TPS:n pelaaja-arvioinnit 2012-2013: Murheenkryyni 3.0

LIIGA / Artikkeli
Corey Locken aika Turussa ei ollut aurinkoinen.
Kuva © Timo Savela
TPS:n kauden noususuhdanteet jäivät NHL:n työsulun sivuvaikutuksiksi. Vuodenvaihteen ja NHL-sovun jälkeen turkulaisten meno on ollut vahvasti mollivoittoista. Sen seurauksena hyvin harva TPS-kiekkoilija voi olla ylpeä taakse jääneestä pelisesongista.

Pekka Virran toinen kausi TPS:n päävalmentajana ei osoittautunut askeleeksi eteenpäin. Virran oma pesti päättyi potkuihin jo lokakuun puolivälissä, eikä Juha Pajuojan johtama korvaajatrio pystynyt kääntämään kelkkaa kuin hetkellisesti.

Koko joukkueen kausi kääntyi jyrkkään laskuun NHL-työtaistelun osapuolten löytäessä sovun. TPS menetti ne muutamat avainpalaset, jotka olivat nostaneet ryhmän edes kohtalaisen voittavaksi joukkueeksi. Jäljelle jäivät Brian Willsie, Atte Engren, Marko Anttila ja nippu ajoittaisia onnistujia.

Teoriatasolla turkulaiset putosivat playoff-kelkasta helmikuussa. Samoihin aikoihin varmistui myös Ilveksen paikka liigakarsinnoissa, joten SM-liigan runkosarjan viimeiset viikot olivat Turussa raskasta seurattavaa.

Jatkoaika arvioi TPS-paidan päälleen pukeneet pelimiehet. Mukana ovat ne kenttäpelaajat, joille kertyi kauden aikana vähintään kymmenen SM-liigaottelua, sekä kaikki maalivahdit.

MAALIVAHDIT

#1 Ville Hostikka

5. 2.74, 91.33%, 1 voitto

Saapui hämmentävältä KHL-pestiltä tammikuussa paikkaamaan loukkaantunutta Antero Niittymäkeä. Pelejä kertyi yllättävän vähän, vaikka TPS:n panokset olivat käytännössä minimissä ja ykkösvahti Atte Engrenin rasitus alkoi paistaa läpi. Ei säväyttänyt tai hävettänyt, vaan pelasi muutaman keskinkertaisen ottelun parin oikein hyvän esityksen vastapainoksi. Hostikalla olisi kiinnostusta jatkaa Turussa ensi kaudellakin. Mies muodostaisi Engrenin kanssa tasapainoisen torjujaparin, jonka molemmat jäsenet ovat parhaassa peli-iässä.

#30 Antero Niittymäki

14. 2.83, 90.17%, 1 voitto

Vaikeaa on. Paluu kotikonnuille loukkaantumisten säröttämien NHL- ja AHL-vuosien jälkeen oli sympaattinen, mutta Pohjois-Amerikasta tutut ongelmat veivät voiton jo ennen vuodenvaihdetta. Vire oli kohtalainen, mutta pelikunto hyvin kyseenalainen. Tulevaisuus kaikin puolin hämärän peitossa.

#35 Atte Engren

47. 2.64, 92.41%, 10 voittoa

Joukkueen suurin sankari. Miten rumalta sarjataulukko näyttäisi, jos Engren olisi pelannut heikon kauden? Pudotuspeliviiva olisi jäänyt vieläkin kauemmas, mutta TPS:n pelit tuskin olisivat päättyneet runkosarjaan. Engren teki onnistuneen kotiinpaluun ja venyi talven mittaan monta kertaa kumiukon rooliin. 30:n torjunnan otteluista tuli keskivertoiltoja, 40 oli lähempänä normia. Suoritustaso alkoi ailahdella loppua kohden, mutta viides sija liigan torjuntaprosenttitilastossa on huima suoritus kauden 2012-2013 TPS:ssä. TPS:n ensi kaudeksi tekemistä sopimuksista tärkein.

