Totuuden hetket Washingtonissa

NHL / Artikkeli
NHL:n olympiatauko on ohi ja Washingtonissa se tietää kauden tärkeimpien otteluiden alkamista. Seuraavien kahdeksan ottelun tulokset ratkaisevat pitkälti loppukauden suunnan niin joukkueen kuin monen pelaajankin osalta. Lyhyesti sanottuna Washingtonissa tilanne on: tulos tai ulos!

Capitalsien otteet ovat läpi kauden vaihdelleet laidasta laitaan. Paria hyvää ottelua on seurannut vähintään yhtä monta huonoa ottelua eikä joukkue ole pystynyt neljää ottelua pitempään häviöttömään putkeen. Epätasaiset esitykset läpi kauden on ajanut joukkueen tilanteeseen, joka on tuttu kahdelta edelliseltä kaudelta. Kumpanakin vuonna joukkue on pystynyt varmistamaan pudotuspelipaikkansa pelaamalla loistavaa kiekkoa helmikuusta huhtikuuhun ja voittamalla siten Kaakkoisen lohkon. Toissa vuonna Capitals kuroi kiinni Floridan selkeän johtoaseman ja viime kaudella Carolina koki saman kohtalon. Tälläkin kaudella näyttää siltä, että joukkueen ainoa toivo saavuttaa pudotuspelipaikka on tavoittaa Carolinan kahdeksan pisteen lohkojohto.

Ennen olympiataukoa

Tammikuun puolivälissä Capitals lanseerasi NHL-jäille ”uuden” pelityylin, jossa kentällisessä pelasi kolme pakkia ja vain kaksi hyökkääjää. Tämä kokeilu kesti, yleisön ja jääkiekkoilun onneksi(?), vain viitisen peliä ja joukkue palasi perinteiseen pelityyliin tähtihyökkääjiensä palattua ruotuun. Joukkue pelasi tammikuun puolivälin ja olympiatauon välissä kaksitoista ottelua heikolla menestyksellä. Ennen neljää viimeistä ottelua saldona oli kuusi suoraa tappiota, yksi jatkoaikatappio ja yksi tasapeli. Pudotuspelitaistelua ei ainakaan helpottanut se, että noista tappiosta neljä tuli samasta pudotuspelipaikasta taistelevia Montrealia, Rangersia ja Buffaloa vastaan.

Neljässä viimeisessä ottelussa ennen taukoa Capitals pelasi kahdesti Tampaa vastaan, kerran Nashvilleä ja kerran Minnesotaa vastaan. Noista otteluista vaadittiin vähintään kolmea voittoa, jotta joukkueella säilyisi edes teoreettiset mahdollisuudet pudotuspeleihin. Monet pitivät myös kyseisiä otteluita kriittisinä myös Ron Wilsonin valmentajapestin jatkuvuuden kannalta. Juuri ennen kyseisiä otteluita olivat meriiteiltään huomattavasti menestyneemmät valmentajat Ken Hitchcock ja Larry Robinson saaneet joukkueiltaan kenkää ja tunnettu sanontahan kertoo ettei kahta ilman kolmatta….

Ron Wilson sai jatkaa, sillä Capitals nappasi kahdeksasta tarjolla olleesta pisteestä seitsemän, lähinnä ykkösketjun Adam Oatesin (2+5), Jaromir Jagr(1+5) ja Ulf Dahlenin(3+0) hyvillä esityksillä. Heitä säesti hyvin Colin Forbes, joka iski viidessä viimeisessä pelissä ennen taukoa kolme maalia ja yhden syötön. Tampa-pelien voittoja oli pohjustamassa myös omalta osaltaan Craig Billington, joka paikkasi tolppien välissä polvivammasta kärsinyttä Olie Kölzigiä.

