Tapparan pelaaja-arviot 2017-18: Lunastamaton potentiaali koitui kohtaloksi – tähtisikermä jäi tavoitteestaan kahden voiton päähän

Lupaavista otteistaan huolimatta nuori Heljanko jäi lopulta varsin pienelle peliajalle, sillä vastuuta annettiin yhteensä vain 12 liigaottelussa. Pelaamissaan otteluissa Heljanko esiintyi varsin hyvin edukseen, sillä 21-vuotiaan vahdin torjuntaprosentiksi muodostui vakuuttava 91,35. Esitysten valossa olisi voinutkin kuvitella Heljangon haastavan Dominik Hrachovinan ykkösvahdin paikasta nähtyä tiukemmin, mutta Tappara-valmennus luotti tshekkivahtiin loppuun asti. Tapparassa pelaamiensa otteluiden lisäksi Heljanko edusti Mestiksessä pelaavaa LeKiä yhteensä 14 ottelussa. Sopimusta Tapparan kanssa jäljellä yksi vuosi.

Tshekkivahti pelasi jälleen kerran vahvan kauden pelaten yhteensä 48 runkosarja- ja 16 pudotuspeliottelua. Tasaisuus ja kova rutiinitaso olivat edelliskaudella mestaruuden torjuneen Hrachovinan ehdoton vahvuus, josta kertoo myös kova torjuntaprosentti 92,41. Pudotuspeleissä pystyi vielä piirun verran parantamaan ja tarjosi Tapparalle aidon mahdollisuuden mestaruuden tavoittelemiseen. Mailapelin osalta tshekkivahdilla on vielä parantamisen varaa, mutta muilta osin 23-vuotias Hrachovina on jo nyt kansainvälisen tason huippumaalivahti, jonka ura jatkuu seuraavaksi KHL:ssä Barys Astanan riveissä.

Edelliskaudella ruotsin mestaruuden voittaneen Lehtosen harteille ladattiin ennen kauden alkua isot odotukset, jotka puolustaja pystyi myös hyvin pitkälti lunastamaan. 55 runkosarjaottelussa 24-vuotias puolustaja kirjautti yhteensä 29 tehopistettä, joilla hän oli Tapparan tehokkain puolustaja ja kaiken kaikkiaan neljänneksi eniten tehopisteitä tehnyt pelaaja. Pudotuspeleissä tehoja olisi kaivattu lisää, sillä niissä Lehtonen kirjautti vain neljä pistettä. Myös oman pään puolustuspelaaminen oli ajoittain löysähköä, mutta kokonaisuutena kausi oli kuitenkin onnistunut. Sopimus Tapparan kanssa kattaa vielä ensi kauden.

Rouhiainen jäi Tapparassa pienelle vastuulle pelaten yhteensä vain 22 ottelua. Näiden lisäksi Rouhiainen pelasi myös yhden ottelun HPK:ssa ja neljä ottelua KooKoossa. Sai peliaikaa lähinnä paikatessaan loukkaantumisia. Ei tehnyt pelaamissaan otteluissa isoja virheitä, mutta ei myöskään loistanut. Vietti valtaosan kaudesta (29 ottelua) LeKin matkassa. Sopimus Tapparan kanssa päättyi tähän kevääseen.

Salonen aloitti kauden erinomaisesti ja kantoi alkukaudesta jopa kultakypärää. Tahti kuitenkin hiipui kauden edetessä, sillä Salosen kaikki viisi runkosarjamaalia syntyivät ennen marraskuun loppua. Osittain tehojen hiipuminen johtui myös roolin pienentymisestä, sillä kauden mittaan Salosen pelipaikaksi vakiintui seitsemännen puolustajan paikka. Nosti kuitenkin tasoaan kevättä kohden. Etenkin pudotuspeleissä siinä määrin, että olisi ansainnut paikan pelaavassa kuusikossa. Yhteensä pisteitä kertyi runkosarjassa 14. Pudotuspeleissä puolustaja viimeisteli kaksi maalia. Tappara-vuosiensa aikana Salonen kehittyi etenkin oman pään puolustuspelissä, mutta monipuolisena pelaajana pelasi tarvittaessa myös hyökkääjänä. Vaihtaa maisemaa ensi kaudeksi Mikkelin Jukureihin.