Atte Engren teki kaiken minkä pystyi.
Atte Engren teki kaiken minkä pystyi.
Kuva © Timo Savela

PUOLUSTAJAT

#4 Markus Palmroth

13. 1+2=3, -3, 20 min

Mykoplasma pilasi kauden, jolla Palmrothin oli määrä seurata hyvää viime kevätkautta Tomas Mojzisin rinnalla. Ensimmäiset pelit tulivat vasta tammikuun lopussa. 24-vuotiaalla on yhä kaikki ominaisuudet nousta hyväksi fyysiseksi peruspuolustajaksi, eikä TPS:llä pitäisi olla mitään pätevää syytä päästää Palmrothia karkaamaan. Ehjän kauden mukanaan tuoma kehitys jää valitettavasti vain arvailun varaan. Vuosi meni pitkälti hukkaan, mutta vähäiset tilille tulleet pelit eivät suinkaan olleet huonoja esityksiä.

#4 Alec Martinez

11. 1+1=2, +2, 8 min

NHL-vahvistus, joka kärrättiin Turkuun korvaamaan toisen NHL-vahvistuksen, joka paikkasi puolustuksen miesvajetta. Tuore Stanley Cup -voittaja pelasi sillä tasolla kuin odottaa saattoi, varsinkin kun huomioidaan pitkä pelitauko ja TPS-ajan alkuaikojen heitto syvään päätyyn: yksien jääharjoitusten jälkeen vierasmatka Jyväskylään ja Ouluun vuorokauden sisään yhteensä lähes 50 minuutin peliajalla. Pätevä NHL-hankinta, jonka pelit päättyivät ennenaikaisesti Juha Leimun lämärin ja sirpaloituneen poskiluun myötä.

#22 Timo Seppänen

26. 0+0=0, +1, 16 min

Ei mennyt mairittelevasti. Ei onnistunut kiekollisesti, eikä pysynyt hyökkääjien perässä puolustusalueellakaan. Tuloksena vielä heikompi kausi kuin vuotta aiemmin ja nolla tehopistettä. Kausi päättyi jo joulukuussa loukkaantumiseen. Ei käyttöä kaudella 2013-2014.

#25 Veli-Matti Vittasmäki

60. 3+5=8, +2, 28 min

TPS:n oma poika löysi takaisin oikealle tielle harhapolulta, jolle eksyi vuoden 2010 mestaruuden jälkeen. Tammikuu osoitti Vittasmäen olevan yksi niistä liigapelureista, joille NHL-työsulun päättyminen oli onnenpotku: vastuuta tuli lisää ja 22-vuotias näytti, että pystyy täyttämään roolin. Yhden kauden maaliennätys nousi huikeasti kolmeen. Leesweattia turkulaisesta ei saa, mutta erittäin pätevän SM-liigapelaajan ehdottomasti. Jatkosopimus jo taskussa.

#40 Niko Karhu

24. 1+1=2, +1, 24 min

Turkulaisnuorukainen debytoi lokakuun lopussa ja puolustajapuutteen jatkuessa pelejä kertyi melkein puolen kauden kokoinen siivu. Yksi nuoren osaston parhaista onnistujista, jonka 191 sentin ja 92 kilon raamit ovat kunnossa ja erittäin käyttökelpoiset. Kauden ikimuistoisimmaksi hetkeksi jäi varmaankin Jarkko Ruudun kolaaminen Helsingin kirkkaissa valoissa. Kiekollinen peli kaipaa kehittämistä, mutta fyysinen pelaaminen näyttää todella lupaavalta.

#42 Tom Preissing

20. 3+5=8, -3, 16 min

Kokenut jenkkipakki löysi Brian Willsien avustuksella tiensä Turkuun tammikuussa, kun TPS:n pudotuspelihaaveet olivat murskaamista vaille historiaa. Preissingistakin olisi varmasti ollut enemmän hyötyä kokonaisuuden osalta paremmassa tilanteessa, mutta kiekollinen puoli hoitui silti salonkikelpoisesti. Oikeaoppisesta viivapelaamisesta tuli näytteitä kahdeksan tehopisteen verran ja mikä olennaisinta, avaukset kolahtivat pääsääntöisesti oikeaan lapaan. Roolia tarjolla myös tulevalle sesongille, loput on kiinni yhteisymmärryksestä seuran ja pelaajan välillä.

