Tasaisuutta etsimässä - TUTO syksyllä 2014

MESTIS / Artikkeli
Timo Pärssinen oli syksyllä TUTOn ykköshyökkääjä.
Kuva © Timo Savela
Jatkoajan TUTO-toimitus istui alas pohtimaan joukkueen suorittamista syksyllä 2014. TUTOn alkukautta ei voi sanoa heikoksi, mutta keskikastissa seikkailu ei voi tyydyttää mestaruutta hamuavaa ryhmää.

Viime vuonna runkosarjan voittanut ja lopulta pronssia vienyt TUTO lähti kauteen suurin odotuksin. Alkukaudella ailahtelevasti pelannut ja pelitapaansa isolla kädellä muokannut turkulaispoppoo on vasta vuoden loppupuolella alkanut löytää sitä tasoa, jota mestaruutta hakevalta ryhmältä odotetaan.

Joulutauolle joukkue kuitenkin sai lähteä mukavista asemista: Edellisistä yhdeksästä ottelusta turkulaiset ovat hävinneet ainoastaan kaksi, eikä sarjakolmonen JYP-Akatemia ole enää kuin kahden pisteen päässä edellä.

Alkukausi yhden ketjun varassa

Ennen kauden alkua TUTOn hyökkäyksen yllä oli suuria kysymysmerkkejä. Kolmen kauden ajan Mestistä dominoinut Antti Virtanen purki sopimuksensa elokuun alussa, ja jätti suuren ruudun täytettäväkseen.

TUTO sai kuitenkin mieluisia paluumuuttajia syksyn aikana. Ensin viime vuonna Jukureissa pelannut Mikko Laine teki paluun kotikaupunkiinsa. Laineen syksy oli nousujohteinen, ja on 17 pisteellään joukkueen sisäisessä pistepörssissä neljäntenä. Juuri ennen kauden alkua Miikka Tuomainen liittyi joukkueeseen toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Tuomaisen peli ei kuitenkaan missään vaiheessa ottanut tuulta alleen, ja miehen pelit jatkuivatkin 14 pelatun pelin jälkeen Saksan kolmostasolla.

Elokuun lopussa TUTO poimi vapailta markkinoilta todellisen helmen, kun viime kaudella Pelicansissa pelannut Timo Pärssinen teki paluun kasvattajaseuraansa. Pärssinen olikin syksyllä yksi TUTOn tasaisimmista suorittajista, iskien 15 täysosumaa 27:ssä ottelussa.

Pärssinen muodosti todellisen tehoketjun Tuukka Pulliaisen ja Aki Keinäsen kanssa. Lähes koko syksyn yhdessä pelannut vitja piti TUTOa välillä yksin pystyssä, kun muilta ketjuilta ei löytynyt tehoja. Erityisesti ylivoimalla kolmikko oli koko syksyn todella tehokas.

Toni Jalo liittyi turkulaisjoukkueeseen alkutalvella.
Toni Jalo liittyi turkulaisjoukkueeseen alkutalvella.
Kuva © Julia Heino julia.heino@jatkoaika.com

Turkulaisten suurimpana yllättäjänä voidaan pitää Oskari Lehtistä. Ensimmäistä täyttä kautta miesten tasolla pelaava laitahyökkääjä pelasi erinomaisesti alkusyksystä, mutta tahti pääsi hieman hiipumaan iltojen pimentyessä. Lehtinen iski syksyn aikana kuitenkin komeat 11 maalia, ja hän löytyy sarjan maalipörssin sijalta 10.

Ykkösketjun takaa ei kuitenkaan ennen joulukuuta löytynyt tarpeeksi taustatukea, ja joukkue olikin lähes täysin Pulliaisen johtaman ketjun varassa. Erityisesti joukkue näytti kärsivän kakkossentterin puutteesta. Paikalla kävi useita lainapelaajia, mutta pysyvämpää ratkaisua tilanteeseen ei näyttänyt tulevan.

Pärjättävä Pärättä

Ongelmaan kuitenkin reagoitiin marraskuun lopulla, kun alkukauden Liigassa HPK:n riveissä pelannut Toni Jalo teki paluun Turkuun. Vaikka miehen esityksissä onkin vielä parantamisen varaa, hän on muodostanut viime otteluissa toimivan kokonaisuuden Laineen ja TPS:sta lainalla olevan Rasmus Kulmalan kanssa.

Turkulaiset saivat lunta tupaan urakalla joulukuun alussa, kun joukkueen tehomies Pärssinen joutui loukkaantumisen vuoksi sivuun. "Pärä" saattaa palata pudotuspeleihin, mutta konkarin koko kausikin saattaa olla jo paketissa. Tämän myötä joukkueesta alkoi kuitenkin löytyä ratkaisijoita laajemmalta rintamalta. Erityisen pirteästi on pelannut Pulliaisen ja Keinäsen rinnalle nostettu Hannu Kuru, joka oli alkukauden täysin pimennossa.