Sentteriosasto yössä

Washingtonin sentteriosastoa on pidetty parhaimmillaankin vain hyvänä ja viimeisen kuukauden aikana kyseinen pelaajaryhmä on ollut Adam Oatesia lukuun ottamatta kaukana tuostakaan tasosta. Ron Wilsonilla oli tammikuussa suuria vaikeuksia löytää keskusmiehiä ketjuilleen. Vähitellen omalle tasolleen palaamassa ollut Jeff Halpern loukkaantui liu’uttuaan laitaa päin sillä seurauksella, että kausi oli ohi. Samana päivänä kun Halpern loukkaantui menetti Capitals sentteri Trent Whitfieldien waiver-listalta Rangersiin, tosin vain kahden viikon ajaksi, sillä Caps poimi kaverin takaisin helmikuun alussa.

Tämän lisäksi Bondran vakiosentteri, olympialaisissa pirteästi esiintynyt, Andrei Nikolishin on hyvän alkukauden jälkeen vaipunut varjojen maille. Viimeisessä 20 pelissä Niko on saalistanut vain maalin ja kaksi syöttöä ja niinpä pelipaikka on viime aikoina löytynyt nelosketjusta. Huolestuttavinta noissa 20 viime pelissä on hyvänä all-around –sentterinä tunnetun Nikolishinin heikko plusmiinussaldo, -11. Nikolishinin heikot esitykset ovat pakottaneet Wilsonin siirtämään Dimitri Khristichin kakkosketjun sentteriksi Bondran rinnalle. Toistaiseksi kyseisen parivaljakon yhteispeli ei ole tuottanut mainittavampaa tulosta.

Khristichiä paremmin on huutoon vastannut Colin Forbes, joka on ottanut Jeff Halpernin loukkaannuttua kolmossentterin paikan. Forbes, joka teki joulukuussa AHL-koesopimuksen Portlandin kanssa, nostettiin tammikuun alussa Capitalsien nelosketjuun. Forbes on ollut positiivinen yllätys tuoden joukkueeseen kaivattua liikettä ja varmaa kahden suunnan pelaamista. Olympiatauon jälkeen Forbesille tarjotaan todellista näytön paikkaa, sillä näillä näkymin hän saa rinnalleen Halpernin vakiolaiturit, Steve Konowalchukin ja Ulf Dahlenin.

Konowalchukista pelastaja?

Washingtonissa toivotaan, että Steve Konowalchukin todennäköinen paluu jo tauon jälkeisessä Florida-ottelussa toisi mukanaan sen tekemisen meiningin, jota joukkue on koko kauden etsinyt ja jolla pudotuspelipaikka saataisiin. Joukkueen toinen kapteeni on ollut sivussa lähes koko kauden olkapääleikkauksen takia. Viimeisen kuukauden ajan Kono on ollut jo jääharjoittelussa mukana ja viimeisen viikon aikana osallistunut täysipainoisesti myös kontaktiharjoitteisiin. Konowalchukin pelaaminen ei kuitenkaan ole vielä 100% varmaa vaan tilannetta seurataan pelikohtaisesti.

Mikäli Konowalchuk pystyy pelaamaan heti tauosta lähtien on todennäköistä, että viime vuosien paras Capitals-ketjukokonaisuus kootaan kasaan, tosin Forbesin paikatessa Halpernia. Mikäli ketjun laiturit ja uusi sentteri löytävät yhteispelin sävelen niin ketjusta tulee olemaan suuri hyöty Washingtonille pudotuspelipaikan metsästyksessä. Se pystyy varjostamaan vastustajan ykkösketjun nollille ja samalla itse tekemään ratkaisuja myös hyökkäyspäässä. Lisäksi Konowalchukin paluu parantanee huomattavasti joukkueen alivoimapelaamista ja työmoraalia, etenkin jos joukkue ottaa yhtään mallia kapteeninsa työasenteesta.