#44 Josh MacNevin

16. 1+3=4, -4, 6 min

Turkulainen kiekkokannattaja saattaa viettää kesän pohtien syitä, jotka ovat saaneet tukholmalaisen AIK:n ottamaan tämän kanadalaisen takaisin kolmena vuotena peräkkäin. TPS:ään tammikuussa puolentoista kuukauden aivotärähdystoipumisen jälkeen, mutta ainakaan suuntavaisto ei tainnut palata tärskyn jälkeen. Ikääntyvä pelaaja, joka on liian hidas SM-liigaan ja jonka oma mies oli jatkuvasti hukassa. "Hyökkäävän puolustajan" roolikaan ei täyttynyt, vaikka tilastoihin merkittiinkin jokunen piste. Ei minkäänlaista käyttöä kaudella 2013-2014.

Josh MacNevinin kausi oli monella tapaa kivulias.
Josh MacNevinin kausi oli monella tapaa kivulias.
Kuva © Jaakko Stenroos - http://jaskan.kuvat.fi/

#46 Travis Ehrhardt

17. 0+0=0, -6, 16 min

Ehrhardt päätyi Turkuun pelaajakoordinaattori Ari Vuoren toisen työnantajan, Detroit Red Wingsin kautta. Näytöt jäivät varsin laihoiksi, sillä olkapäävamma vaati leikkauksen ja pelit päättyivät jo marraskuussa. Ehrhardt pelasi suurehkolla peliajalla vain 17 ottelua, mutta merkkautti silti joukkueensa viidenneksi huonoimman teholukeman.

#47 Kris Russell

15. 2+12=14, -1, 8 min

Puolustuksen ensimmäinen ja TPS-ansioiden osalta laadukkain NHL-hankinta. Melko pienikokoinen pelimies, mutta erinomainen luistelija, joka pärjäsi myös fyysisellä puolella. Luisteluvoima oli liigakiekkoon ja TPS:n kotikaukaloon täydellinen. Näytti suomalaisyleisölle oikeaoppisen avauspelaamisen mallia hienolla pelinluvulla ja kovilla, mutta tarkoilla syötöillä. Olisi viihtynyt Turussa pidempäänkin, mutta päätyi lopulta jäämään joulukuun maajoukkuetauon jälkeen kotimaisemiin lähipiirin sairastapauksen vuoksi. Mukana vain 15 peliä, silti joukkueen pistepörssin 8.

#48 Hannu Pikkarainen

35. 2+10=12, -4, 18 min

"Hannu on älykäs kiekollinen puolustaja, joka tuo monipuolisuutta etenkin ylivoimapeliin". Ari Vuoren myyntipuhe ei varsinaisesti realisoitunut käytännön tasolla. Pikkaraisen uroteot jäivät varsin vähiin ja kiekollisestikin ikimuistoisin suoritus oli syyskuinen alivoimamaali. Tarina on jo turhan tuttu: halutessaan todella hyvä kiekollinen puolustaja, mutta kauden aikana jyllännyt moniuloitteinen flunssa-aalto jätti TPS-pestistä ikävän maun.

#54 Mikko Lehtonen

13. 0+1=1, -1, 2 min

Liigakokemusta taas kerran pienen pelikasan verran lisää, vaikka kuuluikin TPS:n nuorten SM-liigakävijöiden näkymättömämpään osastoon. Pelipaikka löytyy ainakin ensi kaudella vielä A-nuorista, missä kuuluu joukkueensa johtopelaajiin.

#55 Rasmus Ristolainen

52. 3+12=15, -7, 32 min

Takana tärkeä vuosi ja edessä kirkas tulevaisuus. Ristolainen suoriutui NHL-varausta edeltävästä kaudesta kelvollisesti. Puolustuspään lapsuksia sattui ajoittain luvattoman helposti vartioitavan luikerreltua teille tietämättömille, mutta varsinkin loppukaudesta kasvanut halu ratkaista oli erittäin positiivinen merkki. Röyhkeys ja itseluottamus riittävällä tasolla hanskan hieromiseen kokeneenkin vastapelurin naamaan. Koko on jo kiitettävällä tasolla ja fysiikka tuskin ainakaan heikkenee varauskesän aikana sekä NHL-organisaation siiven alle päästessä. Ei mitään syytä kiirehtiä Pohjois-Amerikkaan, joten kalenteriin voi kirjata ainakin yhden kauden TPS:n johtavana puolustajana.