Rantakari oli runkosarjassa Tapparan toiseksi tehokkain puolustaja (8+17=25) heti Mikko Lehtosen jälkeen. Oman pään puolustamisessa 24-vuotiaalla puolustajalla riittää edelleen parantamisen varaa, sillä harhasyötöt ja turhat rikkeet tulivat tutuiksi myös päättyneellä kaudella. Sen sijaan hyökkäyspäässä ja etenkin ylivoimalla Rantakari oli mies paikallaan. Painavan laukauksensa myötä hän oli Tapparan vaarallisin viivapelote, vaikkei aina kiekkoa maalille asti saanutkaan. Pudotuspeleissä kelpo tehot 3+6. Sopimus Tapparan kanssa kattaa vielä ensi kauden.

Isokokoinen puolustaja vaikutti aavistuksen kankealta alkukaudella, mutta luistin alkoi liikkua kevättä kohden ja pudotuspeleissä esitykset olivat jo erinomaisia. Kokonsa ansiosta pärjäsi hyvin kaksinkamppailuissa ja pärjännee niissä vielä paremmin kerrytettyään lisää voimaa. Pisteiden valossa kehitys hieman notkahti, mutta roolikin oli puolustavampi verrattuna edelliskauteen KalPassa. Teki kuitenkin 11 tehopistettä runkosarjassa ja yhden pudotuspeleissä. Kokonaisuutena onnistunut kausi, jonka ansiosta sai myös kutsun Leijoniin kevään MM-kisoihin. Sopimusta Tapparan kanssa jäljellä vuoteen 2019 saakka, mutta lähtenee syksyllä hakemaan paikkaa NHL:stä.

Runkosarjassa Kemiläinen pelasi täydet 60 ottelua ja viimeisteli niissä tehopisteet 4+11=15. Pisteiden valossa isompaakin panosta olisi voinut odottaa, sillä puolustaja jäi toissakauden piste-ennätyksestään (25) peräti kymmenen pisteen päähän. Myös muilta osin kehitys vaikutti päättyneellä kaudella pysähtyneen ja etenkin kevään pudotuspeleissä Kemiläinen oli ajoittain todella suurissa vaikeuksissa varsinkin omassa kenttäpäädyssä. Hyvin kankealta näyttäneen liikkeen taustalla saattoi olla myös jokin vamma, mutta joka tapauksessa taso putosi rajusti vuoden takaisiin pudotuspeliesityksiin verrattuna. Myös pisteiden valossa kehitys oli surullinen, kun viime keväänä syntyneet 11 pistettä vaihtuivat tämän kevään vaivaiseen yhteen tehopisteeseen. Sopimus Tapparan kanssa jatkuu vuoteen 2019 saakka.

Nuori puolustaja sai vastuuta lähinnä CHL-otteluissa ja Mestiksen LeKissä, sillä Liigassa otteluita kertyi vain 11 kappaletta. Huhtikuussa 18-vuotta täyttänyt Utunen esiintyi pelaamissaan otteluissa kuitenkin edukseen, joten kokkolalaislähtöisestä puolustajasta lienee Tapparalle tulevaisuudessa vielä paljon iloa. Oli odotetusti yksi tärkeimmistä pelaajista hiljattain maailmanmestaruutta juhlineessa alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa. Sopimus Tapparan kanssa jatkuu vuoteen 2021 saakka.

