Ristolainen on saanut runsaasti vastuuta Buffalossa.
Kuva © Getty Images

Tilastoanalyysissä Rasmus Ristolainen: Ympärille rakennettu säihkyvä kuva ei vastaa todellisuutta

Artikkeli
Rasmus Ristolainen aloittaa NHL:ssä viidennen kautensa, ja Jatkoaika keskittyy tilastoanalyysissään suomalaispuolustajaan, joka on useissa yhteyksissä mielletty NHL:n parhaiden puolustajien joukkoon. Asia ei ole kuitenkaan Ristolaisen kohdalla niin yksinkertainen.

Puolustaja Rasmus Ristolainen on yksi NHL:n eniten mielipiteitä jakavista pelaajista, ja se tekee hänestä erittäinkin kiinnostavan kohteen tilastoanalyysille. Ristolaiseen liittyvä kaksijako liittyy pääasiassa hänen statukseensa puolustajana - onko suomalainen NHL-puolustajien eliittiä vai ei?

Keskeisen, Ristolaiseen liittyvän näkemyksellisen ongelmakohdan voi tiivistää yhteen kehäpäätelmään ja sen virheelliseksi osoittamaan toteamukseen: NHL:n eliittipuolustajan status ei ole automaattinen johdannainen siitä, että pelaaja pelaa joukkueessaan isoja pelimääriä illasta toiseen.

Ristolaisen tähänastiseen NHL-uraan liittyy myös universaali kysymys siitä, mikä riittävän pätevästi osoittaa pelaajan hyvyyden. Esimerkiksi Ristolainen nousi debyyttikautensa jälkeen rytinällä Buffalo Sabresin ykköspuolustajaksi ja kirjauttaa säännöllisesti isoja minutteja. Siinä sivussa hän on pelannut kaksi yli 40 pisteen kautta.

Pelaajan hyvyyden todentamiseen ei ole olemassa ainoita oikeita mittareita, sitä siis voi mitata monin eri tavoin. Mittareina pelimäärä ja sen lisäksi absoluuttiset tehopisteet kuitenkin vain ylläpitävät äskeistä kehäpäätelmää eivätkä ole täten pätevä osoitus pelaajan tasosta.

Kuten missä tahansa muussa tieteellisessä tutkimuksessa, yksittäisen NHL-pelaajan arviointiin on saatavilla nykyään paljon aineistoa, tässä tapauksessa tilastojen muodossa. Tilastoanalyysin kannalta on hyvä hyödyntää mahdollisimman käyttökelpoisiksi arvioituja mittareita mahdollisimman monipuolisesti. Lisäksi aineistoa analysoidessa kyseisten tilastojen pohjalta on otettava huomioon konteksti - joukkue, pelikaverit, vastustajat.

Tämän analyysin ensimmäisellä puoliskolla perehdytään Ristolaisen suorituksiin hänen NHL-uransa alusta, eli kaudesta 2013-2014, lähtien. Toinen puolisko tarkastelee lähemmin suomalaisen viime kautta, joka monen mielestä oli suomalaisen uran paras kausi ja osoitus Ristolaisen matkasta eliittiin.

Tehotonta tasaviisikoin - Ristolaista kannattelevat tehot ylivoimalla

Vuonna 2013 alkaneen NHL-uransa aikana Ristolainen on tehnyt 110 tehopistettä. Näistä pisteistä vajaa 41 prosenttia on syntynyt tasaviisikoin. Peräti 45,5 prosenttia pisteistä on syntynyt viisi vastaan neljä -ylivoimalla. Tasaviisikoin minuutteja on kertynyt yhteensä noin 4 798 minuuttia.

Saman aikajakson aikana pelimäärältään kolme lähimpänä Ristolaista olevaa pelaajaa ovat John CarlsonTravis Hamonic ja Dougie Hamilton. Carlson on tehnyt pisteistään 47 prosenttia tasaviisikoin, Hamilton 57,4 ja Hamonic peräti 72,6 prosenttia.

Ristolaisen tehopistejakauma koostuu siis hyvin suurelta osin ylivoimatehoista. Tasaviisikoin hän on peliaikaan suhteutettuna ollut vain kerran 50 tehokkaimman puolustajan joukossa.

