Tilastoanalyysissa Norris-finalistit - "Karlssonin paikka tämän kauden osalta on Burnsin takana"

Päättyneen NHL-kauden runkosarjassa Brent Burns, Erik Karlsson ja Victor Hedman ylittivät kukin 70 tehopisteen rajan. Sitä ei tapahdu kovin usein, sillä vähintään kolme puolustajaa rikkoi kyseisen rajapyykin edellisen kerran yli 20 vuotta sitten, kaudella 1995-1996.

Burns, Karlsson ja Hedman ovatkin ansaitusti finalisteja kauden parhaan puolustajan tittelissä. Jatkoaika perkaa tarkemmin, miten puolustajat suorittivat erityisesti tasaviisikoin ja millä osa-alueilla he erottuivat edukseen.

Tilastoissa on huomioitu tasaviisikoin vähintään 1000 minuuttia kirjauttaneet, säännöllisesti kärkinelikossa pelanneet puolustajat. Runkosarjan aikana heitä oli yhteensä 133.

Viisi vastaan neljä -ylivoimalla on puolestaan huomioitu vähintään 150 minuuttia pelanneet puolustajat. Heitä oli yhteensä 53.

Brent Burns, San Jose Sharks

San Jose Sharksin tähtipuolustaja takoi kuluneella kaudella hurjaa jälkeä tasaviisikoin. Burns sai tasaviisikoin runsaasti vastuuta ja pelasi 133 puolustajan joukosta viidenneksi eniten.

Tasaviisikoin Burns oli jokaisessa seitsemässä tilastossa paras, ja usean kohdalla varsin selkeällä marginaalilla. Hän keräsi yhteensä 47 pistettä, joista peräti 34 koostui maaleista ja ykkössyötöistä. 

Kokonaistehopisteitä hän keräsi jokaista pelattua 60 minuuttia kohden 1,85, maaleja ja ykkössyöttöjä puolestaan 1,35. Puolustajalle lukemat ovat poikkeuksellisia, mutta huomioon on otettava Burnsin saama pelillinen vastuu hyökkäyspelaamisessa.

Ylivoimalla Burns sijoitukset vaihtelivat. Maalidottamassa hän kuitenkin sijoittui suhteellisen lähelle kärkeä. Yhteensä 18 tehopisteestä 14 muodostui maaleista ja ykkössyötöistä. 60 minuuttia kohden kokonaistehopisteiden lukema 4,07 on vasta 20. paras, mutta maalien ja ykkössyöttöjen lukemalla 3,17 hän sijoittui jälleen kymmenen parhaan joukkoon.

Sharksin ylivoimapelaamisessa Burnsilla on paljon valtaa ja peliä pelataan hänelle usein, mutta ylivoimatilastoissa Burns ero muihin supistui. Tätä taustaa vasten on alleviivattava, miten poikkeuksellisia lukemia hän tuotti tasaviisikoin.

Kaiken kaikkiaan Burns takoi maaleja tehokkuudella, joka on nykyaikana puolustajalta harvinaista. Hän teki yhteensä 29 maalia, ja niistä peräti 20 syntyi tasaviisikoin. Merkittävää on kuitenkin se, että 60 minuuttia kohden maaliodottama 0,43 on hyvä lukema myös tulosyksikön hyökkääjien keskuudessa.

Erik Karlsson, Ottawa Senators

Vaikka ruotsalainen on kokonaisuutena Burnsia parempi pelaaja, Karlssonin paikka tämän kauden osalta on Burnsin takana. Tasaviisikoin hän latoi tehopisteitä Burnsin jälkeen toiseksi eniten, ja 60 minuuttia kohden 1,47 sijoittuen kolmanneksi.

Maaleja ja ykkössyöttöjä Karlsson kirjautti 60 minuuttia kohden 0,86. Lukemat eivät yltäneet kauden 2015-16 tasolle ja olivat alhaisempia viiden edelliskauden keskiarvoon verrattuna, mutta Karlsson oli siitä huolimatta tuloksellisesti yksi parhaimmista vastuuta saaneista puolustajista.

Eroa Karlssonin ja Burnsin maaliodottamissa voidaan selittää toisistaan poikkeavilla pelityyleillä. Karlssonin pelityyli on hyvin kokonaisvaltainen, ja hän on keskiössä pelin siirtymävaiheissa ja erityisesti pelin rakentamisessa. 

Burns puolestaan kerää ottelua kohden hurjan määrän laukauksia jopa hyökkääjän mittapuulla hyvistä paikoista. Rakentamisen sijaan hän viimeistelee, ja hänelle pedataan usein laadukkaita maalipaikkoja.