Isokokoinen Elorinne pelasi Tapparassa jo kuudennen kautensa. Tampereen vuosinaan hyväksi liigatason puolustajaksi kehittynyt Elorinne pelasi koko kauden lähinnä puolustavan puolustajan roolissa, minkä vuoksi myös tehopisteet (1+5) jäivät aiempia kausia maltillisemmiksi. Ei ottanut merkittäviä kehitysaskelia päättyneellä kaudella, mutta ei myöskään pettänyt. Voisi käyttää kokoaan vielä enemmän edukseen ja olla fyysisempi, mutta oma vahva perustasokin riittää useimmiten hyvin pitkälle. Sopimus kattaa vielä ensi kauden.

Ensimmäisen kautensa Tapparassa pelannut Vittasmäki otti heti johtavan roolin Tapparan puolustuksessa ja oli kokonaisuutena joukkueensa paras puolustaja. Viime kaudella Ilveksen riveissä maajoukkueeseen murtautunut Vittasmäki onnistui vakiinnuttamaan paikkansa kestomenestyjä Tapparassa, mikä kertoo kehityksen jatkumisesta myös päättyneellä kaudella. Vahva suorittaminen jatkui myös pudotuspeleissä, joissa oli Tapparan varmaotteisin puolustaja. Väläytteli kauden aikana myös kiekollista taitoaan muun muassa oivaltavien avaussyöttöjen muodossa, mutta pisteiden valossa jäi kuitenkin edelliskauden tasostaan. Kaiken kaikkiaan kuitenkin vahva kausi. Sopimusta jäljellä Tapparan kanssa vielä kaksi vuotta.

Menestys- ja kehittymismahdollisuuksien perässä Tampereelle tulleen Järvisen rooli vaihteli läpi kauden. Loppujen lopuksi hän aloitti ja lopetti kautensa Tapparan ykkössentterinä, vaikka välissä tulivat tutuiksi myös kaikki muutkin ketjut. Väläytteli, mutta ei oikein missään vaiheessa päässyt todelliseen lentoon. Aikaisempien kausien noin 30 tehopisteen tahti vaihtui 23 pisteeseen, mikä oli toki pettymys. Pudotuspeleissä onnistui kuitenkin nostamaan tasoaan ja viimeisteli niissä seitsemän tehopistettä. Hyvää perustekemistä, mutta loistokkuutta olisi kaivattu lisää. Sopimus Tapparan kanssa kattaa myös ensi kauden.

Kokeneen Nurmen rooli pienentyi päättyneellä kaudella merkittävästi viime kaudesta. Pelasi runkosarjassa 43 ja pudotuspeleissä viisi ottelua pienehköllä peliajalla lähinnä nelosketjun laidassa. Myös tehopisteiden valossa pudotus oli raju, sillä viime kaudella syntyneet ennätyspisteet 19+23=42 vaihtuivat hyvin maltillisiin lukemiin 4+4=8. Osittain syy negatiiviseen pistekehitykseen löytyy Tapparan valmennusjohdon tekemistä ratkaisuista, mutta merkittävin tekijä tilanteeseen oli kuitenkin se, että jo kahdeksannen kautensa Tapparassa pelannut Nurmi ei vain yksinkertaisesti tahtonut enää pysyä nuorempien pelikaveriensa vauhdissa. Sopimus Tapparan kanssa päättyi tähän kevääseen.

Porista Tampereelle saapuneen Ojamäen odotettiin jatkavan noin 25-30 pisteen tahdissa, mutta toisin kävi. Vauhdikkaaksi hyökkääjäksi tiedetyn Ojamäen pelaamisesta ei toki vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut, mutta tehopisteet jäivät varsin vaatimattomiksi: 8+9=17. Kauden mittaan Ojamäen rooliksi vakiintuikin pelipaikka kolmos- tai nelosketjun laidassa, mikä  osaltaan vaikutti myös 22-vuotiaan hyökkääjän pistekehitykseen. Ojamäen kaltaisen vauhtihyökkääjän kohdalla myös Tapparan puolustavampi pelitapa suhteessa viime kauden seuraan Ässiin varmasti vaikutti tehopisteisiin, kaikkea se ei silti selitä. Pudotuspeleissä iski kolme tärkeää maalia, joiden myötä jätti itsestään hieman paremman kuvan. Sopimusta Tapparan kanssa vielä vuosi jäljellä.