Ristolaisen pienestä pelimäärästä johtuen kauden 2013-2014 tilastoissa on huomioitu tasaviisikoin vähintään 500 minuuttia pelanneet puolustajat. Muina kausina tilastoissa on huomioitu tasaviisikoin vähintään 1 000 minuuttia pelanneet puolustajat. Puolustajien kokonaismäärä tasaviisikoin annetulla vähimmäisrajalla:

2013-2014: 200
2014-2015: 128
2015-2016: 124
2016-2017: 133

Kaudella 2013-2014 on huomioitu viisi vastaan neljä -ylivoimalla vähintään 50 minuuttia pelanneet puolustajat. Muina kausina ylivoiman vähimmäisrajana on 100 pelattua minuutttia. Puolustajien kokonaismäärä ylivoimalla annetulla vähimmäisrajalla:

2013-2014: 119
2014-2015: 78
2015-2016: 75
2016-2017: 70

Ristolaisen maalit, maaliodottama ja tehopisteet kausi kaudelta
5 vs 5 5 vs 4
  TOI G G/60 IXG iXG/60 P p/60 p1 P1/60 Toi g g/60 ixg iXg/60 p p/60 p1 p1/60
2013-14 529,27 2 0,23 0,87 0,10 4 0,45 4 0,45 53,88 0 0,00 0,85 0,95 0 0,00 0 0,00
Sijoitus 198. 102. 41. 196. 176. 187. 165. 147. 68. 119. 96. 96. 99. 25. 116. 116. 111. 111.
2014-15 1269,86 2 0,09 2,9 0,14 7 0,33 4 0,19 150,10 4 1,60  1,60 0,64 8 3,20 7 2,80
Sijoitus 55. 88. 102. 102. 74. 117. 123. 113. 117. 54. 14. 14. 56. 52. 50. 48. 32. 15.
2015-16 1491,67 4 0,16 3,86 0,16 18 0,72 11 0,44 235,01 4 1,02 2,71 0,69 20 5,11 10 2,55
Sijoitus 7. 43. 62. 45. 65. 34. 50. 36. 56. 14. 14. 25. 25. 16. 10. 12. 17. 25.
2016-17 1508,07 4 0,16 5,04 0,20 16 0,64 10 0,40 234,87 0 0,00 2,66 0,68 22 5,62 9 2,30
Sijoitus 5. 41. 69. 23. 32. 56. 75. 53. 69. 11. 61. 61. 26. 44. 5. 5. 18. 31.

TOI = Peliaika, G = Maalit, G/60 = Maalit per 60 min, ixG = Henkilökohtainen maaliodottama, ixG/60 = Henkilökohtainen maaliodottama per 60 min, P = Tehopisteet, P/60 = Tehopisteet per 60 min, P1 = Maalit ja ykkössyötöt yhteensä, P1/60 = Maalit ja ykkössyötöt yhteensä per 60 min.

Tilastot: Corsica

Ristolaisen tehopistelukemia tarkemmin tarkasteltuna nähdään, miten jakauma muodostuu tasaviisikoiden ja ylivoiman osalta. Samalla nähdään, että Ristolainen on tehnyt kahdella viime kaudella tehopisteitä tasaviisikoin peliaikaan suhteutettuna noin keskivertotasolla.

Viime kaudella Ristolainen pelasi tasaviisikoin vähintään tuhat minuuttia pelanneista puolustajista viidenneksi eniten. Yhteensä hän teki 16 tehopistettä, mikä peliaikaan suhteutettuna on 133 puolustajasta 75. paras lukema. Toissakaudella lukemallaan 0,72 hän sijoittui sijalle 50.

Ylivoimalla tehdyissä tehopisteissä ja luodussa maaliodottamassa Ristolainen loikkaa kahden edelliskauden osalta reilusti ylöspäin. Ylivoimalla hän on kyennyt vastaamaan vastuuseensa: toissa kaudella hän teki 5,11 pistettä 60 minuuttia kohden ja oli 12. tehokkain puolustaja. Viime kauden lukemalla 5,62 hän oli nousi jo viidenneksi tehokkaimmaksi.

On silti huomioitava, että kyseisillä kausilla tehot ylivoimalla ovat koostuneet suurimmaksi osin kakkossyötöistä. Maaleja ja ykkössyöttöjä yhteensä 44 pisteestä on vain 19. Yleisesti ottaen ykkössyöttö ja kakkossyöttö eivät ole keskenään samanarvoisia, sillä kakkossyötön vaikutus maaliin on yleensä ykkössyöttöä vähäisempi.