Ai niin… ne ratkaisevat pelit

Washington pelaa seuraavasta kahdeksasta pelistä kuusi kotonaan ja näissä peleissä on paljon panosta. Kotipelien vastustajat eivät ole helpoimmasta päästä, sillä MCI Centeriin vierailemaan saapuvat Florida, San Jose, Toronto, Calgary, Edmonton ja Dallas. Perinteisesti ottelut läntisen konferenssin joukkueita vastaan ovat olleet vaikeita Capseille, mutta mikäli pudotuspelihaavetta halutaan pitää yllä täytyy näistä peleistä ottaa pisteitä.

Kahdeksasta seuraavasta pelistä ehkä tärkein on kuitenkin vieraspeli Carolinaa vastaan maaliskuun 8. päivä. Tuo peli on suurella todennäköisyydellä todellinen neljän pisteen peli, sillä Carolinankaan ohjelma viisine vieraspeleineen ei takaa sitä, että joukkue olisi jo tuolloin karannut Capitalseilta. Mikäli Capitals häviää tuon pelin on Carolinan saavuttaminen vaikeaa. Siitä pitää huolen loppuohjelma, johon kuuluu mm. kahdeksan ottelun vieraskiertue, ja viisi kertaa joukkue pelaa kahtena peräkkäisenä päivänä.

… ja ratkaisijan viittaa kantavat miehet

Mikäli Capitals todella haluaa pudotuspeleihin, tulee muutaman avainpelaajan nousta tasolleen /olla pelikunnossa ja koko joukkueen pelata sitä tiukkaa puolustuspeliä, josta maine on vuosien aikana hankittu.

Olaf Kölzigin polvi on edelleen arka, mutta Olien itsensä mukaan mahdollinen este pelaamiselle on enemmänkin mentaalinen epävarmuus kuin fyysinen kipu. Vaikka Capitals tarvitsee kipeästi hyvävireistä Kölzigiä, ei joukkue varmastikaan halua kuitenkaan kiiruhtaa maalivahdin paluuta uuden loukkaantumisen pelossa.

Kölzigin lisäksi Peter Bondran on löydettävä kadonnut maalijyvänsä. Bonzai on heiluttanut verkkoja vain kolmesti viimeisessä 17 pelissä ja se on hänen tasoiselleen snaipperille liian vähän, vaikkakin syöttöpisteitä on tullut ihan mukavasti. Joka tapauksessa Bonzain maaleja tarvitaan, jotta tehoja saadaan muiltakin kuin joukkueen ykkösketjulta ja –ylivoimalta.

Suurimmassa avainasemassa on kuitenkin parivaljakko Adam Oates ja Jaromir Jagr. Etenkin jälkimmäisen odotetaan vihdoin esittävän niitä maagisia taitojaan, joilla ratkotaan pelejä yksinäänkin. Pisteiden lisäksi olisi myös varsin suotavaa, että Oates-Jagr –kaksikko keskittyisi aikaisempaa paremmin puolustuspelaamiseen, sillä valitettavan usein tällä kaudella omassa päässä on soinut yhtä useasti pelin aikana kuin mitä he heiluttaneet vastustajan verkkoa.

Mikäli seuraavan kahden viikon jälkeen näyttää siltä, ettei pudotuspelipaikkaa saavuteta tällä kaudella, tietänee se maiseman vaihtoa monelle pelaajalle ja todennäköisesti myös osalle henkilöstöstä viimeistään kauden päätyttyä. Pelaajista saattaa lähteä jo osa maaliskuun puolivälin trade deadlinen aikaan, sillä esimerkiksi Chris Simonille ja Adam Oatesille löytynee ottajansa pudotuspelijoukkueista. Ted Leonsis on sanonut ettei valmennusjohto vaihdu kauden aikana ja näyttää siltä, että tämä pitää valitettavasti paikkansa. Mikäli joukkue jää pudotuspelien ulkopuolelle, on suoranainen ihme jos ei valmennusjohdossa tapahdu muutoksia. Moni ihmettelee jo nyt miksi Ron Wilson on edelleen Caps-penkin takana?

» Lähetä palautetta toimitukselle