Toimittajien valinnat 2015-16: Ykkösluokan ylivoimaviisikko

LIIGA / Artikkeli
Kim Hirschovits pärjäsi pelintekijäkategorian lisäksi myös ylivoimaa valittaessa.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

Jatkoajan päätoimittaja Antti Wennström ja Tampereen toimituksen Juha Oinonen poimivat vuoropuheluna valintansa Liigan parhaaksi ylivoimaviisikoksi.

Mitkä valinnat osuivat ja mitkä eivät? Löytäisikö lätty näillä miehillä verkon perille? Osallistu keskusteluun Twitterissä, Facebookissa, keskustelupalstalla tai sähköpostilla.

Kynä ja paperia esille

Antti Wennström: Saan demokraattisesti soljuneen valintaoperaatiomme päätteeksi aloittaa ylivoimaviisikon kokoamisen. Otan varman päälle ja aloitan pelintekijästä. Tähän rooliin Liigassa on useampi erittäin taitava pelaaja, mutta nostan pelintekijän ja kiekonkäsittelijän roolin hyvän pelinopeuden ja useiden ratkaisuvaihtoehtojen onnistumiseksi. Ylivoimalle saa laittaa pyörimään vaikka minkälaisia ukkoja, jos ratkaisua haetaan yksipuolisesti. Kiekkoa ei voi pedata nykykiekossa aina vain adamanderssonille, pitää olla variaatiota.

Valintani pelintekijäksi on viime kauden paras pelaaja Kim Hirschovits. Millä aloitat, Juha?

Juha Oinonen: Itse taas luotan yksinkertaiseen ratkaisuun. Kiekko viivaan ja kova laukaus maalille. Kiekkoa hautomalla ja siirtelemällä ei olla vielä tehty yhtään maalia. Toimiva ylivoima tarvitsee ahkeran laukojan siniviivalta.

Tähän rooliin valitsen kokeneen ja tehokkaan Teemu Aallon. Kuinka Antti jatkat? Valitsetko maskimiehen vai laukojan?

Aalto ei mahtunut hyökkäävien puolustajien listalle, mutta ylivoimaviisikosta löytyi paikka.
Aalto ei mahtunut hyökkäävien puolustajien listalle, mutta ylivoimaviisikosta löytyi paikka.
Kuva © Antti Romsi - http://www.romsi.net

Wennström: Kyllä minä pakin otan toisena, mutta sellaisen, joka osaa myös pitää kiekkoa. Liikkuvat taakse, eli Janne Niskala. Löytyy laukaisuvariaatioita, eli osaa ampua lämärillä ja ranteella. Toimii pelotteena, kun osaa hakea paikkaa, mutta myös pitää kiekkoa. Kova itseluottamus ja taitoa toteuttaa rohkeita, mutta myös suoraviivaisia ratkaisuja. Teki viime kaudella maalin alivoimallakin, ja vieläpä nousemalla pakkina maalille. Sanoisin, että varman päälle tehty valinta.

Mitä sinulle seuraavaksi?

Oinonen: Hyvän laukojan jälkeen ei voi valita kuin maskimiehen. Kyseiseen rooliin on Liigassa monta hyvää ehdokasta, mutta valitsen ison ja vahvan sentterin, jolla myös kädet toimivat nopeasti. Valintani on Tapparan Jani Lajunen, joka tulee alkavalla kaudella iskemään monta maalia kyseisestä tontilta.

Miten jatkat Niskalan ja Hirschovitsin jälkeen?

Wennström: Otan viime vuonna peliään monipuolisemmaksi kehittäneen maalintekijän. Liigan pistepörssin kärkeä tänäkin vuonna uhmaava Tomas Zaborsky on kolmas valintani. Zaborsky ei ole mikään varsinainen painimies, mutta luotan häneen kykyynsä poimia kiekko ahtaastakin paikasta ja toimittaa se nopeasti eteenpäin. Kovalla itseluottamuksella kiekko kiertoon, tai sitten sähäkkä laukaus parhaalta maalintekosektorilta.

Oinonen: Turhan moni ylivoima kaatuu siihen, että kiekkoa ei saada toimitettua alueelle. Laukojan ja maskimiehen jälkeen valintani kohdistuu hyökkääjän, joka tuo kiekon vauhdikkaasti hyökkäyspäätyyn ja löytää joukkuekaverit. Kristian Kuuselan etu on myös siinä, että laituri osaa sekä rakentaa peliä että latoa maaleja.

Wennström: Kolme Tapparan kaveria jo sinulla. Vaikea sanoa silti yksipuoliseksi, kun kaikki kolme pärjäävät ylivoimapelissä mallikkaasti. Itse vedän tähän väliin korttipakasta toisen viivamiehen. Kun Niskala on vasemmalta laukova pelaaja, niin otetaan viivalle myös oikealta laukova pakki, eli jykevä Sam Lofquist.

