaita ylivoimamyllytyksiä ei kertynyt pitkäksi listaksi asti. Bluesia vastaan ei ole odotettavissa samanlaista vastustajan kenttäpelaajien virhemäärää. Mitä pidemmälle sarja etenee, sitä todennäköisemmin Pelicans väsyy ahkeran ja luistelevan Bluesin kyydissä.

Sen vuoksi Pelicansin ainoat mahdollisuudet lepäävät sarjan alussa. Ja tarkalleen ottaen avausottelussa.

Ensimmäinen ottelu pelataan perjantaina Espoossa ja toinen jo lauantaina Lahdessa. Ei ole kulunut vielä montaa päivää tiistaista, jolloin Pelicans pelasi uupuneena lähes neljän erän väännön Hakametsässä. Jos perjantaina tulee tappio, on melkoinen työ kerätä voimia taakse niin paljon, että pystyisi kevätkuntoisen Bluesin haastamaan. Siinä mittelössä kotiyleisön apu ei kuuhun asti kanna.

Koskisen kova koitos

Blues oli tämän kauden alkaessa mestarisuosikki numero yksi. Runkosarjan jälkeen joukkue on yhä yksi kultakandidaateista, mutta nyt suosikkien rintama on tasainen. Bluesilla on kaikki osa-alueet vahvasti kunnossa, mutta kaikilla myös lukuisia kysymysmerkkejä.

Ensimmäinen on luonnollisesti maalivahtipeli. Mikko Koskinen on kaapannut ansaitusti ykkösvahdin aseman itselleen ja vaikuttaa valmiilta koviin koitoksiin, mutta playoff-keltanokan suorituskyvystä näissä karkeloissa ei ole mitään takuuta.

Hyökkäyksessä on iskukykyä, mutta myös riskitekijöitä. Ykköspyssy Ryan Kellerin viime kevään playoff-saldo 17 ottelussa oli keskinkertainen 3+6. Ben Eavesin pysyminen ehjänä finaaleihin asti on kaikkea muuta kuin varmaa. Stefan Öhmanin playoff-historia on hyvin vaisu, ja Petri Lammassaari ja Juuso Puustinen ovat noviiseja.

Turvana on raudanluja puolustuslinja. Jos se pitää kutinsa, Blues pitää pintansa Pelicansia vastaan helposti. Sarja kuitenkin näyttää suuntaa sille, miten Bluesin piilevä tehopotentiaali realisoituu, kun vastus kovenee. Dale Clarke ja Petri Kokko jäivät hyökkäyspään tehoissa alle odotusten runkosarjassa, mutta nyt kaikki pitäisi saada raavittua irti.

Ratkaisijat haalariosastolta

Duunariosastoilla käydään kova taistelu. Bluesilla terävimmästä kärjestä vastaavat Erkki Rajamäki, hänen manttelinperijänsä Toni Kähkönen sekä nöyrän mutta ahkeran playoff-pelaajan prototyyppi Jari Tolsa. Pelicansin syömähammas on ketju Leo Komarov–Henri Heino–Kari Sihvonen.

Työmiesten merkitys on ollut etenkin Pelicansille iso. Heinon ketju oli kokonaisuutena joukkueensa paras Ilves-sarjassa. Muista haalarimiehistä Arsi Piispanen ja Olli Julkunen tekivät tärkeät maalit, ja Marko Pöyhönen oli yksi joukkueen ahkerimmista laukojista.

Muista pelikaaneista Jari Kauppila pelasi lähestulkoon kauden parasta peliään, mutta vastaavasti ketjukaveri Marko Jantunen keskittyi liikaa näpertelyyn eikä siksi pysynyt luisteluvauhdissa täysillä mukana. Pelicans tarvitsee kultakypärähyökkääjältään enemmän, samoin Toni Koivuselta, joka ei vielä ole olkapäävammansa jäljiltä parhaassa pelikunnossaan.

Bluesin haastaakseen Pelicans tarvitsee nähtyä parempaa suoritusvarmuutta kaikilta ketjuiltaan. Erityisesti syöttötarkkuus oli Ilves-sarjassa hetkittäin aivan karmealla tasolla. Milloin syynä oli hermoilu, milloin ilmiselvä väsymys.

Puolustuspäässä Samuli Suhosen terveystilanne ratkaisee paljon. Jos hän ei kuntoudu, Pelicans joutuu jatkamaan kuuden puolustajan kuormittamista, ja tästäkin kuusikosta Mikko Kousa ja Joonas Jalvanti ovat vasta 20-vuotiaita. Mainio Jan Latvala tekee minkä pystyy, mutta taakka on kova.

Lauo, pelikaani, lauo!

Henkisen puolen tekijöistä voi haikailla teoreettisia lisäapuja Pelicansille. Paineita on selvästi vähemmän kuin vastustajalla. Espoossa kokoonpano on kokenut useita muutoksia kauden mittaan ja keväällä moni avainpelaaja jättää seuran, kun taas Lahdessa jatkuvuus pysyy yhä vahvana.

Nämä tekijät eivät kuitenkaan paina vaakakupissa kovinkaan paljon. Latautuminen perjantain kamppailuun ratkaisee paljolti sen, pystyykö Pelicans tekemään tästä kunnon sarjan.

Ilvestä vastaan suurin osa maaleista syntyi korkeintaan keskinkertaisilla laukauksilla. Saman reseptin mukaisesti Pelicansin pitää pommittaa Bluesin suurinta epävarmuustekijää eli kokematonta Mikko Koskista. Pois näpertelyt ja kaikki tulivoima raa'asti käyttöön, niin lahtelaisilla on edes jotain toivoa.

Arvio: Blues kestää avausottelussa suosikin paineet ja vääntää voiton, minkä jälkeen joukkue voi keskittyä puolustamaan Pelicansilta hyökkäyshalut ja voimat pois. 4–0-sarjatulos ei olisi mikään yllätys.

» Lähetä palautetta toimitukselle