#57 Anssi Rantanen

32. 1+2=3, -3, 30 min

Lukosta löytynyt hätäapu, joka jäikin Turkuun koko loppukauden ajaksi. Ei noussut erityisen näkyvään rooliin, mutta onnistui henkilökohtaisella tasolla harvinaisesti maalinteossa. Olennaisimmat hyödyt kokemus, koko ja ajoittainen fyysisyys. Pikkukakkosia kerääntyi totuttuun tahtiin, kun jalat eivät tikanneet ompelukoneen kaltaisesti. Mahdollinen reserviläinen kaudella 2013-2014.

#58 Kevin Shattenkirk

12. 2+4=6, +8, 22 min

24-vuotias supertalentti oli TPS:ltä jo nimellisesti kova työsulkukaappaus. Shattenkirk on NHL:n lupaavimpia kiekollisia puolustajia, mikä on näkynyt myös työsulun päätyttyä. Turussa amerikkalainen haki pelituntumaa paukuttaen kaikki kuusi pistettään seitsemään ensimmäiseen peliinsä ja pelasi sen jälkeen muutaman vaisumman ottelun. Vastuuta tuli valtavasti, noin puoli tuntia joka ilta, eikä hyökkäyssuunnan taidoistaan tunnettu Shattenkirk varsinaisesti alisuorittanut. Tärkeä esimerkki joukkueen nuoremmille lahjakkuuksille.

Rasmus Ristolainen oli monen NHL-kykyjenetsijän seurannassa.
Rasmus Ristolainen oli monen NHL-kykyjenetsijän seurannassa.
Kuva © Timo Savela

HYÖKKÄÄJÄT

#9 Mikko Koivu

10. 5+5=10, +7, 16 min

Maajoukkueen ja Minnesotan kapteeni toi mukanaan massiivisen mediahuomion ja helpotti muuten kovan työn takana ollutta markkinointityötä ainakin hetkellisesti. Kymmenen ottelua piste per peli -tahdilla, joskin raskaasti ylimitoitettu peliaika alkoi syödä energiaa valmennuksen pitäessä Koivun ketjua kaukalossa lähes puolet jokaisesta ottelusta. Koivun aikana TPS hävisi varsinaisella peliajalla vain kahdesti ja kohensi pistekeskiarvoaan roimasti. Tilastomerkinnöistä olennaisin on aloitusprosentti, joka oli Koivulla SM-liigan kärkeä ja muilla TPS-senttereillä ala-arvoinen. Miinuspuolella turha jäähymäärä.

#10 Miikka Tuomainen

60. 8+4=12, -4, 22 min

"Voimayökkääjä", josta ei koskaan tule voimahyökkääjää? Tällä kaudella Tuomaisen kohdalla ikuisuuskysymys oli lähellä vastausta, kun Tuomainen intoutui hetkellisesti ryskyttämään laitoja ja näytti kyllä kykenevänsä, jos vain saa ja haluaa. Hyödyllinen maalineduspelaaja, joka rouhi itselleen ja pelaajatyypilleen kelvolliset maalimäärän - jokaisen tasaviisikoin ja metrin säteellä maalista.

#12 Marko Anttila

60. 17+24=41, +9, 68 min

Atte Engren oli TPS:n suurin sankari, mutta Anttila suurin yllättäjä. Kausi 2011-2012 oli varteenotettava vihje Lempäälän jätin kyvyistä, mutta vasta tätä sesonkia voi kutsua läpimurroksi. Väkivahva pelaaja, jonka vipuvoima mahdollistaa tulisen rannelaukauksen. Tällä kaudella vedot vieläpä osuivat maalikehikon sisäpuolelle. Tuloksena uusi maali- ja piste-ennätys. Enemmistö ensimmäisen TPS-talven pisteistä syntyi ylivoimalla, nyt 41 pisteestä peräti 30 tuli tasaviisikoin. Poikkikentän sokkosyötöt ja ylipitkät vaihdot vähenivät, mikä avitti tuloksentekoa. Vaikea pidettävä, mutta suurehkon rahatukun arvoinen.

