NYI - STL 2.00
NYR - CAR 2.00
CBJ - NJD 2.00
MTL - FLA 2.30
DET - ANA 2.30
NSH - WSH 3.00
MIN - LAK 3.00
WPG - VGK 3.00
DAL - TBL 3.30
SJS - PIT 5.00

Tapparan pelaaja-arvostelut

LIIGA / Artikkeli
Tapparan kausi oli kokonaisuudessaan valtava pettymys. Vaikka jääkiekossa voitetaan ja hävitään joukkueena, voidaan kaudesta nimetä aina paremmin ominaisuudet. Tässä artikkelissa käydään läpi Tapparan kauden onnistujia ja epäonnistujia.

Arvosteluna käytetään Tappara-logoja yhdestä viiteen. Arvostuksen pohjana on esityksien lisäksi ne odotusarvot, joita kuhunkin pelajaan kohdistui. Logot eivät siis kerro absoluuttisesta paremmuudesta, vaan enemmän siitä kuinka hyvin kunkin pelaajan voidaan katsoa onnistuneen lähtötaso huomioiden.

Maalivahdit

Mika Lehto

Lehdon oli tarkoitus kantaa ykkösmaalivahdin vastuu koko kauden läpi viime vuoden tavoin. Lehtoa vaivasi kuitenkin otteiden epätasaisuus eikä runkosarja mennyt odotusten mukaisesti, kun puolustukselta ei saanut aina tarvittavaa tukea. Tilanne kuitenkin muuttui jo tutulla tavalla, kun vammalalaislähtöiselle maalivahdille hankittiin kilpailevaksi maalivahdiksi Andrew Raycroft. Pudotuspeleissä Lehto otti nopeasti paikkansa ja pelasi erinomaisesti.

Andrew Raycroft

Raycroft hankittiin Tapparaan tuomaan kilpailua maalivahtiosastolle ja mahdolliseksi valttikortiksi pudotuspeleihin. Ensimmäistä kertaa Euroopassa olleella maalivahdilla oli oletetusti käynnistymisvaikeuksia. Erilainen pelityyli ja pelituntuman puute näkyi otteissa selvästi. Raycroft torjui ensimmäiset kiekot pääsääntöisesti hyvin, mutta paluukiekkojen kanssa oli ongelmia. Lisäksi mukaan mahtui nollapelin lisäksi muutama katastrofimatsi. Tästä huolimatta nousi runkosarjassa ykkösmaalivahdiksi ja ajoi tilastoissakin ohi Lehdon. Ensimmäinen pudotuspelimatsi oli kuitenkin todellinen alisuoritus koko joukkueelta ja tämän jälkeen Raycroft ei enää juuri kentälle päässyt.

Sasu Hovi

Hovi pelasi suunnitelmien mukaisesti suuren osan kaudesta Kajaanin Hokin riveissä. Kajaanissa pelatut ottelut eivät kuitenkaan tuoneet toivottua parannusta otteisiin liigakaukaloissa. Hovi ei pystynyt menemään eteenpäin vaan jäi selvään kakkosmaalivahdin rooliin.

Pekka Tuokkola, ei arvostelua.

Puolustajat

Anssi Salmela

Salmelalta odotettiin läpimurtokautta. Nuori puolustaja oli kuitenkin lähes koko kauden suurissa vaikeuksissa puolustuspäässä eivätkä hyökkäyspään vahvuudetkaan päässeet esiin odotetulla tavalla. Vahvalla luistelulla junioripeleissä pärjäämään tottunut Salmela oli vaikeuksissa liigassa, kun se ei enää riittänyt. Salmelalta tuntuu puuttuvan jonkin verran kiekollista älykkyyttä. Tästä huolimatta esitykset paranivat loppukaudesta ja myös Salmelan ensimmäinen liigamaali näki päivänvalon.

Pekka Saravo

Saravo jatkoi siitä mihin viime kaudella jäi. Vahvaa oman pään peliä ja välillä näyttäviä nousuja. Ei pettänyt, mutta ei myöskään nostanut tasoansa.

Ville Mäntymaa

Mäntymaalla oli viime vuonna suuria vaikeuksia liigassa. Tällä kaudellakin peliaikaa tuli vaihtelevasti, mutta välillä nuorukainen esitti jo liigakelpoisia otteita. Ensimmäinen liigamaali ja tasainen kehitys loi uskoa paremmasta tulevaisuudesta.

