Vaasan Sport: Lentoa ilman höyheniä

MESTIS / Artikkeli
Kotikatsomo haluaa nähdä parempaa Sportia kevätpuoliskolla.
Kuva © Kristian Salminen - kristian.salminen@jatkoaika.com
Vaasassa lähdettiin uuteen kauteen mestaruuden uusiminen mielessä. Hyvä startti sai kuitenkin synkkiä pilviä ylleen lukuisten loukkaantumisten myötä. Runkosarjan jälkimmäisestä puoliskosta onkin tulossa Sportille tavanomaista työläämpi.

Sportin syyskausi on ollut koti- ja vieraspelaamisen suhteen hyvinkin erikoinen. Alkukaudesta se onnistui totuttuun tapaan napsimaan täysiä pistepotteja tappavan tasaisesti kotiareenallaan. Sport kärsi kotonaan ensimmäisestä kymmenestä pelistään ainoastaan kaksi tappiota. Vieraissa peli sen sijaan takkusi, kun vaasalaiset yrittivät pelata liiakseen kotipeleistään tuttua rohkeaa ”hurmoskiekkoa”.

Marraskuussa asiat keikahtivat täysin päälaelleen. Sport onnistui löytämään toimivan reseptin vieraissa tiiviin ja fiksun viisikkopelaamisen myötä. Se sai raavittua voittoja muun muassa Mikkelistä ja Turusta. Kotipelaaminen olikin nyt yhtäkkiä ongelma. Sport hävisi neljä viimeisintä kotipeliään ennen joulutaukoa - paineiden ja kuormituksen tuntuessa pelaajien otteissa. Lukuisat loukkaantumiset ja tappioputken tuoma takalukko olivat tehneet tehtävänsä. Joulukuussa joukkue saikin tililleen vain kaksi voittoa häviten loput neljä.

– Kyllä minä pistän tappiot osin kovan harjoittelun ja pienen materiaalin piikkiin, kommentoi tilannetta Sportin päävalmentaja Pasi Räsänen.

Kohtuutonta epäonnea

”Eikö teitä kiinnosta?”

Vaasan Sportin kuuluisa meren puoleinen päätykatsomo on usein saatellut joulukuun puolella kotijoukkueensa edellä mainituin huudoin ottelun jälkeen pukukopin puolelle. Kotkien alkukauden komea liitely on muuttunut siipirikkoiseksi räpiköinniksi.

Suurin syy syyskauden loppupuolen nuutumiselle ei ole kuitenkaan pelillinen. Sport on kärsinyt poikkeuksellisesta epäonnesta loukkaantumisten muodossa. Marraskuussa liikkeelle lähtenyt kierre ei tunnu päättyvän millään.

Loukkaantumislistaa luetellessa ei ole hetkeen yhden käden sormet riittäneet. Vaasalaisten rivistöstä on uusimman päivityksen mukaan poissa peräti kymmenen pelaajaa, joista suurin osa on tosin tekemässä paluuta viimeistään vuoden vaihteen jälkeen.

Puolustuksesta ovat poissa Eetu Heikkinen (sormi) ja Joonas Liimatainen (jalka). Heikkisen paluu osuu toden näköisesti tammikuun loppuun, kun taas Liimatainen saattaa olla kehissä jo tämän vuoden puolella. Sportin hyökkäys on huomattavasti vajavaisempi. Loukkaantuneina ovat Toni Jalo (sormi), Mika Halava (sormi), Mika Kujanpää (ylävartalo), Kim Nabb (puujalka), Jesse Laaksonen (selkä), Samuli Virkkunen (aivotärähdyksen jälkioireet), Viktor Fagerhed (puujalka) ja Jens Östman (olkapää). Lähimpänä paluuta ovat Jalo, Virkkunen ja Nabb, jotka ovat päässeet harjoittelemaan jo lähestulkoon täysipainoisesti. Muut hyökkääjät nähdään tositoimissa ensi vuoden puolella. Laaksonen on pahimmassa tapauksessa askista poissa koko loppukauden.

– Harvoin joutuu noin moni pelaaja yhtä aikaa pitempään olemaan sivussa. Ennenkuulumaton tilanne, päivittelee Räsänen.

Mihin tämä epäonni sitten vaikuttaa? Se vaikuttaa kaikkeen. Se vaikuttaa hyvin todennäköisesti jopa Sportin tulevan kevään menestykseen.

Sport on voittanut Mestis-mestaruuden kahtena kautena peräkkäin. Se on onnistunut ajoittamaan huippukuntonsa täydellisesti runkosarjan loppupuoliskolle ja kevään pudotuspeleihin. Nyt tilanne on loukkaantumisten johdosta huomattavasti haasteellisempi. Useiden pelaajien kunto on vuoden vaihteen lähestyessä täysi arvoitus. Ketjukoostumukset ovat täysin levällään Räsäsen suojateiden saadessa uusia naamoja vierelleen tuon tuosta. Lisäksi koko kauden terveenä olleet pelaajat ovat saaneet kohtuutonta kuormitusta kauden mittaan.