#16 Michal Birner

10. 4+3=7, +2, 10 min

Kun KHL-unelma ei tahtonut realisoitua, Birner palasi lyhyellä lainapestillä tuttuihin kuvioihin. Pelasi paremmin kuin ennen lähtöään ja osoitti monikäyttöisyytensä sekä tasaviisikoin, ylivoimalla että alivoimalla ja merkkautti ohessa kelpo pistesaldonkin. Hyvät otteet ja kohtalainen onni auttoivat nappaamaan paikan Lev Prahan pelaavasta kokoonpanosta.

#20 Niklas Friman

26. 2+3=5, -1, 8 min

19-vuotias laitahyökkääjä, josta tuli TPS:n A-nuorissa puolustaja ja Pajuojan liigajoukkueessa keskushyökkääjä. Toisen polven liigakiekkoilijan raamit antavat lupauksia ammattilaisurasta ja multitalentin ominaisuudet sekä debyyttikauden näytöt tuskin syövät mahdollisuuksia päästä tuuraajan rooliin myös tulevalla kaudella.

#24 Brian Willsie

48. 24+11=35, +1, 105 min

Ehkä TPS:n kovin ulkomaalaishyökkääjä 2000-luvulla? Tuskin kuitenkaan, mutta takuuvarmasti viiden kärkeä. 34-vuotias Willsie oli valmis lähtemään Eurooppaan try-out-pohjalta ja valitsi TPS:n. Viisi kuukautta myöhemmin tonttia tarjosi puoli mannerta. Kova maalipyssy, joka toimii yksinkertaisella perusperiaatteella lauo-lauo-lauo. Tuhlaili toki paikkoja vähintään riittävästi, mutta oli silti väkevä ehdokas maalipörssin voittajaksi ennen loppukauden Sveitsin-pestiä. Siinä ohessa tappoi jäähyjä, paikkasi keskushyökkääjänä ja aiheutti yleistä hämmennystä. Osittain viimeisen seurauksena merkittävänä miinuksena turha jäähyily, mikä maksoi joukkueelleen monta maalia ja varmasti pari voittoakin. Ehti turhautua kymppitilinsäkin kertaalleen täyteen. Palaa syksyllä rikospaikalle.

#26 Lauri Korpikoski

11. 6+11=17, +7, 10 min

Koko SM-liigan NHL-tähtien parhaimmistoa ja Pajuojan ajan alkuhetkien takuumies. Korpikoski näytti kotikaupunkinsa yleisölle miten paljon pelaaja voi kehittyä kuudessa vuodessa. Fyysisesti täysin ylivertainen, kiekollisesti erinomainen. Ilman alkutalvesta jyllänneen Korpikoski-Koivu-Willsie -ketjun dominoivaa virettä TPS olisi saanut kääntää katseensa alemman playoff-viivan sijaan liigakarsintojen suuntaan. Pelasi kuudesosan kaudesta, mutta oli silti joukkueen viidenneksi tehokkain.

Lauri Korpikoski teki mitä tahtoi.
Lauri Korpikoski teki mitä tahtoi.
Kuva © Timo Savela

#27 Marko Virtala

43. 7+6=13, -13, 12 min

Pienestä koostaan parjattu Virtala kuuluu SM-liigaan - se on fakta, valitettava tai ei, kauden 2012-2013 perusteella. Oli kyse sitten sentterin tai laiturin, kakkos- tai nelosketjun ja jäähyn tappamisen tai energisyyden roolista, on Virtala kyennyt hoitamaan sen. Ei missään nimessä pisteentekijä ja kuuluu kolmosketjua korkeammallekin korkeintaan hätäpaikkaajana, mutta täyttää tahtotasollaan yhden paikan jääkiekkojoukkueen pukukopissa. Jatkaa myös tulevana kautena - hyödyllinen palanen, jos rooli vastaa talenttia. Ainakin sentterivastuuta on syytä miettiä uudelleen, sillä koko ei ole kamppailupelaamisessa eduksi ja aloitusprosentti on ruma.