Debyyttikaudella suomalaisen vastuu jäi niin pieneksi, ettei se ole tilastollisesti erityisen merkittävä. Huomionarvoista kuitenkin on, että tulokaskaudellaan hän teki uransa toistaiseksi eniten maaleja peliaikaan suhteutettuna. Myös maalien ja ykkössyöttöjen yhteenlaskettu osuus peliaikaan suhteutettuna on Ristolaisen tähänastisen uran paras.

Ristolaisen uran paras kausi tasaviisikoin tehtyjen tehopisteiden osalta on 2015-2016, jolloin hän sijoittui peliaikaan suhteutettuna 70 parhaan joukkoon niin maalien, luodun maaliodottaman, tehopisteiden sekä maalien ja ykkössyöttöjen osalta. Viime kausi oli ylipäätään suomalaiselta edellistä heikompi maalien, tehopisteiden sekä maalien ja ykkössyöttöjen osalta.

Vaikka Ristolaisen vastuu on noussut koko NHL:n mittapuulla isoksi, ei hän ole saanut realisoitua suurta pelimäärää tehopisteiden muodossa. Ristolainen ei erityisesti kanna pisteitä tekevän puolustajan roolia, mutta peliaikaan suhteutettujen tehopistemäärien tulisi tasaviisikoin parantua huimasti, mikäli puheet Ristolaisesta Norris Trophyn finalistiehdokkaana olisivat mahdollisia.

Kolmen edellisen vuoden finalistien osalta keskiarvo on 1,27 tehopistettä 60 minuuttia kohden, Ristolaisen uran paras lukema on 0,72. Norris Trophy -äänestyksissä perinteisesti puolletaankin tehokkaita, yleiseltä profiililtaan hyökkääviä puolustajia.

Tasaviisikoin vähintään 3 000 minuuttia pelanneita puolustajia edellisen kolmen vuoden ajalta on yhteensä 115. Ylivoimalla yli 300 minuuttia pelanneita puolustajia on 72.

Ristolaisen maalit, maaliodottama ja tehopisteet kolmelta edelliskaudelta yhteensä
5 vs 5 5 vs 4
  TOI G G/60 IXG iXG/60 P p/60 p1 P1/60 Toi g g/60 ixg iXg/60 p p/60 p1 p1/60
2014-17 4269,60 10 0,14 11,80 0,17 41 0,58 25 0,35 619,98 8 0,77 6,97 0,67 50 4,84 26 2,52
Sijoitus 11. 55. 67. 43. 52. 65. 91. 62. 80. 20. 21. 34. 35. 52. 12. 6. 18. 23.

Tilastot: Corsica

Ristolainen on toiminut käytännössä Sabresin ykköspuolustajana kolmen kauden ajan, ja otanta kyseiseltä ajanjaksolta vahvistaa, että tasaviisikoin Ristolainen on ollut tehokkuudeltaan 60 minuuttia kohden NHL-puolustajien alempaa keskitasoa sijoituksillaan 91 ja 80.

Samalla aikavälillä Sabres teki tasaviisikoin toiseksi vähiten maaleja, mutta ylivoimalla joukkue mätti täysosumia 14. eniten. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa myös suomalaisen tehopistelukemiin, mutta kyseisellä otannalla muun muassa Michael Stone, Danny DeKeyser ja Marc Staal ovat olleet tasaviisikoin häntä tehokkaampia 60 minuuttia kohden.

Isoa vastuuta, negatiivisia tuloksia

Kauden 2013-2014 tilastoissa on huomioitu tasaviisikoin vähintään 500 minuuttia pelanneet puolustajat. Muina kausina tilastoissa on huomioitu tasaviisikoin vähintään 1 000 minuuttia pelanneet puolustajat. Katso puolustajien kokonaismäärä kautta kohden ylempää.

Alla olevat tilastot on säädetty niin, että vierasjoukkueen suorituksia on painotettu kotijoukkuetta enemmän, tappiolla olevan joukkueen suorituksia johdossa olevaa enemmän ja puolustuspäässä vaihdon aloittaneen joukkueen suorituksia hyökkäyspäässä aloittanutta joukkuetta enemmän.

