Tammikuussa potkut Ilveksen peräsimestä saanut Tuomas Tuokkola ehti toimia joukkueessa päävalmentajana lähes kolme vuotta. Viimeisellä kaudella tulokset jäivät hyvän alkusyksyn jälkeen laihaksi, ja joukkue valui lopulta koko Liigan hännille.
Joukkuetilastoissa Ilves loi ykkössektorin maalintekopaikkoja lähes Kärppien veroisesti. Tämän vastapainona joukkueen viimeistely on ollut koko Liigan heikointa, ja se painoi myös joukkueen sijoitusta. Ilveksen ylivoima on ollut sarjan kolmanneksi heikointa, siinä missä alivoimapeli toimi Liigan kolmanneksi parhaiten. Jatkoaika tarkasteli kauden 2015-16 Ilves-pelaajien onnistumista sekä yksilöinä että peluutuksen kannalta Tuokkolan valmentamissa peleissä.
Artikkelia lukiessa on huomioitava, että Ilveksen pelaajilla on ollut kaudella 2015-16 huomattava määrä loukkaantumisia. Täten osa peluutuksesta on varmuudella ollut myös "pakon sanelemaa", eikä pelkästään onnistumisten perusteella säädeltyä. Taulukon sivua saat vaihdettua painamalla yläreunan Corsi / vaihdot -laatikkoa.
| CF | CA | C% | CR% | OISh% | OISv% | PDO | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| FAGERUDD MARCUS | 516 | 471 | 52,28 % | -1,60 % | 4,66 % | 86,78 % | 91,44 % |
| KESSEL BLAKE | 564 | 435 | 56,46 % | 5,31 % | 5,65 % | 92,76 % | 98,42 % |
| MÄKELÄ ALEKSI | 191 | 156 | 55,04 % | 2,07 % | 6,58 % | 91,18 % | 97,76 % |
| MÄKINEN KONSTA | 408 | 407 | 50,06 % | -4,72 % | 6,51 % | 93,57 % | 100,08 % |
| NÄPPILÄ JARKKO | 452 | 399 | 53,11 % | -0,22 % | 1,30 % | 90,17 % | 91,47 % |
| NIEMI JYRI | 455 | 343 | 57,02 % | 5,51 % | 4,60 % | 92,70 % | 97,30 % |
| SALMELA SAKU | 474 | 361 | 56,77 % | 5,26 % | 8,98 % | 94,12 % | 103,10 % |
| VAINIO OLLI | 100 | 77 | 56,50 % | 3,49 % | 1,49 % | 93,33 % | 94,83 % |
| VITTASMÄKI VELI-MATTI | 788 | 603 | 56,65 % | 7,58 % | 5,64 % | 93,36 % | 99,01 % |
| DZs% | NZs% | OZs% | DZe% | NZe% | OZe% | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| FAGERUDD MARCUS | 27,46 % | 35,82 % | 36,72 % | 34,97 % | 39,54 % | 25,49 % |
| KESSEL BLAKE | 23,42 % | 46,28 % | 30,30 % | 34,33 % | 37,61 % | 28,06 % |
| MÄKELÄ ALEKSI | 32,62 % | 48,23 % | 19,15 % | 33,80 % | 30,28 % | 35,92 % |
| MÄKINEN KONSTA | 35,64 % | 37,13 % | 27,23 % | 37,55 % | 27,27 % | 35,18 % |
| NÄPPILÄ JARKKO | 33,82 % | 38,60 % | 27,57 % | 33,87 % | 31,95 % | 34,19 % |
| NIEMI JYRI | 41,48 % | 41,48 % | 17,04 % | 33,18 % | 37,85 % | 28,97 % |
| SALMELA SAKU | 25,94 % | 36,40 % | 37,66 % | 28,26 % | 35,51 % | 36,23 % |
| VAINIO OLLI | 42,42 % | 27,27 % | 30,30 % | 41,18 % | 25,49 % | 33,33 % |
| VITTASMÄKI VELI-MATTI | 38,91 % | 29,35 % | 31,74 % | 30,36 % | 37,83 % | 31,81 % |
Vittasmäki ja Niemi puolustuksen selkeästi parhaat
Laukaisuhallinnan perusteella joukkueen kolme parasta puolustajaa tasakentällisin ovat olleet Veli-Matti Vittasmäki, Jyri Niemi sekä Blake Kessel. Myös Saku Salmelan vaikutus laukaisuyrityksiin (CR %) on ollut selkeästi positiivinen (5,26 %). Vittasmäen lukema on nelikosta kovin, peräti 7,58 % korkeampi hänen ollessaan jäällä.