#28 Ville Vahalahti

52. 8+24=32, -8, 18 min

Kapteeni kärsi syksyllä vammasta, joka verotti tehoja läpi kauden. Tällä kertaa Vahalahdesta ei ollut TPS:n johtavaksi maalintekijäksi, mutta 24 syöttöpistettä avittivat tyydyttävän pistesaldon keräämisessä. TPS-ikoni täyttää marraskuussa jo 36 vuotta, joten heikompi kausi saattaa toimia lähinnä hyvänä muistutuksena mustavalkoisten johdolle siitä, ettei Vahalahden varaan voi laskea ikuisesti. Taidot ja saavutettu ikonistatus eivät katoa, mutta jokainen vuosi vaatii veronsa. Ykkösketjun tulosrooliin turkulaisten kannattaisi etsiä vaihtoehto jo tulevalle syksylle.

#34 Henri Tuominen

42. 2+1=3, +1, 6 min

Jätti Turkuun hyvin hatarat muistikuvat olemassaolostaan. Palasi kasvattajaseuraansa nelossentteriksi, mutta ei varsinaisesti saavuttanut mitään mihin pari vuotta nuoremmat verrokitkaan eivät välttämättä pystyisi. Taskussa sopimus myös kaudesta 2013-2014, mutta ensimmäiseltä sesongilta plusmerkintä lähinnä positiivisesta tehotilastosta.

#41 Nestori Lähde

21. 1+2=3, -1, 10 min

Puolustaja Rantasen kohtalotoveri, joka matkasi Turkuun pätkäsopimuksilla, joita pidennettiin yksi toisensa jälkeen lopulta päätyyn asti. Vamma sekoitti suunnitelmia ja laski pelimäärää. Ei annettavaa hyökkäyspeliin. Ei tilaa TPS:n ensi kauden muutenkin ahtaissa kolmos- ja nelosketjussa.

#50 Krister Mähönen

12. 0+1=1, +1, 0 min

Palanen osin pakon sanelemaa nuorten sisäänajoa loukkaantumisten lisääntyessä ja panosten pudotessa. Otteluita tuli toistakymmentä, joissa suoriutui pienessä roolissa kelvollisesti. Raamit hyvällä mallilla ja ensi kaudella edessä siirtyminen aikuisten sarjoihin.

#51 Mikko Rantanen

15. 2+1=3, -1, 4 min

Nuori lahjakkuus, jolla on jo 16-vuotiaana hyvät kiekkoilijan mitat ja lupaava pistevainu. Ehti tehdä 16:ssa pelaamassaan ottelussa kaksi maaliakin. Vakituinen SM-liigarooli ei ole vielä ajankohtainen, muta kahden-kolmen vuoden kehityskulku antaa osviittaa tulevaisuuden määränpäästä. Rakennuspalikat kohdillaan.

#52 Camilo Miettinen

18. 3+6=9, -3, 8 min

Odotettu siirto toteutui suunniteltua aiemmin, kun Blues päästi kulttipelaajansa länsirannikolle jo tammikuussa. Taisteluluonne ja kiekolliset taidot ehtivät välkkyä tovin ennen kuin pudotuspelien karkaaminen vei terää Miettisenkin pelistä. 27-vuotias sai kattavan sopimuksen ja pelaa TPS:ssä vuoteen 2015 asti. Kevään totutteluvaihe antaa hyvät lähtökohdat uuden pestin todelliseen starttiin syksyllä 2013. Olisi kylläkin voinut käväistä hieman useammin sentterin tontilla, varsinkin kun huomioidaan TPS:n keskushyökkääjävaje ja huono aloittajajoukko, mutta se asia tuskin oli täysin omssa käsissä.

#53 Santtu Huhtala

15. 1+0=1, -2, 4 min

TPS:n oma nuori, jolle ei kuitenkaan ole millään löytynyt läpimurtoroolia SM-liigasta. Satunnaisia tuurauskeikkoa tälläkin kaudella, kunnes pelipaikka vakiintui Mestis-finalisti KooKoon kärkiketjuista. Ura tienhaarassa, sillä TPS:ssä mahdollisuudet ovat vuosi vuodelta niukat.