Corsi Ristolaisen ollessa jäällä tasaviisikoin
  TOI CF CA CF% CF/60 CA/60 CF% REL
2013-14 529,27 318,8 504,4 38,73% 36,14 57,18 -2,53
Sijoitus 198. 200. 16. 200. 200. 193. 147.
2014-15 1269,86  754,38 1297,73 36,76% 35,64 61,32 -0,44
Sijoitus 55. 119. 124. 128. 126. 128. 73.
2015-16 1491,67 1061,25 1281,01 45,31% 42,69 51,53 -3,25
Sijoitus 7. 47. 119. 115. 111. 110. 106.
2016-17 1508,07 1117,94 1421,92 44,02% 44,48 56,57 -5,15
Sijoitus 5. 41. 133. 132. 114. 132. 130.

TOI = Peliaika, CF = Corsi for, CA = Corsi against, CF% = Corsi for%, CF/60 = Corsi for per 60 min, CA/60 = Corsi against per 60 min, CF% Rel = On ice Corsi% - off ice Corsi%. Corsi tarkoittaa laukaisumäärää, joihin on laskettu mukaan myös blokatut ja ohi maalista lauotut laukaukset.

Tilastot: Corsica

Ristolainen ei ole vielä kertaakaan urallaan kirjauttanut positiivista corsi-lukemaa. Kaudella 2014-2015 hänen lukemansa oli 128 puolustajan joukosta huonoin, toissa kaudella 124 puolustajan joukosta yhdeksänneksi huonoin ja viime kaudella 133 puolustajan joukosta toiseksi huonoin.

Kausien 2013-14 ja 2014-15 osalta huomioitavaa on, että Sabres kirjautti laukaisutasapainossa tasaviisikoin molempina kausina koko NHL:n huonoimman lukeman. Kahdella seuraavalla kaudella se petrasi, mutta Ristolaisen lukema oli silti useita prosenttiyksikköjä huonompi verrattuna joukkueen lukemaan hänen ollessa pois jäältä.

Myös peliaikaan suhteutettuna Ristolainen sijoittuu corsi-lukemillaan jokaisella kaudella sadan puolustajan huonommalle puolelle. Selkeinä ongelmakohtina ovat olleet vähäinen laukaisumäärä hyökkäyspäässä ja pidemmän päälle kuormittava vastustajan laukaisumäärä puolustuspäässä.

Maalipaikat Ristolaisen ollessa jäällä tasaviisikoin
  TOI SCF SCA SCF% SCF/60 SCA/60 scf% rel
2013-14 529,27 188 285 39,75% 21,31 32,31 +0,16
Sijoitus 198. 200. 22. 199. 196. 189. 86.
2014-15 1269,86 417 708 37,07% 19,70 33,45 +0,47
Sijoitus 55. 102. 102. 107. 107. 105. 51.
2015-16 1491,67 562 659 46,03% 22,16 26,10 -2,94
Sijoitus 7. 54. 107. 100. 112. 50. 92.
2016-17 1508,07 607 745 44,90% 24,15 29,64 -3,16
Sijoitus 5. 47. 130. 130. 110. 112. 112.

TOI = Peliaika, SCF = Scoring chances for, SCA = Scoring chances against, SCF/60 = Scoring chances for per 60 min, SCA/60 = Scoring chances against per 60 min, SCF% = Scoring chances for%, SCF% Rel = On ice SCF% - off ice SCF%.

Tilastot: Natural Stat Trick, Corsica

Sama trendi on jatkunut myös maalipaikoissa. Ristolaisen suhteellinen osuus maalipaikoista ei millään kaudella ylitä 50 prosenttia, ja laukaisumäärät 60 minuuttia kohden ovat olleet alhaisia. Päästettyjen maalipaikkojen määrä on ollut samaan aikaan korkealla lukuun ottamalla kautta 2015-16, jolloin Ristolainen sijoittui sijalle 50 lukemalla 26,10.

Viime kaudella joukkueen luoduissa maalipaikoissa mitattuna Ristolainen sijoittui sijalle 47, mutta kyseinen määrä suhteutettuna peliaikaan hän valahti vasta sijalle 110. Myös toissa kaudella Ristolainen hätyytteli 50 parhaan puolustajan joukkoa, mutta 60 minuuttin suhteutettuna sijoitus tippui 50 pykälää alaspäin sijalle 112.

Ristolaisen saamaan peliaikaan suhteutettuna luodut maalipaikat päästettyihin nähden ovat olleet laukaisumäärien ohella varsin epätasapainossa. Vastuusta huolimatta Ristolaisen lukemat luoduissa maalipaikoissa ovat olleet hälyttävän alhaisia.