Pohjois-Amerikan valloitusta päättyneellä kaudella yrittänyt Haapala palasi helmikuussa Tampereelle. 24-vuotias lempääläläinen ehti pelata runkosarjaa viiden ottelun verran, joissa mies viimeisteli lupaavat seitsemän tehopistettä. Kaivatun piristysruiskeen Tapparan ylivoimaan tuonut Haapala tehtaili myös pudotuspeleissä varsin kelvolliset 10 tehopistettä, mutta paluuvisiitti jätti silti ilmaan hieman kaksijakoisia tuntemuksia. Loukkaantumisista kauden aikana kärsinyt Haapala vaikutti myös Tapparassa pelatessaan kärsivän jonkinasteisesta vammasta, jotka rajoittivat hänen pelaamistaan etenkin pudotuspeleissä ja ratkaisevassa finaalisarjassa Kärppiä vastaan. Mikä Haapalan panos olisikaan voinut olla terveenä? Palannee syksyllä rapakon taakse jahtaamaan NHL-unelmaansa.

Karjalainen viimeisteli runkosarjassa pelaamissaan 57 ottelussa saman verran tehopisteitä kuin viime kaudellakin (27) ja sivusi omaa yhden kauden maaliennätystään (18). Kausi oli kuitenkin varsin kaksijakoinen, sillä suurin osa maaleista (15) syntyi jo syyskauden puolella. Maalihanat tukkeutuivat keväällä siis pahemman kerran ja pudotuspeleissä Karjalainen katosi kuvasta lähes täysin viimeistellen vain yhden maalin ja kolme syöttöpistettä. Maalipyssyn ominaisuuksia löytyy, mutta kehitystä ei ole kuitenkaan kahtena viime kautena juuri tapahtunut. Sopimusta jäljellä Tapparan kanssa vielä kaksi vuotta.

Nenonen saapui Tapparaan helmikuussa pudotuspelimahdollisuutensa hyvissä ajoin menettäneestä Vaasan Sportista. Kotkapaidoissa pelaamissaan 47 ottelussa tehot 17+13=30 iskenyt Nenonen jäi Tapparassa lähinnä varamiehen rooliin, sillä seitsemän runkosarjaottelun lisäksi tilille kertyi vain kuusi pudotuspeliottelua. Pelaamissaan otteluissa tarkasta rannelaukauksestaan tunnettu Nenonen jäi varsin vähäiselle vastuulle, joten hänen todellisesta iskukyvystään on vaikea tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Peliura jatkuu ensi kaudella HPK:ssa.

Ylöjärveltä lähtöisin oleva Rauhala oli Tapparan positiivisin yllättäjä päättyneellä kaudella. Oman piste-ennätyksensä (8+20=28) iskenyt työmyyrä osoitti ottaneensa kehitysaskelia etenkin kiekollisessa pelissä, mistä kertovat myös varsin mukiinmenevät 20 syöttöpistettä. Kyyryssä asennossa luistelevan Rauhalan pelityylissä on ajoittain havaittavissa samankaltaisia ominaisuuksia kuin tamperelaisen Stanley Cup –voittajan Ville Niemisen pelaamisessa, mikä näkyy muun muassa väkevinä maalille ajoina. Myös pudotuspeleissä Rauhala jatkoi vahvaa vääntämistään ja merkkautti siinä ohessa kolme syöttöpistettä. Sopimus Tapparan kanssa jatkuu vielä seuraavat kolme kautta.