Vittasmäki on tehnyt puolustajista eniten pisteitä (13). Suorituksen arvoa nostaa se, että Vittasmäen rooli on ollut kahdeksan peliä pelanneen Olli Vainion sekä 24 peliä pelanneen Niemen jälkeen kaikkein puolustavin, kun tarkastellaan aloitustilastoa. Yli 20 ottelua pelanneista kaksi aloitusten suhteen vaativinta kuormaa pelannutta puolustajaa on ollut siis kiekonhallinnan suhteen joukkueen parhaiten onnistuneita.
Vittasmäki on pelannut joukkueen hyvää alivoimaa kaikista pelaajista selkeästi eniten. Ylimääräinen pieni kehu voidaan antaa Vittasmäelle myös siitä, että Ilves on tehnyt hänen ylivoima-ajallaan enemmän maaleja (16) kuin Marcus Fageruddin (13) tai Blake Kesselin (12) ollessa kaukalossa, vaikka kaksikko on pelannut minuuteissa suomalaista enemmän. Tämä kertonee tosin joukkueen menestymättömyys huomioiden enemmän hyökkäävän kaksikon epäonnistumisesta kuin Vittasmäen erityisestä onnistumisesta.
Fageruddin pelaaminen tasakentällisin on kärsinyt erityisen heikosta torjuntaprosentista (86,78 %), mikä on tiputtanut hänen PDO-lukemansa (yhdistetty laukausten onnistumisprosentti ja torjuntaprosentti) niinkin alas kuin 91,44 prosenttiin. Tehottomuutta se ei kuitenkaan selitä, sillä Fagerudd on ottanut Salmelan ohella eniten hyökkäyspään aloituksia puolustajista.
Puolustuksen heikoin laukaisuhallinta on Konsta Mäkisellä, jonka vaikutus laukaisuyrityksiin jäällä ollessa on puolustajista selkeästi eniten pakkasella (-4,72 %).
| CF | CA | C% | CR% | OISh% | OISv% | PDO | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| BYERS DANE | 49 | 61 | 44,55 % | -9,10 % | 16,00 % | 100,00 % | 116,00 % |
| FLINCK MARKKU | 492 | 332 | 59,71 % | 9,59 % | 6,56 % | 91,45 % | 98,01 % |
| JAATINEN ANTTI | 93 | 123 | 43,06 % | -11,15 % | 0,00 % | 100,00 % | 100,00 % |
| JOKINEN MARKUS | 321 | 274 | 53,95 % | 0,91 % | 5,97 % | 91,41 % | 97,38 % |
| KANTOLA KAI | 342 | 283 | 54,72 % | 1,95 % | 5,47 % | 94,57 % | 100,04 % |
| LAAKSO TAPIO | 471 | 316 | 59,85 % | 9,59 % | 1,94 % | 88,98 % | 90,92 % |
| MESKANEN VILLE | 309 | 183 | 62,80 % | 11,86 % | 2,50 % | 91,80 % | 94,30 % |
| MUSTONEN ALEKSI | 399 | 396 | 50,19 % | -4,48 % | 8,67 % | 92,16 % | 100,82 % |
| RAUTIAINEN TEEMU | 440 | 324 | 57,59 % | 6,22 % | 0,00 % | 100,00 % | 100,00 % |
| RIEKKINEN JOONAS | 469 | 375 | 55,57 % | 3,48 % | 3,14 % | 95,30 % | 98,44 % |
| SANDELL SAMI | 76 | 57 | 57,14 % | 4,10 % | 12,12 % | 100,00 % | 112,12 % |
| SAVILAHTI EERO | 458 | 378 | 54,78 % | 2,29 % | 3,47 % | 92,90 % | 96,37 % |
| SOINTU MATIAS | 341 | 221 | 60,68 % | 9,56 % | 4,67 % | 96,20 % | 100,87 % |
| SUOMI.EEMELI | 351 | 265 | 56,98 % | 4,93 % | 2,14 % | 89,32 % | 91,46 % |
| TUOMINEN HENRI | 37 | 35 | 51,39 % | -1,92 % | 0,00 % | 86,67 % | 86,67 % |