Alla olevat tilastot on säädetty niin, että vierasjoukkueen suorituksia on painotettu kotijoukkuetta enemmän, tappiolla olevan joukkueen suorituksia johdossa olevaa enemmän ja puolustuspäässä vaihdon aloittaneen joukkueen suorituksia hyökkäyspäässä aloittanutta joukkuetta enemmän.

Maaliodottama Ristolaisen ollessa jäällä tasaviisikoin
  TOI xgF XGA XGF% xgf/60 xga/60 xGF% REL
2013-14 529,27 13,88 25,18 35,54% 1,57 2,85 -3,05
Sijoitus 198. 199. 32. 200. 194. 200. 158.
2014-15 1269,86 33,77 55,69 37,75% 1,60 2,63 -3,94
Sijoitus 55. 114. 116. 128. 125. 125. 115.
2015-16 1491,67 45,22 50,22 47,38% 1,82 2,02 -0,48
Sijoitus 7. 55. 103. 97. 116. 47. 68.
2016-17 1508,07 50,01 58,64 46,03% 1,99 2,33 -2,27
Sijoitus 5. 48. 125. 118. 98. 100. 101.

TOI = Peliaika, xGF = Maaliodottama, xGA = Vastustajan maaliodottama, xGF% = Maaliodottama%, xGF/60 = Maaliodottama per 60 min, xGA/60 = Vastustajan maaliodottama per 60 min, xGF% Rel = On ice xGF% - off ice xGF%.

Tilastot: Corsica

Alhaiset määrät laukauksissa ja maalipaikoissa ovat heijastuneet myös maaliodottamaan, joka on jokaisella kaudella jäänyt 60 minuuttia kohden alle kahden. Vastustajan maaliodottama sen sijaan on kolmena kautena ylittänyt reilusti kahden. Kaudella 2015-16 päästetyn maaliodottaman lukema 2,02 siivitti Ristolaisen keskitason paremman puolelle sijalle 47, mikä luo huomattavan kontrastin erityisesti viime kauteen.

Olennaista kuitenkin on, että jokaisella kaudella maaliodottaman erotus on ollut selkeästi negatiivinen Ristolaisen ollessa jäällä. Luotu maaliodottama 60 minuuttia kohden on parantunut kausi kaudelta, mutta lukemat eivät ole silti riittäneet kompensoimaan sitä määrää, jolla vastustaja on luonut maaliodottamaa Sabresin puolustusalueella Ristolaisen ollessa jäällä.

Sabres ylikuormittaa Ristolaista huonolla menestyksellä

Yksi keskeinen osatekijä Ristolaisen negatiiviselle vaikutukselle on ollut Sabresin liiallinen kuormitus. Suomalaisen ylikuormitus ei ole eduksi joukkueelle eikä itse pelaajalle. Muutamien vuosien takaista organisaation kirkkainta tulevaisuudenlupausta on soviteltu väkisin ykköspuolustajan rooliin vastustajien parhaita hyökkääjiä vastaan. Tilastot osoittavat, ettei se ole tuottanut tulosta, sillä Ristolaisen taso ei ole vastannut kyseisessä roolissa vaadittavia hyviä tuloksia.

Analyysissa sen todentamiseksi käytössä on pelaajien laatua kuvaava malli WoodMoney, joka jakaa NHL-hyökkääjät vastuksena kolmeen kategoriaan: elite, middle ja gritensity. Jotta kategoriat toimisivat myös suomeksi ymmärrettävässä muodossa, analyysissa kategorioiden nimikkeinä ovat:

1. kori (eliitti)
2. kori (ei kumpikaan kategorioista 1 ja 3)
3. kori (korvattavissa olevat pelaajat)

Jotta pelaajan tasaviisikoin kohtaama vastus on 1. korin kategoriaa, kyseisen kategorian - eli eliittitason - hyökkääjiä pitää olla jäällä samanaikaisesti vähintään yksi, eikä 3. korin pelaajia saa olla ollenkaan.

Mikäli vastus on 2. korin kategoriaa, jäällä pitää olla vähintään yksi hyökkääjä 1.- ja 3. korista, tai vaihtoehtoisesti kolme hyökkääjää 2. korista. Ja mikäli vastus on 3. korin kategoriaa, on jäällä oltava vähintään yksi 3. korin hyökkääjä eikä ollenkaan 1. korin hyökkääjiä.