Karlssonin lukemat maaliodottamissa tasaviisikoin olivat Burnsiin verrattuna kuitenkin varsin hyviä. Hän oli tuttuun tapaansa erittäin tuottelias ja sijoittui tasaviisikoin viidessä tilastossa kolmen parhaan joukkoon. Karlssonin tuottavuus jakautuu laajalle alalle, ja hän suoritti varsin keskinkertaisessa Ottawa Senatorsissa jatkuvasti eliittitason ylärajoilla.

Ylivoimatilastoissa Karlssonin sijoituksissa oli varsin laaja vaihteluväli. 60 minuuttia kohden hän teki 5,06 ylivoimapistettä, mutta maalien ja ykkössyöttöjen lukema 2,42 ylsi vasta sijalle 25. Karlssonin ylivoimapisteistä yli 52 prosenttia koostui kakkossyötöistä.

Vertailussa Burnsiin ja Hedmaniin hän hävisi huomattavasti, sillä Burnsin kakkossyöttöjen osuus oli vain 22 prosenttia, ja Hedmanin 33 prosenttia. Tämä heijastui erityisesti maalien ja ykkössyöttöjen määrään 60 minuuttia kohden.

Ylivoimamaaleja 60 minuuttia kohden Karlsson teki 0,66 sijoittuen sijalle 28. Osakkeitaan hän nosti hieman maaliodottamassa, sillä ero kymmenen parhaan joukkoon jäi lopulta varsin marginaaliseksi.

Victor Hedman, Tampa Bay Lightning

Hedman sai tasaviisikoin 133 puolustajan joukosta 26:nneksi eniten peliaikaa, mitä osittain selitti peliajan hajautus useamman eri Lightning-puolustajan välille. Esimerkiksi Burnsin ja Karlssonin vastuu oli selkeästi kohdistetumpaa.

Tasaviisikoin Hedmanin lukemat jäivät selkeästi Burnsia ja Karlssonia vaisummiksi, sillä viiden parhaan joukkoon hän sijoittui vain yhdessä tilastossa. Maaleissa ja maaliodottamissa ruotsalainen ei erityisesti kunnostautunut, mutta tehopisteissä 60 minuuttia kohden hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon.

Hedman teki kaikki pelitilanteet huomioon ottaen enemmän pisteitä kuin Karlsson, mutta tasaviisikoin osat kääntyvät selkeästi toisinpäin. Karlsson päihittikin maanmiehensä tasaviisikoin kaikissa tilastoissa.

Sen sijaan yhden miehen ylivoimalla Hedman oli runkosarjan tehokkain puolustaja. Hän kirjasi vasta 15:nneksi eniten peliaikaa, mutta teki peräti 30 tehopistettä. Ruotsalainen olikin neljässä ylivoimatilastossa paras. 60 minuuttia kohden Hedman teki 7,70 ylivoimapistettä, ja lukema oli hyökkääjät mukaan lukien lähes koko NHL:n paras.

Maalien ja ykkössyöttöjen valossa Hedmanin tehokkuus ylivoimalla oli myös korkeaa luokkaa, sillä hän teki 60 minuuttia kohden peräti 5,13 pistettä. Hän oli varsin keskeisessä roolissa Lightningin ylivoimapelaamisessa, joka oli runkosarjassa kuudenneksi tehokkainta.

Alla olevat tilastot on säädetty niin, että vierasjoukkueen suorituksia on painotettu kotijoukkuetta enemmän, tappiolla olevan joukkueen suorituksia johdossa olevaa enemmän ja puolustuspäässä vaihdon aloittaneen joukkueen suorituksia hyökkäyspäässä aloittanutta joukkuetta enemmän.

Corsi-tilastossa Burns kirjautti 60 minuuttia kohden lukeman 68,83. Sharks laukoi siis jokaista minuuttia kohden enemmän kuin yhden laukauksen Burnsin ollessa jäällä, mikä osoittaa Burnsin arvoa joukkueelle hyökkäyspelaamisessa.

Burnsin ollessa jäällä joukkue oli laukaisuhallinnaltaan vastustajaa parempi, vaikka kääntöpuolena Sharks päästi 60 minuuttia kohden myös rutkasti laukauksia omassa päädyssään. Sama kaava toistui myös maalipaikoissa.

Karlssonin lukemat jäivät niin Corsissa kuin maalipaikoissakin negatiivisiksi. Senators pelasi usein vastaanottavana osapuolena, mikä luonnollisesti vaikutti puolustajista eniten peliaikaa saaneen ruotsalaisen tilastoihin. Karlssonin Corsi-lukema oli kuitenkin kolme prosenttia parempi verrattuna joukkueen lukemaan Karlssonin ollessa pois jäältä.

Hedmanin kohdalla luodut maalipaikat 60 minuutia kohden olivat selkeästi Burnsia ja Karlssonia alhaisempia, mutta päästettyjen maalipaikkojen vähyys käänsi maalipaikat kokonaisuudessaan prosentuaalisesti positiiviseksi.

Tilastot: Corsica, Puckalytics