| TYRVÄINEN ANTTI | 119 | 111 | 51,74 % | -1,67 % | 13,51 % | 92,45 % | 105,97 % |
| VÄLIMAA TOMMI | 162 | 204 | 44,26 % | -10,52 % | 6,67 % | 90,32 % | 96,99 % |
| VEISTOLA JIRI | 414 | 401 | 50,80 % | -3,63 % | 5,95 % | 92,16 % | 98,11 % |
| VIHKO JOONAS | 561 | 412 | 57,66 % | 7,18 % | 7,80 % | 93,42 % | 101,22 % |
| DZs% | NZs% | OZs% | DZe% | NZe% | OZe% | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| BYERS DANE | 16,22 % | 48,65 % | 35,14 % | 34,09 % | 36,36 % | 29,55 % |
| FLINCK MARKKU | 28,93 % | 37,92 % | 33,15 % | 30,03 % | 38,57 % | 31,40 % |
| JAATINEN ANTTI | 22,03 % | 37,29 % | 40,68 % | 32,47 % | 25,97 % | 41,56 % |
| JOKINEN MARKUS | 37,34 % | 36,08 % | 26,58 % | 36,57 % | 31,43 % | 32,00 % |
| KANTOLA KAI | 15,77 % | 37,84 % | 46,40 % | 26,24 % | 35,75 % | 38,01 % |
| LAAKSO TAPIO | 23,88 % | 37,72 % | 38,41 % | 26,80 % | 34,00 % | 39,20 % |
| MESKANEN VILLE | 18,92 % | 41,22 % | 39,86 % | 20,49 % | 33,61 % | 45,90 % |
| MUSTONEN ALEKSI | 21,22 % | 32,73 % | 46,04 % | 29,23 % | 40,49 % | 30,28 % |
| RAUTIAINEN TEEMU | 19,91 % | 38,86 % | 41,23 % | 27,52 % | 35,78 % | 36,70 % |
| RIEKKINEN JOONAS | 37,82 % | 35,29 % | 26,89 % | 31,76 % | 32,55 % | 35,69 % |
| SANDELL SAMI | 17,11 % | 53,95 % | 28,95 % | 23,64 % | 41,82 % | 34,55 % |
| SAVILAHTI EERO | 35,57 % | 29,25 % | 35,18 % | 31,25 % | 33,46 % | 35,29 % |
| SOINTU MATIAS | 25,17 % | 41,96 % | 32,87 % | 26,22 % | 28,05 % | 45,73 % |
| SUOMI EEMELI | 20,94 % | 40,31 % | 38,74 % | 29,41 % | 27,45 % | 43,14 % |
| TUOMINEN HENRI | 28,57 % | 28,57 % | 42,86 % | 24,00 % | 40,00 % | 36,00 % |
| TYRVÄINEN ANTTI | 29,59 % | 37,76 % | 32,65 % | 32,35 % | 47,06 % | 20,59 % |
| VÄLIMAA TOMMI | 41,67 % | 27,50 % | 30,83 % | 42,75 % | 27,54 % | 29,71 % |
| VEISTOLA JIRI | 40,59 % | 27,20 % | 32,22 % | 35,52 % | 33,98 % | 30,50 % |
| VIHKO JOONAS | 19,73 % | 44,59 % | 35,68 % | 27,88 % | 38,14 % | 33,97 % |
Valopilkkuja ja lihapullakuuroja
Hyökkäyksen hallitseva teema tilastoissa on se, että pelaajien osumatarkkuus on ollut kokonaisuutena erittäin heikkoa. Pelaajakohtaisessa kokonaistilastossa ei ole eriteltynä alueita, joista laukaukset ovat lähteneet, mutta kokonaisuutena laukaisuhallintaan nähden onnistuminen on ollut surkeaa. Ilves hallitsi kiekkoa muttei saanut maaleja.
Kuvaavaa on, että laukaisuhallinnan suhteen alisuorittanut Aleksi Mustosen ollessa kentällä kiekot ovat menneet normaalisti (8,67 %) sisään, mutta Ilveksen laukaisuhallinta on kärsinyt hänen ollessaan jäällä. Mustosen -4,48 % joukkueeseen on isompia minuutteja pelanneista senttereistä selkeästi heikoin. Mustosen rooli on lisäksi ollut selkeästi hyökkäysvoittoisempi kuin huomattavasti paremmin laukaisuhallinnan suhteen onnistuneilla Markku Flinckillä ja Tapio Laaksolla.