WoodMoneyn pohjalta eri kategorioihin jaotellun pelaajalistan löydät täältä. Yksityiskohtaisen selostuksen siitä, miten WoodMoney jakaa hyökkääjät eri kategorioihin, löydät puolestaan tästä.

Tilastot: PuckIQ

Kokonaispeliajastaan vähintään 35 prosenttia 1. korin hyökkääjiä vastaan pelanneet puolustajat ovat joukkueissaan eniten pelillistä vastuuta saavia puolustajia. Viime kaudella Ristolaisen kuormitus tasaviisikoin olikin vahvaa juuri vastustajien parhaita hyökkääjiä vastaan.

Tasaviisikoin hän pelasi 1. korin hyökkääjiä vastaan 38 prosenttia peliajastaan, neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin Josh Gorges ja viisi prosenttia enemmän kuin Jake McCabe omasta kokonaispeliajastaan. 2. korin ja 3. korin hyökkääjiä vastaan hän pelasi Cody Fransonin kanssa vähiten kaikista seitsemästä puolustajasta.

Tilastot: PuckIQ

Ristolaisen liikapeluutus 1. korin hyökkääjiä vastaan korostui negatiivisen laukaisutasapainon muodossa. Hän oli Dmitri Kulikovin jälkeen joukkueensa seitsemästä, säännöllisesti pelanneesta puolustajasta toiseksi huonoin.

Huolestuttava signaali Ristolaisen tason ja hänelle annetun vastuun välisestä kuilusta piilee kuitenkin corsi-lukemassa 2. korin hyökkääjiä vastaan. Astetta helpompia vastustajia vastaan puolustajan prosenttilukema 44,7 oli huonoin lähes kahden prosenttiyksikön marginaalilla.

Tilastot: PuckIQ

Dangerous Fenwick -tilastossa Ristolainen ei kirjauttanut kolmesta kategoriasta ketään vastaan yli 50 prosentin suhteellista osuutta. Ristolainen pelasi 3. korin hyökkääjiä vastaan vain 21 prosenttia kokonaispeliajastaan, mutta corsi-lukema jäi siltikin 48,2 prosenttiin.

Dangerous Fenwick ottaa huomioon laukauksen laadun ja sijainnin samalla periaatteella kuin maaliodottama, joten Ristolaisen lukemat eivät edusta lähimainkaan sitä tasoa, jota kärkipuolustajalta vaaditaan.

Tilastoissa on huomioitu sekä 1. korin että 2. korin hyökkääjiä vastaan tasaviisikoin vähintään 500 minuuttia pelanneet puolustajat. Heitä on 1. korin kohdalla 30 ja 2. korin kohdalla 85.

Ristolainen vastaan 1. korin hyökkääjät tasaviisikoin
  TOI CF% CF/60 CA/60 CF% rel DFF% DFF/60 DFA/60 DFF% Rel
2016-17 568,97 40,10% 44,40 66,20 -3,50 41,40% 31,30 44,30 -4,20
Sijoitus 15. 30. 28. 30. 29. 27. 22. 26. 29.
Ristolainen vastaan 2. korin hyökkääjät tasaviisikoin
  TOI CF% CF/60 CA/60 CF% REL DFF% DFF/60 DFA/60 DFF% REL
2016-17 617,48 44,70% 53,20 65,90 -2,70 49,50% 42,40 43,30 +0,20
Sijoitus 12. 85. 59. 85. 82. 53. 21. 73. 41.

TOI = Peliaika, CF% = Corsi for%, CF/60 = Corsi for per 60 min, CA/60 = Corsi against per 60 min, CF% Rel= On ice CF% - off ice CF%, DFF% = Dangerous Fenwick for%, DFF/60 = Dangerous Fenwick for per 60, DFA/60 = Dangerous Fenwick against per 60 min, DFF% Rel = On ice DFF% - off ice DFF%. Fenwick tarkoittaa laukaisumäärää, joihin on laskettu vain maalia kohti lauotut laukaukset ja ohi menneet laukaukset.

Tilastot: PuckIQ

Joukkueen tärkeimmät puolustajat asetetaan tasaviisikoin lähes poikkeuksetta vastustajien eliittiä vastaan. Ristolainen pelasikin 1. korin hyökkääjiä vastaan 15. eniten, ja ylipeluutus liian kovia vastustajia vastaan näkyi karusti suomalaisen suorituksissa.