Sportin menestyminen keväällä ei olekaan enää kiveen kirjoitettu. Ehtivätkö loukkaantumisista kärsineet pelaajat täyteen iskuun? Ovatko terveenä olleet ajettu jo tässä vaiheessa kautta loppuun? Löytyvätkö ketjukoostumukset ajoissa?

- Suurin osa pystyy luistelemaan. Siinä luistelukunnossa pääsee nopeasti kentälle, kunhan tervehtyy vammastaan, vakuuttelee Räsänen.


Tomi Pekkala (kesk.) ja Sport kaipaavat kipeästi Eetu Heikkistä (vas.) ja Toni Jaloa (oik.).
Samppa Toivonen

Peräpäässä kaivataan venymistä

Kaksi kertaa mestaruuteen torjuneen Joni Puurulan lähdön myötä kotkapaitojen maalivahtitilanne herätti epäilyksiä. Niitä se herättää yhä. Ykköstorjujana kauteen lähtenyt Jarno Laitinen aloitti vakuuttavasti keikkuen sarjan torjuntatilastojen kärjessä. Lokakuisen HCK-ottelun onneton ensimmäinen erä teki kuitenkin miehestä kuolevaisen, ja taso on sittemmin ailahdellut.

Tasaisen maalivahtipariskunnan toinen osapuoli Jonathan Iilahti on jakanut vastuuta Laitisen kanssa. Sport-kasvatti on pelannut aika ajoin loistavia pelejä, mutta sekaan mahtuu myös heikompia esityksiä. Ensi vuoden alusta vuorottelu maalivahtien kesken vähenee ja vastuuta annetaan sitä enemmän ansaitsevalle.

Puolustuksen suurimpia onnistujia ovat olleet Eetu Heikkinen ja Ari Gröndahl. Gröndahl on noussut yllättäen Sport-puolustuksen yhdeksi johtohahmoksi. Mies ei tyydy ahtaissa tiloissa lyömään kiekkoa enää laitojen kautta päätyyn vaan pyrkii myös rakentamaan peliä. Gröndahlin peli kulkee silti liikaa äärirajoilla. Virheet saattavat jatkossa maksaa turhan isoa hintaa.

Sport kaipaa kipeästi puolustukseen kiekollista osaajaa. Puolustajien pistepörssin kakkospaikalla ennen loukkaantumista olleen Heikkisen menetys oli paha takaisku joukkueelle. Antti Uiton paluu loukkaantumisen jäljiltä rauhoittaa, mutta ainoastaan puolustuspäätä. Matti-Pekka Pelkonen ja Niko Tuhkanen ovat pelanneet odotuksiin nähden alakanttiin, eikä heistä ole ykkösylivoiman viivamiehiksi. Nähtäväksi jää reagoiko joukkueenjohto tähän ennen siirtoikkunan sulkeutumista.

– Tammikuun viimeiseen päivään asti joukkue voi elää. Nyt menemme rauhallisesti eteenpäin ja toivomme hartaasti, että uusilta loukkaantumisilta vältyttäisiin, kommentoi Räsänen.


Ari Gröndahlilla on hymyyn aihetta.
Samppa Toivonen

Kaveri vaihtuu vierellä tiheään tahtiin

Loukkaantumiset ovat vaikuttaneet eniten Sportin hyökkäyspelaamisen. Poissaolot ovat tuoneet runsaasti muutoksia ketjukoostumuksiin. Jatkuva rotaatio on näkynyt otteissa. Uusien kavereiden löytäminen laidalta kun ei tapahdu yhdessä yössä. Kitsastellen laina-apuja käyttävä vaasalaisjoukkue on joutunut turvautumaan jopa useaan otteeseen lainapelaajiin. Muun muassa Aki Kangasmäki, Jere Laaksonen ja Eero Elo ovat luistelleet syyskaudella punanutuissa.

Yksi Sportin, ja koko Mestiksen, suurimpia syyskauden onnistujia on ollut Tapparasta kesällä hankittu Tomi Pekkala. Maagisen kovan ja tarkan laukauksen omaava laituri johtaa tauolle mentäessä sarjan pistepörssiä tehoin 21 + 17.  Myös Pekkalan tekemiseen on vaikuttanut loukkaantumiset, ja varsinkin sentteri Toni Jalon puuttuminen viereltä. Jalon poistututtua kokoonpanosta on Pekkalan maalikeskiarvo tippunut puolella.

Vaasalaisten hyökkäys on tällä hetkellä epävakaalla pohjalla, eikä yksikään ketju tunnu onnistuvan tekemään sovittuja asioita täyttä kuusikymmenminuuttista. Hiljattain jatkopahvin ensi kaudesta sopinut päävalmentaja onkin kovassa paikassa. Toimivat viisikot olisi löydettävä nopealla aikataululla. Mutta tilanne on haastava, kun loukkaantuneet pelaajat palaavat tiputellen kokoonpanoon. Kevät tulee äkkiä – Sportille ehkä liiankin äkkiä.

» Lähetä palautetta toimitukselle