#56 Rasmus Kulmala

49. 3+5=8, +3, 8 min

Todella pieni koko on massiivinen tasoitus fyysisessä pelissä, mutta toisaalta osoittautunut eduksi jäähyjen kalastelussa, missä Kulmala on varmasti SM-liigan tilastoimattoman tilaston kärkeä. Pelejä tuli oikeastaan valtava määrä, mistä tuskin on ainakaan haittaa. Ensi kaudelle tavoitteeksi vähintään 30 liigaottelua ja toistakymmentä pistettä. Aika näyttää miten pitkälle koko riittää ammattilaiskiekkoilussa.

#60 Tero Koskiranta

60. 12+21=33, -12, 86 min

Toinen turkulaisten uusista kärkisenttereistä. Syksy ei ollut Koskirannankaan kohdalla yhtä juhlaa, mutta Mikko Koivun lähdön jälkeen voimakkaasti kasvanut vastuu alkoi kauden edetessä näyttää ansaitulta. Kun Corey Lockekin vaihtoi maisemaa, Koskiranta nousi ykkössentteriksi ja onnistui nostamaan pistesaldonsakin 30:n paremmalle puolelle. Jatkaa TPS:ssä myös ensi kaudella, mutta ei voi yksin kantaa koko vastuuta sentterikaluston tulososastolla.

Tero Koskirannan otteet kehittyivät kauden mittaan.
Tero Koskirannan otteet kehittyivät kauden mittaan.
Kuva © Timo Savela

#71 Tapio Laakso

55. 4+9=13, -5, 28 min

Tunnetusti Pekka Virran luottomies, joka leikkasi napanuoran irti ja teki TPS:n kanssa jatkosopimuksen Virran jo lähdettyä. Kolmosketjun keskushyökkääjä ilman erityistä hyökkäyssuunnan lahjakkuutta, mutta joutui TPS:n surullisen sentteritilanteen ja vammojen vuoksi nimelliseen tulosyksikköön kakkosketjuun. Turkulaisten hävyttömän huonon aloitustilaston vähemmän huonoa joukkoa. Onnistui parantamaan edellisen talven katastrofaalista tehotilastoaan ja on oikeassa roolissa arvokas kaudella 2013-2014.

#84 Corey Locke

37. 5+12=17, -6, 22 min

Tapauksista tunnetuin. 37 ottelussa 40:n sijaan 17 pistettä, mikä sekin on jopa yllättävän paljon. Locken ei pitänyt olla dominoiva pelaaja, mutta luotettava pistenikkari. Puolessatoista vuodessa elämässä tapahtuneet mullistukset ja pohjolan pimeys taisivat kuitenkin osoittautua liian suureksi henkiseksi haasteeksi. Tilannetta ei auttanut pelinopeus, joka ei riittänyt turkulaiseen pelitapaan tai edes tavaratalon pyöröoviin. Tasaviisikoin syötöt lähtivät liian hitaasti ja Lockesta oli hyvin vähän hyötyä hyökkäysalueen ulkopuolella. Rehellisyyden nimissä Lockekin menetti vinon pinon syöttöpisteitä TPS:n takkuilevan viimeistelyn mukana.

#87 Jarkko Hattunen

54. 2+11=13, -7, 26 min

Ikuinen läpimurtopelaaja? Kenties, sillä Turussa nousu Top 6 -hyökkäjäksi ei näytä toteutuvan. Kohtalainen liike ja tietyt aseet tehokkaaseen hyökkäyspelaamiseen, mutta kumpikaan ei heijastu pistetilastoon. Peliaika putosi pieneksi ja Hattusen itsensäkin kannalta kesä 2013 olisi hyvä aika hakea vauhtia uudesta työympäristöstä. Fysiikka ei ole rouhijan tasoa, intensiteetti kaukana energiapelaajasta. Yhteen miinukseen mies ei ole itse syyllinen: kuka ihme keksi peluuttaa kaveria keskushyökkääjänä?

TPS-nutussa kiekkoilivat kauden varrella myös Petteri Nummelin, Joni Seinelä, Jasper Lindsten, Jarno Paven, Oskari Siiki, Timo Salo ja Hannu Kuru.

» Lähetä palautetta toimitukselle