30 puolustajan joukossa hän sijoittui jokaisessa kahdeksassa tilastossa viiden huonoimman puolustajan joukkoon. Laukaisumäärät omiin 60 minuuttia kohden olivat isoja, ja joukkueen suhteellinen osuus corsista oli 3,5 prosenttiyksikköä parempi ilman Ristolaista kuin suomalaisen ollessa jäällä. Dangerous Fenwick -tilastossa ero kasvoi, sillä joukkueen suhteellinen osuus oli peräti 4,2 yksikköä parempi.

2. korin vastustajia vastaan Ristolainen pelasi 12. eniten, ja vaikka vastus on lähtökohtaisesti 1. koria helpompi, hän sijoittui 85 puolustajan joukossa ainoastaan kerran 30 parhaan joukkoon. Laukaisumäärät omassa päässä olivat edelleen suuria, mutta hyökkäyspäässä lukemat kohenivat tuntuvasti.

Viime kauden alisuorittamisessa ei havaittavaa yhteyttä puolustajapareihin

Viime kaudella Ristolainen pelasi tasaviisikoin puolustajista eniten Jake McCaben ja Josh Gorgesin kanssa. Peliaikaa McCaben kanssa kertyi vajaa 623 minuuttia, ja Gorgesin kanssa noin 440,5 minuuttia.

Tässä huomionarvoista on, että Ristolaisen lukemat heikkenivät järjestäen, kun hän ei pelannut McCaben kanssa. Ainoastaan Dangerous Fenwick -tilaston päästettyjen laukausten määrä 60 minuuttia kohden väheni. Muissa tilastoissa Ristolaisen lukemat heikkenivät niin luoduissa kuin päästettyissäkin laukauksissa.

Samalla yhdysvaltalaisen McCaben lukemat parantuivat päästetyissä laukauksissa. Ristolaisen poissaolon vaikutus, muun muassa laukaisu-uhan puuttuminen, näkyi puolestaan luoduissa laukauksissa vastustajan hyökkäyspäässä.

Ristolaisen ja Gorgesin kohdalla kummankin lukemat paranivat, kun kyseistä puolustajaparia ei peluutettu yhdessä. Toissa kaudella Sabres peluutti kaksikkoa suurimman osan kaudesta yhdessä, mikä viime kauden tilastojen perusteella ei osoittautunut järkeväksi kokoonpanolliseksi ratkaisuksi.

Kokonaisuudessaan Ristolaisen viime kauden suorituksista ei ole nähtävissä, että Gorges tai McCabe olisivat toimineet Ristolaisen taakkana tai muuten havaittavasti huonontaneet suomalaisen suorituksia.

Ristolainen ja Jake McCabe kaudella 2016-17
  TOI CF% CF/60 CA/60 DFF% DFF/60 DFA/60
Ristolainen McCaben kanssa 623,93 45,00% 53,18 65,10 45,40% 38,90 46,61
Ristolainen ilman McCabea 748,72 41,50% 48,48 68,36 45,20% 36,55 44,30
McCabe ilman Ristolaista 642,53 47,30% 49,96 55,65 46,00% 33,56 39,44
Ristolainen ja Josh Gorges kaudella 2016-17
  TOI CF% CF/60 CA/60 DFF% DFF/60 DFA/60
Ristolainen Gorgesin kanssa 440,47 41,10% 46,59 66,88 46,80% 37,28 42,39
Ristolainen ilman Gorgesia 733,33 45,10% 53,67 65,29 44,80% 37,81 47,55
Gorges ilman Ristolaista 532,97 46,60% 48,63 55,84 49,50% 32,82 33,45

Tilastot: PuckIQ

Johtopäätökset

Analyysi osoittaa, että Ristolaisen ympärille on piirretty turhankin säihkyvä kuva NHL:n eliittipuolustajasta. On totta, että Buffalo Sabres on ollut NHL:n huonoimpia joukkueita jo useita vuosia, mutta onko joukkueen eniten peluutettu puolustaja oikeasti hyvä myös koko NHL:n mittapuulla? Tässä tapauksessa näin ei ole.

Sabresissa Ristolainen on ollut ylikuormitettu todelliseen tasoonsa nähden. Viime vuodet Ristolainen on pelannut ykköspuolustajan minuutteja vastustajien kärkipelaajia vastaan. Jälki ei luonnollisesti ole ollut kaunista, sillä suomalaisen taso ei yksinkertaisesti vastaa hänelle annettua roolia.