Järvinen toipui alkukaudella leikkausoperaatiosta ja aloitti sen vuoksi kautensa vasta lokakuussa. 49 ottelussa syntyivät tehot 7+21=28, jotka olivat pelattujen otteluiden määrään suhteutettuna varsin kelvolliset. Todelliseen lentoon jo seitsemännen kautensa Tapparassa pelannut Järvinen pääsi kuitenkin vasta pudotuspeleissä, joissa 30-vuotiaan hyökkääjävirtuoosin luistin liikkui kenties paremmin kuin koskaan. Kolmella maalillaan hyökkääjä teki uuden maaliennätyksenä pudotuspeleissä, mutta eniten ihastusta herättivät maalien lisäksi syntyneet seitsemän syöttöpistettä, joista jokainen oli käytännössä maailmanluokan lätty. Sopimus Tapparan kanssa kattaa vielä seuraavat kaksi kautta.

Aloitusten ja erikoisitilanteiden erikoismiehenä tunnetuksi tullut Jasu oli myös päättyneellä kaudella vahvimmillaan edellä mainituilla osa-alueilla. Runkosarjassa Jasu viimeisteli 48 ottelussa tehopisteet 10+6=16, mikä vastaa hyvin jo useiden vuosien ajan 15-20 tehopisteen kausia liigassa pelanneen 30-vuotiaan hyökkääjän perustasoa. Kevään ratkaisuotteluissa viime kausina kunnostautunut Jasu iski myös tämän kevään pudotuspeleissä tärkeitä maaleja, mikä nostaa hieman koko kauden arvosanaa. Pääosin kolmos- ja nelosketjuissa nähty Jasu vaikuttaa tyytyneen rooliinsa, sillä merkittävää kehitystä ei ole enää viime vuosina tapahtunut. Jatkaa Tapparassa myös ensi kaudella.

Liigassa kovaksi pisteidentekijäksi profiloituneelta Záborskýltä odotettiin Tapparassakin kovaa tulosta, mutta kovat odotukset vaihtuivat rajuun pettymykseen. Kausina 2014-2015 ja 2015-2016 HIFK:ssa liki 50 pisteen tulosta tehnyt slovakkihyökkääjä saapui Tampereelle Ruotsissa viettämänsä, loukkaantumisten sotkeman kauden jälkeen. Rikkonaisen kauden jälkeen myös pistetehtailu katkesi, sillä 58 runkosarjaottelussa syntyivät vaatimattomat tehopisteet 10+13=23. Ajoittaisia väläytyksiä lukuunottamatta 30-vuotiaan hyökkääjän tekeminen vaikutti enemmän ja vähemmän hakemiselta, eikä yhteyttä ketjukavereiden kanssa löytynyt kunnolla oikein missään vaiheessa. Pudotuspeleissä paransi hieman ja viimeisteli 16 ottelussa pisteet 2+6=8. Sopimus Tapparan kanssa kattaa myös ensi kauden, mutta tuloksellisesti vaisun kauden jälkeen jatko tuskin on itsestäänselvyys.

20-vuotias Luoto pelasi ensimmäisen lähes täyden kautensa Liigassa ja viimeisteli pelaamissaan 47 ottelussa tehopisteet 8+8=16. Pörräsi lähinnä Tapparan alemmissa ketjuissa, joissa pääsi toisinaan väläyttelemään myös kiekollista osaamistaan. Lupaavalla hyökkääjällä on potentiaalia kehittyä kovaksi pisteidentekijäksi Liigassa ja miksei kansainvälisille kentillekin, joskin huipputasolle pääseminen vaatii vielä töitä sekä fyysisen että henkisen puolen osalta. Sopimusta Tapparan kanssa vielä kaksi kautta jäljellä.