Laakson jäällä ollessa kiekot ovat menneet erittäin heikosti sisään. Alle kahden prosentin osumatarkkuus tarkoittaa sitä, että edes hieman parempi tuuri tietää useampaa maalia enemmän - puhumattakaan siitä, jos se paranisi lähemmäs keskiarvoa.
Nuorista pelaajista esiin voidaan nostaa sekä Ville Meskanen että Eemeli Suomi. Kaksikon prosentit ovat selkeästi plussalla, ja Meskasen lukema 11,86 % verrattuna muuhun joukkueeseen on joukkueen paras. Myös heidän pelatessaan laukausten onnistuminen on ollut niin heikkoa, että edes pieni parannus tuo selkeitä lisätehoja hyökkäykseen. Ylivoimalla onnistumisesta Meskasta ei voida kehua, sillä yli tunnin yv-aika on tuonut joukkueelle yhteensä vain kolme maalia.
Hyökkääjistön heikoimpia laukaisuhallinnan suhteen ovat Tommi Välimaa, Antti Jaatinen sekä pienen tovin Tampereella viipynyt Dane Byers. On huomioitava, että Välimaan rooli on ollut hyökkääjien puolustavin oman pään aloitusten suhteen, mutta -10,52 % on rajalliseenkin peliaikaan nähden erittäin heikko.
Johtopäätös: Kiekollisten puolustajien epäonnistuminen ja maalinteon rajallisuus maksoivat pisteitä
Tuokkolan Ilves kärsi loukkaantumisten lisäksi tehottomuudesta, jota voidaan tilastojen perusteella venyttää alisuorittamisen lisäksi huonon tuurin puolelle. Kun näinkin hyvin laukaisuhallinnassa onnistunut joukkue saa niin vähän maaleja aikaiseksi, voidaan sanoa, että jo vähänkin paremmalla tuurilla se olisi voittanut muutaman pelin enemmän − oli viimeistelyssä ja pelitavassa sitten käytännössä minkälaisia puutteita tahansa.
Yksilöistä hyökkääviin rooleihin nähden Fageruddin ja Mustosen tehot ovat olleet laukaisuhallinnaltaan selkein pettymys. Muitakin pettymyksiä toki löytyy. Tuokkola on peluuttanut esimerkiksi Kai Kantolaa erittäin hyökkäävässä roolissa, mutta silti maaleja on kaudelta kasassa vain yksi reilusti yli kaksinkertaisen määrän puolustuspään aloituksia ottanutta Joonas Riekkistä enemmän.
Kantola on ollut yksi Ilveksen tehokkaimmista ylivoimapelaajista, mutta onnistunutta ylivoimapeli ei ole silti prosenteissa ollut. Henkilökohtaisesta laukaisumäärästä Fageruddin onnistuminen ei ole ollut kiinni, sillä hän on ollut joukkueen selkeästi ahkerin laukoja.
Riekkisen kiekonhallintakin on ollut positiivista, mutta hänen ja Mustosen rasitteena ovat olleet heikot aloitukset. Riekkisen ja Jiri Veistolan käytölle ylivoimalla ei ole tilastojen perusteella ollut perusteita, olkoonkin että loukkaantumiset ovat voineet vaikuttaa peluutukseen.
Ilveksen sopii täten tilastojen perusteella toivoa, että Laakso ja Flinck pystyvät jatkossakin viemään ensimmän osan keskushyökkääjien minuuteista. Tuokkolan Ilveksessä Mustonen ei onnistunut peliaikansa mukaisesti.
Kesselin kiekonhallintaluvut tasakentällisin ovat olleet hyvät, mutta jos peruspakkina tunnettu Vittasmäki on ollut tehokkaampi tasakentällisin ja ylivoimalla, ei voida puhua vahvistuksesta.
Pienenä lisähuomiona kerrottakoon se, että tilastojen perusteella negatiivisen laukaisuhallinnan tilastoinut Antti Tyrväinen ei ole ollut korvaamaton pelaaja Ilvekselle.
Tuokkolan seuraajalle Kari Heikkilälle tärkeimmäksi tehtäväksi tulee siis osumaprosentin sekä ylivoimapelin parantaminen. Ensimmäinen oli Tuokkolan aikana niin heikko, että sen voidaan olettaa parantuvan jo hieman paremmalla tuurilla.
Tilastot: Miika Arponen Analyysi: Antti Wennström