Mikä sitten olisi Ristolaiselle parempia tuloksia tuottava, optimaalinen rooli? Ristolainen on kolmella edelliskaudella pelannut tasaviisikoin lähes 18 minuuttia ottelua kohden, ja hänen vastuunsa vastustajien parhaita hyökkääjiä vastaan on vain lisääntynyt. Tulokset todennäköisesti parantuvat, kun Ristolaisen pelimäärää vähennetään 1. korin hyökkääjien osalta.

Kokoonpanossa tämä tarkoittaisi Ristolaisen tason optimoimista ja suomalaisen roolittamista kakkospuolustajaparin pelaajaksi. Kakkospuolustajaparissa Ristolaisen pistemäärät eivät todennäköisesti heikkenisi paljoa, tai välttämättä ollenkaan, nykyisestä, sillä ylivoiman tehokkuus on aiemminkin kompensoinut tehottomuutta tasaviisikoin.

Esimerkiksi pelaajan yksittäisen ottelun tuottavuutta kuvaava Game Score määrittää Ristolaisen kakkospuolustajaparin pelaajaksi. Viime kaudella suomalainen kerrytti Game Scorea keskimäärin 0,38 yksikköä ottelua kohden, kaudella 2015-16 hänen lukemansa oli puolestaan 0,42.

Kakkospuolustajaparin pelaajan keskimääräinen Game Score -luku ottelua kohden sijoittuu 0,35 ja 0,45 välille, ja koko NHL:n tasolla hyvän ykköspuolustajan lukema on vähintään 0,60. Ristolaisen tuottavuus ottelua kohden tulisi nousta kohisten, jotta hänet voisi mallin mukaan kategorioida sarjan mittapuulla kärkipuolustajaksi. 

Myös alla olevan grafiikan mallin mukaan Ristolainen on tuottavuudeltaan lähempänä NHL:n keskimääräistä kakkospuolustajaparin pelaajaa kuin ykköspuolustajaa.

Kuva © Domenic Galamini (@MimicoHero)

Aiemmin Ristolaisen sijoittaminen kakkospuolustajapariin, tai hänen peluuttamisensa vähemmillä minuuteilla, ei ole ollut Sabresissa mahdollinen, sillä organisaatiosta ei ole löytynyt yhtäkään korvaavaa puolustajaa suomalaisen paikalle. Puolustajien taso buffalolaisorganisaatiossa on ollut heikko jo pitkän aikaa.

Se tuskin on mahdollista myös alkavalla kaudella, vaikka Nathan Beaulieun, Viktor Antipinin ja Marco Scandellan sekä päävalmentaja Phil Housleyn tulo lähtökohtaisesti parantaa joukkueen puolustusta. Ristolainen on pelannut kolmen kauden ajan joukkueen kärkipuolustajana, eikä hän ole kuitenkaan sinä aikana erottunut muista rivipuolustajista tai osoittanut merkkejä tason noususta. Ylipäätään selkeästi havaittavaa kehitystä ei ole ollut. Paremmassa joukkueessa tämä olisi jo noteerattu, ja sitä kompensoitaisiin vähemmällä vastuulla.

Pian 23 vuotta täyttävä Ristolainen on vielä nuori, mutta NHL:n keskimääräisten ikääntymiskäyrien perusteella hän tuskin enää ottaa merkittäviä harppauksia eteenpäin. NHL-puolustajien ikääntymiskäyrä osoittaa yleisen suoritustason alkavan hieman laskea keskimääräisesti jo 25 ikävuoden jälkeen. Teoriassa Ristolaisella on vielä muutama vuosi aikaa nostaa tasoaan.

On silti mahdollista, että Ristolainen vielä petraa yksittäisillä kausilla suorituksiaan, muun muassa aiempaa organisoituneemman puolustuspelillisen sapluunan tai ympärillä parantuvan joukkueen myötä. Kärkipuolustajan roolissa hän ei sitä itse kuitenkaan pysty tekemään.

Tilastot: Corsica, PuckIQ, Natural Stat Trick

Apuna käytetyt lähteet: 

Woodblog: WoodMoney: A new way to figure out quality of competition in order to analyze NHL data
SB Nation - Copper and Blue: Evaluating the Oilers Using WoodMoney
Hockey-Graphs: Measuring Single Game Productivity: An Introduction To Game Score
Hockey-Graphs: A New Look at Aging Curves for NHL Skaters (part 2)

» Lähetä palautetta toimitukselle