Kuusela pelasi jälleen kerran vahvan runkosarjan ollen Tapparan paras pistemies tehopistein 12+32=44. Kahden vuoden takaiset ennätyspisteet (59) jäivät kauas, mutta huomionarvoista on se, että kyseessä oli jo Kuuselan seitsemäs yli 40 pisteen kausi Liigassa. 35-vuotias hyökkääjä osoitti monipuolisuutensa etenkin pudotuspeleissä, joissa hän teki pisteiden 4+7=11 lisäksi valtavan työmäärän taklaten ja karvaten vastustajaa. Sen sijaan tehot 0+0 finaalisarjassa Kärppiä vastaan kertovat karua kieltään siitä, että yksi Tapparan suurimmista tähdistä katosi pisteiden valossa kuvasta kauden tärkeimmällä hetkellä. Sopimus Tapparan kanssa ulottuu vuoteen 2020 saakka.

Joukkueen kapteeni ja kiistaton johtotähti Peltola jatkoi vahvoja esityksiään myös päättyneellä kaudella. Jo peräti 12. kautensa Tapparassa pelannut Peltola viimeisteli runkosarjassa pelaamissaan 54 ottelussa tehopisteet 14+19=33, mutta pisteitäkin merkittävämpi rooli Peltolalla oli joukkueen kapteenina. Taistelijan luonteensa jo useana kautena osoittanut kapteeni näytti tänäkin vuonna joukoilleen esimerkkiä blokkaamalla laukauksia, tekemällä pisteitä ja pelaamalla jokaisen vaihdon loppuun asti. Peltolan kyky kaivaa kropasta viimeisetkin voimanrippeet jäälle on jotakin niin poikkeuksellista, että jopa päävalmentaja Jukka Rautakorpi innostui sitä ihastelemaan kiihkeän finaalisarjan tuoksinassa. Pudotuspeleissä tehot 6+7=13 iskenyt Peltola oli heti Kärppien Julius Junttilan jälkeen pudotuspelien toiseksi tehokkain pistemies, joka osoittaa, että kapteeni johti joukkojaan esimerkillisesti loppuun asti. Ensi kaudella Tappara joutuu kuitenkin tulemaan toimeen ilman luottomiestään, sillä Peltola siirtyy pelaamaan KHL:ään Sibir Novosibirskiin.

Haapalan tavoin Pohjois-Amerikan valloitusta Floridassa yrittänyt Repo saapui syyskuun lopussa takaisin Tampereelle. Isokokoinen ja vauhdikas hyökkääjä aiheutti pörräämisellään paikoitellen vaikeuksia vastustajien puolustajille, mutta päättynyt kausi ei tarjonnut kuitenkaan aivan samankaltaista tykitystä edelliskauteen verrattuna, josta kertoo myös edelliskaudesta yhdeksän pistettä tippunut pistesaldo (14+12=26). Pudotuspeleissä syntyivät vielä tehopisteet 4+3=7, mutta Kuuselan tapaan myöskään Repo ei finaalisarjassa Kärppiä vastaan onnistunut pisteidenteossa lainkaan. Matti Järvisen tapaan myös Revolta olisi hyvän perustekemisen lisäksi kaivattu enemmän loistokkuutta. Ensi syksynä Repokin palannee Pohjois-Amerikkaan yrittämään läpimurtoa taalajäille.

Kärki saapui Tapparaan Ässistä Niko Ojamäen tavoin, mutta ehti pelata kirvesrinnoissa ainoastaan seitsemäntoista ottelua ennen siirtymistään takaisin Poriin. Kärki hankittiin Tampereelle lupaavan pistekehityksensä takia, mutta Tapparassa tehoja ei kuitenkaan syntynyt yhtä syöttöpistettä enempää. Pääsi paikoille ja väläytteli ajoittain, mutta pelaaminen ei silti missään kohtaa lähtenyt kunnolla kulkemaan. Liekö syy Tapparan pelitavassa vai missä, mutta palattuaan Poriin alkoi taas iskemään tehopisteitä totuttuun tahtiin.