Juha Gustafsson

Viime kaudella espoolaispuolustaja keräsi minuutteja niin ylivoimalla kuin alivoimallakin. Tällä kaudella rooli oli selvästi pienempi ja alkukaudesta Gustafsson näyttikin hoitavan tonttinsa hyvin. Kevätpuolella otteet muuttuivat kuitenkin umpisurkeiksi ja +/- -tilasto oli sysimusta. Samalla kutsui myös penkki eikä Gustafssonia juuri jäällä enää nähty.

Pasi Puistola

Puistolan ongelmana on ollut jo pitkään se, että syksyllä peli on varsin heikkoa, mutta keväällä kulkee. Tällä kaudella Puistola poikkesi tästä kaavasta ja oli kiidossa jo alkukaudesta. Kun keväälläkään ei hyytymistä nähty, kirjasi Puistola uuden piste-ennätyksen ja oli joukkueen ykköspakki.

Mikko Pukka

Pukan tavoitteena oli kauden alussa saavuttaa vakipaikka pelaavassa kokoonpanossa. Täysin Pukka ei tässä onnistunut, vaan osa peleistä meni katsomon puolella. Kokonaisuudessa Pukka paransi kuitenkin peliään ja pystyi pelaamaan keväällä kelpo liigapuolustajan tasolla.

Robert Kantor

Kantorista kaavailtiin joukkueen kiekollista johtajaa ja viivapelotetta. Tämän ruudun Kantor täyttikin varsin mallikkaasti. Odotettavissa oli myös ongelmia puolustuspäässä, joita nähtiinkin etenkin kevätkaudella. Kokonaisuudessaan Kantor vastasi kuitenkin niihin odotuksiin, jotka häneet kohdistuivat.

Mikko Myllykoski

Myllykoskesta kaavailtiin Tapparan puolustukseen kokenutta johtohahmoa. Tällaiseksi hän ei kuitenkaan missään välissä noussut, vaan Myllykoski oli usein jopa puolustuksen riippakivi. Suurin heikkous kokeneella puolustajalla oli erittäin hitaat ratkaisut kiekollisena.

Hyökkääjät

Jarno Niinimäki

Niinimäki tuli Tapparaan lyhyelle try-outille paikkaamaan nuorten maajoukkueen mukana olleita pelaajia. Kova taistelija täyttykin paikkansa erinomaisesti ja vahvisti joukkueen neloskentän peliä. Otteet eivät kuitenkaan riittäneet syrjäyttämään sopimuksellisia pelaajia.

Janne Ojanen

Kokenut Tappara-kippari pelasi varsin odotusten mukaisen kauden. Välillä otteet olivat parempia ja välillä heikompia. Sysimustan tammikuun aikana olisi kapteenin kuitenkin pitänyt pystyä parempaan.

Johannes Alanen

Alanen pelasi heikoimman kauden Tapparassa aikoihin. Edellisen kauden piste-ennätys oli muisto vain, kun Alanen surffaili kaukalossa. Puolustuspään nopea laitahyökkääjä hoiti edelleen kunnialla, mutta hyökkäyspäässä Alasta vaivasi pehmeys läpi kauden.

Kimmo Koskenkorva

Ei tullut tästäkään kaudesta Koskenkorvan läpimurtoa. Edellisellä kaudella Koskenkorvalla oli yksi lyhyehkö hyvä jakso, mutta tällä kaudellaa ei nähty oikein sitäkään. Maalimäärä putosi jälleen kymmenestä yhteenTosin Matalamäen tullessa ruoriin "Kossu" pystyi käyttämään paremmin nopeuttaan hyödyksi karvaamalla syvältä.

Ilpo Salmivirta ei arvosanaa

Salmivirta jäi Tapparassa vähälle vastuulle, mutta kasvoi korkoa Mestiksessä Kiekko-Vantaan ja Salamoiden riveissä.

Teemu Nurmi

Nurmelta olisi kaivattu todellista läpimurtoa liigaan. Kuitenkin tämäkin kausi jäi varsin vaisuksi, vaikka nuorukainen esittikin mallikasta taklauspeliä ja ajoittaista vaarallisuutta hyökkäyspäässä. Potentiaalia on kuitenkin korkeammallekin kuin neloskentän rymistelijäksi.

Mika Viinanen

Viinanen oli joukkueensa parhaita maalintekijöitä pelaten pitkälti Petri Kontiolan laidalla. Maalien lisäksi Viinanen toi Tapparan peliin annoksen fyysisyyttä. Täytti odotukset.