Kaiken kaikkiaan TUTOn hyökkäys ei syksyllä ollut aivan sillä tasolla mitä nimet selässä edellyttäisivät. Kuitenkin potentiaalia on todella pitkälle, eikä turkulaisten mestaruushaaveet tule hyökkäykseen kaatumaan.

Omassa päässä hätäillään kiekon kanssa

Myös TUTOn puolustusta voi alkukauden osalta kuvata sanalla ailahteleva. Nuori mutta Mestis-tasolla melko kokenut pakisto on ajoittain sarjan timanttista kärkeä, mutta liian usein hyvää vaihtoa seuraa epävarmuus ja hätäily.

Turkulaiset puolustavat maaliaan uhrautuvasti ja taistelevat hienosti, mutta joukkueella on omassa päässä kiekon kanssa usein ongelmia. Etenkin vastustajan antaessa pientäkin painetta, avaussyöttö lähtee hyvin usein minne sattuu. Hätäilystä ja päämäärättömästä roiskimisesta turkulaisten on päästävä eroon, sillä se maksaa joukkueelle maaleja omiin lähes joka ottelussa.

Turkulaisjoukkue on kuitenkin päästänyt sarjassa kolmanneksi vähiten maaleja, joten kovin vuotavasta peräpäästä ei voida puhua. Päävalmentaja Ismo Lehkonen on joutunut muokkaamaan etenkin puolustuspeliä paljon alkukaudena aikana, mikä on luonnollisesti sekoittanut TUTO-pakkaa aina hetkellisesti.

TUTOn puolustuksen johtohahmoja ovat olleet SaPKosta saapunut, alkukaudella C-kirjainta rinnassaan kantanut Anssi Virkki, pahasti loukkaantunut, mutta tällä viikolla paluun tehnyt Kristian Tuohilampi sekä nuoret lainamiehet. Myös etenkin Otto-Eemeli Linke on esittänyt hyvin tasapainoista ja varmaa peliä, vaikkei kiekon kanssa toiminta aivan toisen OEL:n, NHL-tähti Oliver Ekman-Larssonin tasoista olekaan.

Blues-lainavahti Kaapo Kähkönen on vakuuttanut otteillaan.
Blues-lainavahti Kaapo Kähkönen on vakuuttanut otteillaan.
Kuva © Timo Savela

Lainamiehistä Ässistä lainalle saapunut nuorten maajoukkuemies Teemu Vuorisalo sekä TPS-laina Niklas Friman ovat ottaneet etenkin hyökkäyssiniviivalla suurta roolia. Lainavisiiteille TUTOon ovat saapuneet vuorollaan myös Patrik Parkkonen, Niko Karhu sekä Veli-Matti Vittasmäki.

Kähkönen napannut ykköstorjujan pestin

TUTOlla oli kauteen lähtiessä kaksi oletusarvoisesti keskenään tasaista, nuorta maalivahtia. Viime vuonna vastuuta keväällä kantanutta Kimmo Meriläistä saapui haastamaan Espoon Bluesista 18-vuotias Kaapo Kähkönen. Parikymppisen Meriläisen erittäin epävarmat otteet alkukaudesta avasivat Kähköselle paikan riistää ykköstorjujan viitta itselleen, eikä Kähkönen epäröinyt.

− En olettanut, että vain tulen tänne ja pääsen pelaamaan. Tavotteenani oli päästä paljon pelaamaan, ja olen todella tyytyväinen. Pelaaminen on hauskinta, mitä tässä lajissa on, Kähkönen pohti joukukuun alussa.

Tällä hetkellä nuorten MM-joukkueen mukana oleva Kähkönen on ollut alkukaudella yksi Mestiksen parhaaista maalivahdeista. Kähkösenkin peliä on vaivannut kuitenkin epätasaisuus, mutta harva 18-vuotias pystyykään pitämään kovissa peleissä tasoaan vaihdosta ja illasta toiseen. Virheiden nollaus onkin yksi Kähkösen vahvuuksista.

Myös Meriläinen on loppuvuoden aikana terästäytynyt, mistä hyvänä esimerkkinä on loistava viimeinen peli ennen joulutaukoa Peliittoja vastaan. Mikäli Kähkösen puntti tutisee keväällä tärkeissä peleissä, Meriläinen on varmasti kärppänä haastamassa Minnesotan NHL-varausta.

» Lähetä palautetta toimitukselle