Ehdin pakkivalinnoissa jo muistuttaa, että kyseinen pelaaja osaa muutakin kuin laukoa, mutta olkoon tämä jonkinlainen vastaveto Aallon valinnalle. Lyödäänkö muuten pieni veto kaksikon maalimäärästä? Käristemakkara siitä, kumpi tekee enemmän maaleja tulevalla kaudella?

Oinonen: Aalto hyötyi selkeästi isommasta hyökkäysalueesta, ja konkarin itseluottamus on huipussaan. Veto kiinni, että Aalto on kauden lopussa edellä.

Sitten asiaan. Tässä kohtaa lopetan Tappara-monopolin ja valitsen parhaan vielä vapaana olevan pelintekijän. Ville Vahalahden kätisyys sekä tietysti pelisilmä sopivat täydellisesti Aallon ja Kuuselan ruokkimiseen. Paikan tullen Vahalahti osaa itsekin ratkaista.

Wennström: Vahalahtea voi peluuttaa tarvittaessa myös ylivoimalla pakin paikalla. Noh, takaisin tänne. Viides valintani on aavistuksen samantyyppinen kuin Kuusela sinulla. En ota yhden tempun ponia, vaan otan laidassa, päädyssä ja tarvittaessa keskellä viilettävän polkukoneen. Odotan Tuppuraiselta erityisen hyvää peliä kiekottomana, kun hän kierrättää mallikkaasti kiekkoa puolelta toiselle esimerkiksi päädyn kautta. Ja osaa myös laukoa. Ei pelkää ruuhkaakaan. Voi olla, että peluuttaisin Tuppuraista tarvittaessa myös maskimiehenä.

Hei, viisikkoni näyttää nyt tältä: Zaborsky - Hirschovits - Tuppurainen, pakkeina Niskala - Lofquist. Taktiikka olisi tosin laadittu siten, että Hirschovits pelaisi vasemmalla, Tuppurainen keskellä tai maalin takana, ja Zaborsky oikealla laukomassa suoraan syötöstä. Naama keskelle päin, lapa siniviivan puolella. Pakkien puolia voisin tilanteesta riippuen vaihtaa − tässä tapauksessa todennäköisesti laittaisin Niskalan oikealle ja Lofquistin vasemmalle.

Koska leikkiä on ikävä päättää kesken, heitän vielä kolme vaihtoehtoa kehiin: Dave Spina, jos haluan hyökkääjäksi oikealta ampuvan pelaajan. Tämä kätisyysvaihtoehto Zaborskyn tilalle, vaikka HIFK:n miestä pidänkin kokonaisuutena kaliiberia kovempana. Pienenä yllätysvetona Vili Sopanen maskimieheksi. Ulottuvuutta ja kokoa, ja hankin ampuu oikealta.

Jos Sopanen korvaisi Tuppuraisen, olisi rooli enemmän maalin edustalla, ja toinen laitureista pelaisi kiekkoa enemmän myös maalin takana. Kolmas pelaaja...otetaan toinen yllätysveto. hän jäi parhausäänestyksissämme nuorempien jalkoihin, mutta viime kaudella mahtavaa viivamiehen roolia vetänyt Arto Laatikainen olisi vaihtoehtoni todennäköisesti Lofquistin tilalle. Osaa Laatikainenkin ampua, mutta varsinkin jakaa kiekkoa tarkasti.

Juha, esittele joukkueesi, ja paina viimeiset valinnat eetteriin. Sitten annamme lukijoiden miettiä sitä, minkälaisia unelmakokoonpanoja he keksisivät.

Oinonen: Ylivoimakoostumuksessani on tällä hetkellä kova laukoja viivassa, maskimies ja kaksi taitavaa hyökkääjää. Vaihtoehtoina on käytännössä valita toinen puolustaja tai neljäs hyökkääjä. Olen jo ehtinyt hehkuttaa Tommi Taimin laukausta ja ylivoimakykyjä, joten tervetuloa!

Rakennan viisikkoni niin, että Lajunen pysäköi maalin eteen. Vahalahti pyörittää peliä oikealla laidalla, Aalto on viivalla niin, että voi laukoa suoraan Vahalahden syötöistä − Taimi pelaa viivalla toisella puolella. Kuusela odottaa laukaisuvalmiina, jos syöttöpaikat Aallolle ja Taimille peitetään.

Omassa viisikossani tärkeimmät roolit ovat laukoja viivasta, maskimies ja pelintekijä. Näille paikoille itsestäänselvät varamiehet ovat Otso RantakariJan-Mikael Järvinen ja Josh Green. Rantakari on siniviivalla nuoresta iästään huolimatta yhtä suvereeni kuin Aalto tai Taimi. Järvinen on lättysyöttöineen paras vaihtoehto korvaamaan Vahalahti. Green olisi maskimiehenä vielä Lajustakin massiivisempi ja todistetusti tehokas, mutta kanadalaisen jäähyherkkyys nosti Lajusen ykkösvaihtoehdoksi.  

» Lähetä palautetta toimitukselle