Robert Tomik

Koesopimuksella pelannut Tomik oli pirteä pörrääjä, mutta erittäin tehoton. Slovakin laukaukset kolahtelivat järjestäen päätyplekseihin. Timo Vertalan hankinnan myötä ura Tapparassa päättyi lyhyeen.

Jarkko Pyymäki

Jarkko Pyymäeltä odotettiin fyysistä pelaamista neloskentän täytemiehenä ja sitä myös saatiin. Loppukaudesta otteet olivat kuitenkin jo niin hyviä, että täytepelaajasta ei enää voitu puhua.

Marko Ojanen

Tapparan todellinen luottomies Marko Ojanen ei ollut menneellä kaudella aivan edellisvuosien vireessä. Ojanen tuskaili pitkään tehottomuutensa kanssa ja oikeaa virettä ei löytynyt kuin hetkittäin. Kauden saldoa rumentaa myös reilusti pakkasen puolella oleva +/- -tilasto.

Petri Kontiola

Kontiola meni tällä kaudella jälleen harppauksen eteenpäin. Tähän vaikutti paljon myös rinnalla pelannut NHL-ammattilainen Ville Nieminen. Niemisen loukkaantuminen vaikutti selvästi myös Kontiolan peliin ja osoitti, että nuorukaisesta ei ollut vielä selväksi vastuunkantajaksi.

Marko Mäkinen

Marko Mäkisen kautta varjostivat pienet loukkaantumiset. Niiden taakse ei voi kuitenkaan piiloutua, sillä kokonaisuudessaan fyysisen laiturin otteet olivat aivan liian lammasmaisia. Parhaiten Mäkinen auttoi joukkuettaan rangaistuslaukauskisoissa, joissa hän käytti ulottuvuuttaan erinomaisesti maalivahtien harhauttamiseen.

Ville Nieminen

Tapparan taistelun ruumiillistuma. Nieminen oli Tapparalle kaikki kaikessa etenkin alkukaudesta. Loukkaantumisen myötä koko joukkueen suoritustaso ja itseluottamus putosi nopeasti. Toisaalta Nieminenkään ei enää kevätkaudella päässyt syksyn lentoon.

Timo Vertala

Timo Vertala hankittiin joukkueeseen kesken kaiken Jokereista. Vertala pelasikin runkosarjassa hyvin ja tehtaili useamman tärkeän maalin. Pudotuspeleissä ei selkävaivoista kärsinyt Vertala kuitenkaan pystynyt auttamaan enää joukkuetta.

Sami Venäläinen

Edelliskauden kuuma pelaaja romahti täysin tällä kaudella. Alkukaudesta Venäläinen oli niin yössä, että oli enemmän haitaksi kuin hyödyksi joukkueelle. Vasta kauden edetessä Venäläinen löysi paremmin perustyönteon ja nosti tasoaan. Joka tapauksessa kauden kovimpia pettymyksiä.

Timo Hutko

Timo Hutko oli yllätysnimi, joka nostettiin kesken kauden liigajoukkueeseen. Kevät meni jälleen A-junioreissa, mutta liigavisiittinsä aikana Hutko onnistui vakuuttamaan kypsällä pelaamisellaan.

Stefan Öhman

Puistolan kanssa Öhman oli joukkueen tasaisin suorittaja. Loistavat temput kiekon kanssa illasta toiseen muun joukkueen vaeltaessa yössä nostavat Öhmanin arvostusta. Ainoastaan pudotuspelit jäivät mieheltä hieman vaisuiksi käsivammasta johtuen.

Tomas Chlubna

Maalintekijäksi hankittu persoonallinen tsekki osoitti vaarallisuutensa merkkejä syksyllä. Kun maaleista elävälle Chlubnalle ei tullut kuitenkaan onnistumisia alkoi turhautuminen vaivata. Joukkuetovereiden sättiminen meni liian pitkälle ja Chlubnan sopimus purettiin kesken kauden.

Teemu Laine

Syksyllä Laine näytti Öhmanin rinnalla sitä miksi hänet hankittiin Tapparaan. Maaleja, vahvaa fyysistä pelaamista ja kovaa yritystä. Kauden edetessä ja vaikeuksien kasvaessa Laine osoitti kuitenkin kypsymättömyytensä. Yliyrittämistä, yksin yrittämistä, turhia jäähyjä ja pelitavan noudattamista jättämistä. Kurittomuutensa takia Laine istui monesti penkillä, jos mahtui edes kokoonpanoon.

» Lähetä palautetta toimitukselle